Laura Ahva haluaa saada paremman otteen kiihtyvästä mediaympäristöstä

Laura Ahva, 41, aloittaa syksyllä viisivuotiskautensa Tampereen yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina. Ahva toimi Sovittelujournalismi-hankkeen vetäjänä 2016 – 2018. Hän tutki yhdessä toimittajien ja opiskelijoiden kanssa, miten sovittelevuuden voisi ottaa journalismin tekemistä määrittäväksi ohjenuoraksi.

JOURNALISTI
23.4.2020

Tommy Pohjola, teksti

Aloitat syksyllä journalistiikan apulaisprofessorina. Mitä aiot aivan ensiksi opettaa?
Vedän kurssin, jolla mietitään median ja yhteiskunnan suhdetta. Koronakriisi antaa paljon esimerkkejä. Yhdistämme teorian käsitteitä ja käytännön elämää.

Samaan aikaan aloittaa myös toinen journalistiikan apulaisprofessori. Kehu kollegaasi Heikki Heikkilää.
On helppo työskennellä tutun, ahkeran ja sitoutuneen ihmisen kanssa. Meillä on Heikin kanssa osin samansuuntaiset tutkimusintressit.

Toimittajaksi on perinteisesti voinut ryhtyä kuka tahansa. Miksi koulutuksella on merkitystä?
On tärkeää perehtyä asioihin rauhassa. Se tarkoittaa käsitteellisen ja eettisen pohjan luomista ennen kuin hyppää kiireiseen työelämään.

Olet sanonut, että ”villi mediaympäristö some-kohuineen pyörii ammattimaisesti tuotetun journalismin ympärillä”. Mitä tarkoitat?
Mediaa kulutetaan etupäässä verkon kautta erilaisilla alustoilla. Some on villi, mutta alustoilla pyörii myös paljon materiaalia, jota on tuotettu mediataloissa. Samalla journalismi tarvitsee jakelualustoja löytääkseen lukijoita. Tätä vastavuoroista suhdetta on pystyttävä tarkastelemaan.

Miten journalistiikan koulutus on muuttunut parinkymmenen viime vuoden aikana?
Nyt keskitytään enemmän sisältöön, kun väline-erot ovat liuenneet. Jakelukanava vaikuttaa, mutta enää sitä ei pidetä niin erillisenä. Digitalisaatio on ollut kiivasta jo kymmenen vuotta. Tutkimus tulee pikkuisen jäljessä. Viime vuosina on alettu saada jäsenneltyä ja kehitettyä käsitteitä.

Olet erikoistunut sovittelujournalismiin. Olisiko se erityisen sopiva journalismin laji vallitsevaan poikkeustilaan?
Joskus voisi miettiä, onko journalismin aina esitettävä maailma vastakkainasettelun kautta. Aiheet kuten ympäristö, maahanmuutto, uskonnot ja terveys, koronakin ehkä ajan mittaan, polarisoituvat helposti. Tutkijat, toimittajat ja opiskelijat ehdottavat sovittelujournalismia näkökulmaksi erityisesti sellaiseen journalismiin, joka käsittelee konfliktiherkkiä aiheita.

Millaista tietoa olet saanut poikkeustilasta mediasta?
Mielestäni suomalainen media on poikkeustilanteessa toiminut hyvin. Ulkomaan- kirjeenvaihtajia kutsutaan kotiin, mutta silti media seuraa kansainvälisiä tapahtumia. Se on tärkeää, jotta pystymme ymmärtämään mitä tapahtuu. Kriisi on niin pysäyttävän globaali.

Mikä on parasta tutkijan työssä?
Tutkijan työ on siitä ainutlaatuinen ammatti, että voi itse suunnitella tutkimushankkeen ja muotoilla tutkimuskysymyksen. Jos saa rahoituksen, niin sitten on myös mahdollisuus ja vapaus toteuttaa tutkimus. Uudessa työssä innostaa se, että pääsen enemmän opetukseen kiinni.

 

Laura Ahva, 41, aloittaa syksyllä viisivuotiskautensa Tampereen yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina. Ahva toimi Sovittelujournalismi-hankkeen vetäjänä 2016 – 2018. Hän tutki yhdessä toimittajien ja opiskelijoiden kanssa, miten sovittelevuuden voisi ottaa journalismin tekemistä määrittäväksi ohjenuoraksi.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta