Kun mediatalon toiminta muuttuu nopeasti, on viisasta etsiä ratkaisuja arjen tuntevilta, kirjoittaa Anu Kähkönen

JOURNALISTI
23.4.2020

Anu Kähkönen
Kirjoittaja on Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilö.

Yleisradiossa käytiin viime vuonna seitsemät yt-neuvottelut. Niistä vain yksissä työnantaja halusi vähentää työvoimaa. Muita perusteltiin tarpeella muuttaa toimintatapoja. ”Kankea” ja ”siiloutunut” toiminta haluttiin muuttaa kevyeksi ja ketteräksi, entistä muuntautumiskykyisemmäksi ja dynaamisemmaksi.

Muutoksessa sinällään ei ole mitään pahaa, kunhan tavoite on pyrkiä parempaan. Kyse on enemmän muutoksen toteutustavasta.

Jos muutostarve on lähtöisin arkipäivästä irrallaan olevista johdon analyyseistä ja excel-taulukoista, lopputulos näyttää hyvältä vain taulukoissa. Henkilöstön osallistaminen ja kuunteleminen jo muutosta suunniteltaessa ehkä hidastavat prosessia, mutta vaikuttavat muutoksen toteutumiseen positiivisesti.

Kun neuvottelut eivät tähtää vähennyksiin eikä suuria muutoksia työehtoihin ole näköpiirissä, luottamushenkilöiden tehtäväksi lankeaa työntekijöiden tukeminen ja rohkaisu muutosten edessä. Mielipiteitä ja näkökulmia suunnitelluista muutoksista kannattaa esittää, koska paras asiantuntemus omasta työstä on työntekijöillä itsellään.

Työnantajan on syytä kuunnella tekijöitä. Vain motivoituneet työntekijät antavat parhaan panoksensa yrityksen hyväksi.

 

Erityisen tärkeää työntekijöiden kuunteleminen on silloin, kun työehdoista sovitaan paikallisesti. Ylessä työskentelee saman työehtosopimuksen alla lähes 3 000 ohjelmatyöntekijää. He ovat esimerkiksi maskeeraajia, kuvaajia, äänittäjiä ja toimittajia.

Tehtävät ovat hyvin erilaisia. Paikalliselle sopimiselle on aito tarve, eikä se tule yksin työnantajalta. Paikalliset sopimukset palvelevat molempia osapuolia.

Jatkuvien muutosten takia paikallisia sopimuksia on yt-neuvotteluiden yhteydessä myös neuvoteltu uudelleen vastaamaan uusia olosuhteita ja toimintatapoja.

Muutoshaluinen yhtiö haluaa uudistaa myös toimintamallit ja johtamisen. Siksi on olennaista, että työkulttuuria kehitetään yhdessä työntekijöiden kanssa. Yksi tärkeä askel on ollut avoimempi keskustelu yt-neuvotteluiden yhteydessä.

 

Isotkin muutokset onnistuvat nopeasti, kun työntekijöitä kuunnellaan. Sen ovat osoittaneet koronavirusepidemian vaikutukset Ylen toimintaan.

Maaliskuusta lähtien Yle on ollut poikkeustilassa. Vanha ja kankeahko toimintatapa muuttuu ketterästi, kun tilanne sitä vaatii.

Julkisen palvelun yhtiönä Ylellä on velvollisuus huolehtia tiedonvälityksestä myös poikkeusoloissa. Tämä on tarkoittanut merkittäviä muutoksia ohjelmatarjontaan.

Työntekijöiden kannalta se tarkoitti myös työvuoromuutoksia, jotta tarjonta pystyttiin järjestämään. Samalla oli turvattava työntekijöiden jaksaminen ja terveys, jotta altistumiset tartunnalle voidaan rajata minimiin.

Muutosten määrästä tehtiin paikallinen sopimus poikkeusolojen ajaksi. Rajusti lisääntynyt uutistarjonta ei ole jäänyt yksin ajankohtais- ja uutistoiminnan hoidettavaksi, vaan lisävoimia on löytynyt muista yksiköistä.

Poikkeuksellisessa tilanteessa yksiköiden väliset raja-aidat ovat kaatuneet ja kaikki voimat on valjastettu julkiselle palvelulle asetettujen velvollisuuksien hoitamiseksi.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta