Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Tuomas Peltomäki, 38

Helsingin Sanomien uutispäällikkö ja Nyt-liitteen esimies.

Tuottaa päivittäin ilmestyvää podcast-lähetystä HS Päivä ja viikottaista Uutisraportti-podcastia.

Helsingin Sanomien toimittajana vuodesta 2011 lähtien. Tuotti ja juonsi HSTV:n ajankohtaissatiiria Uutisraporttia vuosina 2014 – 2017.

Työskennellyt aiemmin myös STT:llä ja Ylellä.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta.

Voitti Pohjoismaisen datajournalismipalkinnon 2013 suomalaista lobbaamista käsittelevällä juttusarjallaan.

JOURNALISTI
23.4.2020

Manu Marttinen, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Olet Nyt-liitteen esimies. Sinusta on kiusallista vetää liitettä, jonka tehtävä on saada 130-vuotias lehti näyttämään nuorekkaalta.
Ei ollenkaan. Minusta on erittäin mukavaa vetää liitettä, jolla on näin helppo rooli Suomen mediakentässä.

Teit Twitter-kyselyn miesten itsetyydytyksestä. Juuri tätä Hesarin pomot Nyt-liitteeltä edellyttävätkin.
Luojan kiitos he eivät kiinnitä kovin paljoa huomiota minun twitteröintiini.

Sinulla oli ennen oma HSTV-show. Opettelit ammatin salat harjoittelemalla peilin edessä.
Se on totta. Sen lisäksi harjoittelin esiintymällä läppärin web-camille, meidän olohuoneessamme ja kavereilleni. Keikistelin niin paljon, että olisin voinut perustaa OnlyFans-tilin ja tulla rikkaaksi.

Nyt sinulla on podcast-lähetys, jossa haastattelet HS:n toimittajia. Tätä on journalismi parhaimmillaan.
Kyllä, mutta minähän en haastattele ketään, vaan keskustelen. Haastattelijan täytyy olla edes jotenkin kartalla aiheesta, mutta keskustelija voi olla mukana fiilispohjalta omia ennakkoluulojaan tyrkytellen.

Tykkäät puhua paljon. Puheenvuoron luovuttaminen haastateltavalle on aina pieni riski.
Puhun aina niin pitkään, että haastateltavalle syntyy tuskastunut tarve saada minun länkytykseni lakkaamaan. Sillä tavoin ihmisistä saa oikeasti terävimmät kommentit. Tämä on vuosia kehitelty haastattelutekniikka.

Sinulla on keskimäärin paljon mielenkiintoisempaa sanottavaa kuin haastateltavilla.
Ei ole, mutta olen jollain ilveellä onnistunut kaappaamaan itselleni sellaisen tilan, ettei minun tarvitse juurikaan varoa mitä sanon, koska kukaan ei ota sanomisiani tosissaan.

Juttujen kirjoittamisen ikävä puoli on se, että kukaan ei näe sinun työskentelevän.
Hesarin keskiportaan pomot, johon itsekin kuulun, kirjoittavat vain silloin, kun pääkirjoitussivun esimies lähestyy ja pakottaa kirjoittamaan Merkintöjä-kolumnin. Muulloin kirjoitamme exceliä ja sähköpostia.

Kollegoidesi mukaan olet terävä-älyinen. Tärkein journalistinen ominaisuutesi on kuitenkin taitosi heittäytyä tyhmäksi.
Jokainen toimittaja tietää, että Twitterissä ei selviä hengissä, ellei osaa tarpeen tullen näytellä tyhmää. Joskus on vain pakko kirjoittaa, että ”ai, voiko meidän otsikkomme todellakin tulkita noinkin”.

Korona-epidemian myönteisin seuraus on, että voit usein katsella ihailemaasi pääministeri Sanna Marinia (sd.) suorassa lähetyksessä.
Mitä enemmän Sanna Marin on eri lähetyksissä, sitä parempi Suomelle ja suomalaisille, koska Marin on nuori, vakuuttava ja nainen. Se rakentaa maabrändiä todella hyvin.

Seiska uutisoi sinun ja Li Anderssonin (vas.) ”läheisistä väleistä”. On tärkeää, että toimittajat paljastavat kärkipoliitikkojen läheiset välit toimittajien kanssa.
Se, kuka on juonut kaljaa kenenkin kanssa, on aivan erinomaisen tärkeä uutisaihe.

Jokaiselle toimittajalle tekisi hyvää päätyä itse uutisen kohteeksi.
Kyllä. Se antaa todella hyvää perspektiiviä. Suomessa on ehkä kourallinen ihmisiä, joihin siis lukeudun, jotka ovat olleet nukkumatta silmänräpäystäkään maanantaina annetusta haastattelusta torstaiaamuun saakka odottaen millaisen Kääk-otsikon Seiska on keksinyt. Meillä on oma klubi ja salainen kädenpuristus.

Kukaan ei halua tietää, kuinka karvainen perseesi on, mutta kerrot sen pyytämättäkin.
En tiedä, kehtaisinko tätä kertoa, koska olen mieheksi erittäin vähäkarvainen paitsi varpaista. Sieltä olen hobitti.

Jos tekisit tämän jutun, sen otsikko olisi ytimekkäästi ”Soitimme Hyvinkään tunnetuimmalle toimittajalle Tuomas Peltomäelle ja nyt pitäisi enää tietää kuka on Tuomas Peltomäki.”
Ei, koska tuo ei toimi ollenkaan, eikä tuossa ole minkäänlaista koukkua. Mutta ehdotan, että lähetän oman otsikkoedotukseni sinulle, kun lähetät minulle sitaatit tarkistettavaksi.

Peltomäki lähettää myöhemmin otsikkoehdotuksen: ”Soitimme Hyvinkään tunnetuimmalle toimittajalle – paljastui takapuolesta karvaton hobitti, joka fanittaa pääministeriä ja tämän vuoksi se on upeaa”.
 

Olet rakentanut omin käsin omakotitalon. Oikeasti halusit rakentaa oman mediatalon.
Enää en voi leuhkia kymmenen vuotta sitten rakennetulla omakotitalolla, joten kai se on pakko rakentaa oma mediatalo.


Oikaisu 23.4. kello 15.04. Tuomas Peltomäki on 38-vuotias, ei 39-vuotias, kuten jutun faktalaatikossa aiemmin kerrottiin.
 

Näinkö on -juttusarjassa esitetään kohtuuttomia väitteitä. Sarjan aiemmat osat voit lukea täältä.

Tuomas Peltomäki, 38

Helsingin Sanomien uutispäällikkö ja Nyt-liitteen esimies.

Tuottaa päivittäin ilmestyvää podcast-lähetystä HS Päivä ja viikottaista Uutisraportti-podcastia.

Helsingin Sanomien toimittajana vuodesta 2011 lähtien. Tuotti ja juonsi HSTV:n ajankohtaissatiiria Uutisraporttia vuosina 2014 – 2017.

Työskennellyt aiemmin myös STT:llä ja Ylellä.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta.

Voitti Pohjoismaisen datajournalismipalkinnon 2013 suomalaista lobbaamista käsittelevällä juttusarjallaan.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta