Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Tuomas Peltomäki, 38

Helsingin Sanomien uutispäällikkö ja Nyt-liitteen esimies.

Tuottaa päivittäin ilmestyvää podcast-lähetystä HS Päivä ja viikottaista Uutisraportti-podcastia.

Helsingin Sanomien toimittajana vuodesta 2011 lähtien. Tuotti ja juonsi HSTV:n ajankohtaissatiiria Uutisraporttia vuosina 2014 – 2017.

Työskennellyt aiemmin myös STT:llä ja Ylellä.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta.

Voitti Pohjoismaisen datajournalismipalkinnon 2013 suomalaista lobbaamista käsittelevällä juttusarjallaan.

JOURNALISTI
23.4.2020

Manu Marttinen, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Olet Nyt-liitteen esimies. Sinusta on kiusallista vetää liitettä, jonka tehtävä on saada 130-vuotias lehti näyttämään nuorekkaalta.
Ei ollenkaan. Minusta on erittäin mukavaa vetää liitettä, jolla on näin helppo rooli Suomen mediakentässä.

Teit Twitter-kyselyn miesten itsetyydytyksestä. Juuri tätä Hesarin pomot Nyt-liitteeltä edellyttävätkin.
Luojan kiitos he eivät kiinnitä kovin paljoa huomiota minun twitteröintiini.

Sinulla oli ennen oma HSTV-show. Opettelit ammatin salat harjoittelemalla peilin edessä.
Se on totta. Sen lisäksi harjoittelin esiintymällä läppärin web-camille, meidän olohuoneessamme ja kavereilleni. Keikistelin niin paljon, että olisin voinut perustaa OnlyFans-tilin ja tulla rikkaaksi.

Nyt sinulla on podcast-lähetys, jossa haastattelet HS:n toimittajia. Tätä on journalismi parhaimmillaan.
Kyllä, mutta minähän en haastattele ketään, vaan keskustelen. Haastattelijan täytyy olla edes jotenkin kartalla aiheesta, mutta keskustelija voi olla mukana fiilispohjalta omia ennakkoluulojaan tyrkytellen.

Tykkäät puhua paljon. Puheenvuoron luovuttaminen haastateltavalle on aina pieni riski.
Puhun aina niin pitkään, että haastateltavalle syntyy tuskastunut tarve saada minun länkytykseni lakkaamaan. Sillä tavoin ihmisistä saa oikeasti terävimmät kommentit. Tämä on vuosia kehitelty haastattelutekniikka.

Sinulla on keskimäärin paljon mielenkiintoisempaa sanottavaa kuin haastateltavilla.
Ei ole, mutta olen jollain ilveellä onnistunut kaappaamaan itselleni sellaisen tilan, ettei minun tarvitse juurikaan varoa mitä sanon, koska kukaan ei ota sanomisiani tosissaan.

Juttujen kirjoittamisen ikävä puoli on se, että kukaan ei näe sinun työskentelevän.
Hesarin keskiportaan pomot, johon itsekin kuulun, kirjoittavat vain silloin, kun pääkirjoitussivun esimies lähestyy ja pakottaa kirjoittamaan Merkintöjä-kolumnin. Muulloin kirjoitamme exceliä ja sähköpostia.

Kollegoidesi mukaan olet terävä-älyinen. Tärkein journalistinen ominaisuutesi on kuitenkin taitosi heittäytyä tyhmäksi.
Jokainen toimittaja tietää, että Twitterissä ei selviä hengissä, ellei osaa tarpeen tullen näytellä tyhmää. Joskus on vain pakko kirjoittaa, että ”ai, voiko meidän otsikkomme todellakin tulkita noinkin”.

Korona-epidemian myönteisin seuraus on, että voit usein katsella ihailemaasi pääministeri Sanna Marinia (sd.) suorassa lähetyksessä.
Mitä enemmän Sanna Marin on eri lähetyksissä, sitä parempi Suomelle ja suomalaisille, koska Marin on nuori, vakuuttava ja nainen. Se rakentaa maabrändiä todella hyvin.

Seiska uutisoi sinun ja Li Anderssonin (vas.) ”läheisistä väleistä”. On tärkeää, että toimittajat paljastavat kärkipoliitikkojen läheiset välit toimittajien kanssa.
Se, kuka on juonut kaljaa kenenkin kanssa, on aivan erinomaisen tärkeä uutisaihe.

Jokaiselle toimittajalle tekisi hyvää päätyä itse uutisen kohteeksi.
Kyllä. Se antaa todella hyvää perspektiiviä. Suomessa on ehkä kourallinen ihmisiä, joihin siis lukeudun, jotka ovat olleet nukkumatta silmänräpäystäkään maanantaina annetusta haastattelusta torstaiaamuun saakka odottaen millaisen Kääk-otsikon Seiska on keksinyt. Meillä on oma klubi ja salainen kädenpuristus.

Kukaan ei halua tietää, kuinka karvainen perseesi on, mutta kerrot sen pyytämättäkin.
En tiedä, kehtaisinko tätä kertoa, koska olen mieheksi erittäin vähäkarvainen paitsi varpaista. Sieltä olen hobitti.

Jos tekisit tämän jutun, sen otsikko olisi ytimekkäästi ”Soitimme Hyvinkään tunnetuimmalle toimittajalle Tuomas Peltomäelle ja nyt pitäisi enää tietää kuka on Tuomas Peltomäki.”
Ei, koska tuo ei toimi ollenkaan, eikä tuossa ole minkäänlaista koukkua. Mutta ehdotan, että lähetän oman otsikkoedotukseni sinulle, kun lähetät minulle sitaatit tarkistettavaksi.

Peltomäki lähettää myöhemmin otsikkoehdotuksen: ”Soitimme Hyvinkään tunnetuimmalle toimittajalle – paljastui takapuolesta karvaton hobitti, joka fanittaa pääministeriä ja tämän vuoksi se on upeaa”.
 

Olet rakentanut omin käsin omakotitalon. Oikeasti halusit rakentaa oman mediatalon.
Enää en voi leuhkia kymmenen vuotta sitten rakennetulla omakotitalolla, joten kai se on pakko rakentaa oma mediatalo.


Oikaisu 23.4. kello 15.04. Tuomas Peltomäki on 38-vuotias, ei 39-vuotias, kuten jutun faktalaatikossa aiemmin kerrottiin.
 

Näinkö on -juttusarjassa esitetään kohtuuttomia väitteitä. Sarjan aiemmat osat voit lukea täältä.

Tuomas Peltomäki, 38

Helsingin Sanomien uutispäällikkö ja Nyt-liitteen esimies.

Tuottaa päivittäin ilmestyvää podcast-lähetystä HS Päivä ja viikottaista Uutisraportti-podcastia.

Helsingin Sanomien toimittajana vuodesta 2011 lähtien. Tuotti ja juonsi HSTV:n ajankohtaissatiiria Uutisraporttia vuosina 2014 – 2017.

Työskennellyt aiemmin myös STT:llä ja Ylellä.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta.

Voitti Pohjoismaisen datajournalismipalkinnon 2013 suomalaista lobbaamista käsittelevällä juttusarjallaan.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta