Median muutokset näkyvät tuloneuvottelujen uutisoinnissa

JOURNALISTI
23.4.2020

Juha Matias Lehtonen

Helsingin Sanomien rooli tulopoliittisten neuvottelujen kommentoijana ja väittelyareenana on muuttunut vuosikymmenten varrella yhteiskunnallisten mullistusten mukana.

Viestinnän tutkijat Esa Reunanen ja Jari Väliverronen Tampereen yliopistosta ovat selvittäneet median roolia tulopoliittisen kokonaisratkaisun eli tupon historiassa. Tulokset julkaistiin vastikään Tupo ja media -nimisenä vertaisarvioituna kirjana.

Tutkimuksen aineistona toimivat Helsingin Sanomien tuloneuvotteluja käsittelevät artikkelit kolmelta eri vuosikymmeneltä. Varhaisin aineisto sijoittuu vuodelle 1968, jolloin solmittiin ensimmäinen tupo, ja myöhemmät vuosille 1991 ja 2015. Kaikissa näissä tapauksissa hallitus pyrki tulosopimuksella takaamaan yritysten kilpailukyvyn talouskriisissä.

Vuonna 1968 tuloneuvotteluja käytiin piilossa julkisuudelta. Helsingin Sanomissa poliitikot eivät niinkään kommentoineet asiasisältöjä vaan hyödynsivät lehteä puoluepoliittiseen identiteettipolitiikkaan. Porvarioppositio syytti hallitusta ideologisten päämäärien ajamisesta tulopolitiikan varjolla.

Samaan aikaan Helsingin Sanomien oma tyyli oli neutraalisti referoiva. Käytännössä lehti asettui näin tukemaan vallalla olevaa diskurssia ja työmarkkinoiden kolmikantaa.

Vuonna 1991 keskustelua leimasi poliittisten konfliktien ohella journalistien kyynisyys poliitikkoja kohtaan. Tutkijoiden arvion mukaan poliittista järjestelmää pidettiin tuolloin niin vahvana, että sen uskottiin kestävän median rajujakin hyökkäyksiä.

Sittemmin luottamus liberaaliin demokratiaan on horjunut ja median hyökkäykset poliittisia instituutioita kohtaan ovat rauhoittuneet. Journalistit tiedostavat entistä paremmin, että media on yksi politikoinnin osapuolista. Vuoden 2015 tuloneuvotteluja koskevissa uutisissa ja jopa mielipidejutuissakin varottiin tukemasta mitään tiettyä poliittista linjaa

Tutkimuksen voi lukea kokonaisuudessaan täältä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta