Kuka sai tukia, kuka piilotti omistuksia? Uudet tietokannat helpottavat toimittajan työtä.

JOURNALISTI
23.4.2020

Jarno Liski, teksti
Maxim Usik, kuvitus

Paljonko ministeriö maksoi selvityksestä?

Valtion hankinnat ovat joitakin poikkeuksia – esimerkiksi puolustusministeriön ja suojelupoliisin tietoja – lukuunottamatta kätevästi tietokannassa. Tietoja voi hakea viranomaisittain, yrityksittäin tai hankintakategorioiden perusteella. Vuosittaiset ostot ovat haettavissa vuodesta 2016 lähtien. Valtionyhtiöiden ostolaskutietoja järjestelmä ei sisällä, koska julkisuuslaki ei ulotu osakeyhtiöihin. Tutki hankintoja -palveluun on alettu lisätä myös kuntien ostolaskutietoja. Toistaiseksi saatavilla on vasta Helsingin ja Vantaan tietoja. Monet kunnat ovat kuitenkin jo vuosien ajan julkaisseet ostolaskutietojaan avoimena datana omilla verkkosivuillaan. Lisäksi esimerkiksi Sitra on julkaissut ostolaskutietonsa. Olipa tietoja julkaistu tai ei, kenellä tahansa on oikeus saada ne julkisuuslain nojalla pyytämällä niitä viranomaiselta kirjallisella tietopyynnöllä. Ostolaskutietojen perusteella toimittaja voi tehdä tietopyyntöjä yksittäisistä hankinnoista saadakseen kopiot niin laskuista kuin hankintapäätöksistä tai muista hankintaan liittyvistä asiakirjoista. tutkihankintoja.fi

Ketkä perustivat yrityksen?

Yritysten tilinpäätökset on saanut sähköisenä jo pitkään. Marraskuusta 2014 alkaen kaikki muutkin yritysten toimittamat asiakirjat on skannattu ja löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelusta. Näitä ovat perustamisilmoitukset sekä yhtiökokousten tai hallitusten pöytäkirjat koskien kaupparekisteriin ilmoitettavia muutoksia.

Paljonko ministeriö maksoi selvityksestä? Valtion hankinnat ovat joitakin poikkeuksia – esimerkiksi puolustusministeriön ja suojelupoliisin tietoja – lukuunottamatta kätevästi tietokannassa. Tietoja voi hakea viranomaisittain, yrityksittäin tai hankintakategorioiden perusteella. Vuosittaiset ostot ovat haettavissa vuodesta 2016 lähtien. Valtionyhtiöiden ostolaskutietoja järjestelmä ei sisällä, koska julkisuuslaki ei ulotu osakeyhtiöihin. Tutki hankintoja -palveluun on alettu lisätä myös kuntien ostolaskutietoja. Toistaiseksi saatavilla on vasta Helsingin ja Vantaan tietoja. Monet kunnat ovat kuitenkin jo vuosien ajan julkaisseet ostolaskutietojaan avoimena datana omilla verkkosivuillaan. Lisäksi esimerkiksi Sitra on julkaissut ostolaskutietonsa. Olipa tietoja julkaistu tai ei, kenellä tahansa on oikeus saada ne julkisuuslain nojalla pyytämällä niitä viranomaiselta kirjallisella tietopyynnöllä. Ostolaskutietojen perusteella toimittaja voi tehdä tietopyyntöjä yksittäisistä hankinnoista saadakseen kopiot niin laskuista kuin hankintapäätöksistä tai muista hankintaan liittyvistä asiakirjoista. tutkihankintoja.fi

Esimerkiksi Suomen Kuvalehden uutisoima tieto kahden perussuomalaisten kansanedustajan ja kiinalaismiehen yhteisestä yrityksestä löytyy parilla klikkauksella Virrestä yhtiön perustamissopimuksesta. Etelä-Suomen Sanomat puolestaan löysi uutisen paikallisen jääkiekkojoukkueen kassakriisistä kaupparekisteriin toimitetusta kokouspöytäkirjasta.

Journalisti voi ottaa oppia myös poliisilta ja kiinnittää huomiota muutosilmoituskuitteihin: bulvaaniyhtiöiden todellinen vallankäyttäjä voi paljastua tilisiirto- tai korttimaksutositteiden avulla. Myös yhtiöiden käyntiosoitteet, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet voivat kytkeä yhteen yrityksiä, joilla ei näennäisesti pitäisi olla tekemistä toistensa kanssa. Samaan aikaan samaan osoitteeseen rekisteröidyt yhtiöt olivat tärkeä johtolanka Ylen Nuorisosäätiö-paljastuksissa.

Tilinpäätökset sekä rekisteri-ilmoitukset liitteineen maksavat 3,22 euroa kappaleelta. Sopimusasiakas saa asiakirjat puoleen hintaan. Sopimusasiakkuus maksaa 200 euroa ensimmäiseltä vuodelta ja sen jälkeen 20 euroa vuodessa.

virre.fi


Onko virkamiehellä offshore-yhtiö?

Vuonna 2013 Helsingin Sanomat teki paljastuksia Suomen talouseliitin salatuista sijoitusyhtiöistä. Ne perustuivat Luxemburgin virallisessa lehdessä julkaistuihin ilmoituksiin.

Nyt sama lehti on tutkivan journalismin järjestö OCCRP:n Aleph-hakukoneessa yhdessä 18 muun maan virallisten lehtien kanssa. Hakukoneesta löytyvät myös monien maiden kiinteistörekisteritiedot ja julkistetut tietovuotoaineistot. Tiedot ovat hyödyllisiä niin ulkomaisten sijoittajien taustojen selvittämisessä kuin suomalaisten mahdollisesti ulkomaille perustamien yhtiöiden etsimisessä.

Erityisesti yritystietojen maailmanlaajuiseen etsimiseen erinomainen palvelu on myös ilmainen, yli sadan maan kaupparekisteritietoja sisältävä OpenCorporates. Suomalaisten hämäräliikemiesten suosiman Viron ilmaisten kaupparekisteritietojen selaamiseen soveltuu Teatmik, joka myös visualisoi henkilöiden yritysyhteydet.

aleph.occrp.org, opencorporates.com, teatmik.ee

Paljonko ministerin yhtiö sai yritystukea?

Yritystuet ja muut julkiset tuet ovat hyvä lähde vallan väärinkäyttöä epäilevälle. Julkisen rahan ohjaaminen omaksi tai lähipiirin eduksi on perinteisimpiä korruption muotoja ja sitä tapahtuu julkisten hankintojen ohella myös julkisten tukien kautta.

Entisen Tekesin eli nykyisen Business Finlandin myönnetyt ja maksetut tuet vuodesta 2010 lähtien ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset eli nykyiset sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n tukitiedot ovat haettavissa verkkosivuilla vuodesta 2017 eteenpäin. Vuosien 2000 – 2016 tiedot voi ladata Excel-tiedostona.

EU:n rakennerahastoista myönnetyille tuille on omat tietokantansa ohjelmakausilta 2007 – 2013 ja 2014 – 2020. Kaikista rahoituksista voi pyytää tietopyynnöllä lisätietoja tuen myöntäneeltä viranomaiselta.

businessfinland.fi, avustukset.stea.fi, www.eura2007.fi/rrtiepa, www.eura2014.fi/rrtiepa



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta