Journalistiliton opiskelijalähettiläs Laura Forsén on menossa itsekin toimitusharjoitteluun, Ylen Lounais-Suomen aluetoimitukseen. Hän uskoo työtä ja kiirettä riittävän, vaikka vähän jännittääkin sitä, miten harjoittelu sujuu poikkeusoloissa.

Kesätyöntekijöitä tarvitaan myös poikkeusoloissa – määräaikaisuus sitoo molempia

JOURNALISTI
23.4.2020

Tommy Pohjola, teksti
Heli Saarela, kuva

Monet mediayhtiöt ovat aloittaneet koronavirustilanteen varjolla yt-neuvottelut. Esimerkiksi Keskisuomalainen-konserni aikoo lomauttaa henkilöstönsä enintään 90 päiväksi huhtikuun ja heinäkuun välisenä aikana. Sanomalehtien liiton maaliskuussa tekemässä kyselyssä miltei puolet liiton jäsenyritysten päätoimittajista ja toimitusjohtajista piti todennäköisenä, että henkilöstöä irtisanotaan tai lomautetaan epidemian vuoksi.

Tilanne huolestuttaa alan kesätöihin meneviä. Kesätyöpaikkoja ei kuitenkaan ole koronan varjolla juurikaan peruttu.

”Joitain rekrytointeja on keskeytetty ja viestinnän harjoittelupaikkoja peruttu”, Journalistiliiton opiskelijalähettiläs Laura Forsén kertoo.

Liiton toimistolle on tullut asiasta toistaiseksi vain muutamia yhteydenottoja.

Koko maassa yt-neuvottelujen piirissä on ollut yli 420 000 työntekijää. Lomautusten tarve on suurempi vaikkapa teollisuudessa ja matkailu- ja ravintola-alalla kuin tiedotusvälineissä.

 

Mediatalot ovat perustelleet omia lomautuksiaan mediamyynnin laskulla johtuvilla taloudellisilla, ei tuotannollisilla syillä. Jos mediamyynti palaa pian kriisin jälkeen ennalleen, ei lomautuksille ole perusteita – myöskään kesätyöntekijöiden osalta.

Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen muistuttaa, että epidemian aikana luotettavan tiedon merkitys on vain lisääntynyt. Sisällölle on kysyntää.

Joillain osastoilla työ toki on voinut vähentyä. Urheilutapahtumien, kilpailujen ja sarjojen peruminen näkyy urheilujournalismin vähentymisenä. Sama koskee kulttuurijournalismia. Ei esimerkiksi ole uusia elokuvia tai teatteriesityksiä, joista kirjoittaa.

”Kulttuurin ja urheilun puolella voi oikeasti ollakin perusteita vähentää journalistista tekemistä. Tehtävää varmaan silti riittää kaikille uutispuolella”, Savolainen arvioi.

 

Jos kesätyöstä on jo sovittu, ei sitä voi tuosta vain perua. Määräaikainen työsopimus sitoo molempia osapuolia.

Työnantajalla on kuitenkin oikeus lomauttaa määräaikainen työntekijä, jos töitä ei yksinkertaisesti riitä. Tämän mahdollistavat poikkeustilan ajaksi tehdyt muutokset työlainsäädäntöön. Silloinkin lomautuksen tarve voidaan arvioida vasta, kun kesätyöntekijä on työpaikallaan.

Työnantaja voi purkaa määräaikaisen työsuhteen koeajalla poikkeuksellisesti myös tuotannollisista ja taloudellisista syitä.

Määräaikaisuus sitoo työntekijääkin. Lomautustilanteessa määräaikaisella on kuitenkin nyt oikeus purkaa työsopimus.

Journalistiliitto on julkaissut verkkosivuillaan tietopankin koronaviruksen vaikutuksista kesätöihin ja harjoitteluihin.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta