Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

JOURNALISTI
23.4.2020

Maria Pettersson
Twitter: mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Huippukiireisen koronakevään katkaisi monessa toimituksessa ällistyttävä ilmoitus: journalisteja aiotaan lomauttaa. Kenen työ tässä tilanteessa on tarpeetonta? Mikä kirjaimellisesti elintärkeä uutinen jätetään kirjoittamatta?

Lomauttamista helpotettiin viime kuussa poikkeuslainsäädännöllä. Monet mediayhtiöt riensivät ilmoittamaan lomautuksista. Pelin avasi erittäin kannattava ja suuria voittoja tekevä Turun Sanomat.

Mediayhtiöiden lomautusaikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta.

 

Näyttää siltä, että moni yritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Asiassa on ainakin kaksi ongelmaa.

Ensinnäkin lomautuksista ei voi vain ilmoittaa. Ensin pitää käydä yt-neuvottelut, joiden aikana on aidosti neuvoteltava ja käytävä läpi vaihtoehdot. Jos työnantaja on jo ilmoittanut, että lomautukset tulevat, ei yt-prosessi ole aito. Se saattaa olla jopa laiton.

Toisekseen ”varmuuden vuoksi” lomauttaminen on moraalisesti kestämätöntä ja mahdollisesti myös laitonta. Ihmisiä saa lomauttaa kahdesta syystä: tuotannollisista (ei ole enää töitä) tai taloudellisista (ei ole enää rahaa).

Tuotannollisia syitä ei tässä tilanteessa ole. Päinvastoin moni uutistoimittaja paiskii nyt töitä kovemmin kuin koskaan ennen urallaan.

Taloudelliset syyt voivat olla aitoja. Jos lehden ilmoittelu loppui kokonaan, kassa valahti miinukselle ja puskuria tai muuta vaihtoehtoa ei ole, ratkaisu on ikävä mutta tarpeellinen. Monissa lomautuksista ilmoittaneissa lehdissä näin ei kuitenkaan ole.

Ihmisiä ei saa lomauttaa vain, jotta firma tekisi paremman tuloksen. Jos tulos on menossa miinukselle, lomautus on ok. Jos se pysyy plussalla, firma ei voi lomauttaa ihmisiä saadakseen tuloksen enemmän plussalle.

Työntekijöiden ja eritoten luottamusmiesten pitää nyt olla tarkkana. Työnantajalta kannattaa vaatia talouslukuja viikoittain ja olla erityisen tarkka sitten, kun koronatilanne menee ohi.

Firmat ovat ilmoittaneet, että lomautukset toteutetaan loppuvuoden aikana. Jos myynti jälleen heinäkuussa vetää, on lomautuksen syy poistunut eikä ihmistä todennäköisesti saa lomauttaa.

Liitto auttaa pohtimaan, onko oma lomautus oikeutettu. Journalistin nettisivujen päivittyvässä jutussa listataan lomautuksista ilmoittaneet yritykset ja käydään läpi niiden taloustilanne.

 

Jotkin yritykset ovat ilmoittaneet peräjälkeen sekä henkilökunnan lomautuksista että jättiosinkojen jakamisesta. Perusteluna on, että osingot maksetaan viime vuoden perusteella. Perustelu ontuu.

Jos puskuria on, vastuullinen omistaja ei lomauta henkilökuntaa. Se ei myöskään kuppaa rahoja osinkoihin, kun kriisin tai sen aiheuttaman taloudellisen notkahduksen kestosta ei ole mitään tietoa.

Viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ilmoitti viime viikolla, että Suomi selvittää, voisiko valtio tukea mediaa kriisissä. Muut Pohjoismaat ovat jo jakaneet tukea kymmeniä miljoonia euroja. Tuki on erittäin tervetullutta tilanteessa, jossa kansalaiset tarvitsevat oikeaa, tuoretta tietoa ja korona kurittaa mediaa eli tiedon välittäjiä. Myös ministeri oli Journalistin haastattelussa sitä mieltä, että olisi vaikea perustella tuen myöntämistä yrityksille, jotka sekä lomauttavat että maksavat roimia osinkoja.

Journalistit tekevät stressaavassa ja vaikeassa tilanteessa tärkeää ja vastuullista työtä. On kohtuutonta, että jotkut työnantajat lisäävät stressiä ja vaikeuttavat työtä entisestään. Nyt työnantajan on oikea aika pitää työntekijästä erityisen hyvää huolta. Ja journalistit – pitäkää huolta itsestänne ja kollegoistanne. Olette tärkeitä.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta