Margit Alasalmi ylistää noin kymmenen hengen porukkaansa, joka tekee Ylen radiouutisia. ”Teemme uutisia aamusta iltaan vuoden jokaisena päivänä.”

Kello kahdeksan uutiset kertovat heräävälle Suomelle, mitä tänään on odotettavissa

Margit Alasalmi, 60

 

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta

Työskennellyt Yleisradiossa vuodesta 1984, ensin Uudenmaan alueradiossa.

Vuodesta 1989 pääsääntöisesti radiouutisissa.

Yle uutisten radiotoimittaja, uutistenlukija ja tuottaja

JOURNALISTI
23.4.2020

Manu Haapalainen, teksti
Anna Autio, kuva

”Olin kahdeksan uutisten lukijana vuoden 1991 elokuussa, kun Neuvostoliitossa yritettiin vallankaappausta. Uutispäällikkö kertoi, että Gorbatšov on pantu kotiarestiin, ja ihmettelimme kaikki, mitä ihmettä nyt oikeasti tapahtuu. Moskovan-kirjeenvaihtaja Jyrki Saarikoskeen ei meinattu saada yhteyttä. Pohdimme, katkaistiinko koko Neuvostoliiton yhteydet muuhun maailmaan. Se oli yksi hämmentävimmistä lähetyksistä”, kertoo Margit Alasalmi.

Vuonna 1984 Ylessä aloittanut Alasalmi tekee radiouutisia jo viidennellä vuosikymmenellä. Hän sanoo kello kahdeksan radiouutisten säilyneen ytimeltään samana koko uransa ajan.

”Haluamme kertoa tärkeimmät asiat, jotka ovat tapahtuneet yön aikana maailmassa ja Suomessa. Katsomme alkavaa päivää ja kerromme sään. Kymmeneen minuuttiin mahtuu kaikenlaista. Kahden minuutin pätkässä voi päästä vaikka kenialaiseen maalaiskylään, kun jutussa kuuluu koiran haukunta ja lasten kiljunta haastattelun taustalla.

Ylen radiouutisia tehdään noin kymmenen hengen porukalla, vuoden jokaisena päivänä. Aamukahdeksan lähetyksestä on vastuussa uutiset lukeva toimittaja, jonka työpäivä on alkanut puoli viideltä. Hän on ennen kahdeksan uutisia koonnut ja lukenut jo kuuden ja seitsemän uutiset.

Kello kahdeksan lähetykseen saattaa ehtiä aiheita esimerkiksi television Ylen aamusta. Muuten lähetys ei välttämättä juuri eroa kuuden ja seitsemän uutisista. Harva pystyy kuuntelemaan radiota koko aamua, joten lähdemme siitä, että tärkeimmät uutiset pitää kertoa jokaisessa lähetyksessä. Kuulijoita kahdeksan uutisilla on noin 500 000. Aamu on radion primetimea.”

Aamun uutisten tekeminen on nastaa. Yleisölle pääsee tarjoilemaan uutta kerrottavaa, ja lähetykseen mahtuu myös äänimaisemia. Isoin haaste on se, että Suomi on nukkunut ja uutisista voi olla pulaa, mutta silloinkin omat ennalta valmiit jutut pelastavat. Yleensä aamun lähetyksen tekeminen on siis alkanut jo paria päivää aiemmin. Toinen hankaluus on tulla töihin puoli viideksi. Harvalle sellainen rytmi oikeasti sopii!”

Margit Alasalmi, 60

 

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Tampereen yliopistosta

Työskennellyt Yleisradiossa vuodesta 1984, ensin Uudenmaan alueradiossa.

Vuodesta 1989 pääsääntöisesti radiouutisissa.

Yle uutisten radiotoimittaja, uutistenlukija ja tuottaja

Elina Järvisen ja Vappu Kaarenojan valinta

Suomen Kuvalehden toimittajat Elina Järvinen ja Vappu Kaarenoja valitsivat suositeltavakseen Yleisradion kello kahdeksan radiouutiset. Kahdeksan uutiset kuullaan vuoden jokaisena päivänä. Arkisin lähetys on kymmenen minuutin ja viikonloppuisin viiden minuutin mittainen.

”Ylen aamukahdeksan radiouutiset haluaa kuunnella joka päivä. Sanomalehdissä on entistä enemmän lifestyle-sisältöjä ja hätäisesti tehtyä featurea. On myös paljon kommentoivia juttuja, kuten uutisanalyyseja. Usein huomaa, että hädin tuskin tietää, mitä on tapahtunut, kun tapahtunutta jo ’analysoidaan’. Kunnon uutiskattausta on vaikea löytää. Kahdeksan uutiset on täydellinen! Lähetys on asiallinen, mutkaton ja juuri oikean mittainen.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta