Laura Ahva haluaa saada paremman otteen kiihtyvästä mediaympäristöstä

Laura Ahva, 41, aloittaa syksyllä viisivuotiskautensa Tampereen yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina. Ahva toimi Sovittelujournalismi-hankkeen vetäjänä 2016 – 2018. Hän tutki yhdessä toimittajien ja opiskelijoiden kanssa, miten sovittelevuuden voisi ottaa journalismin tekemistä määrittäväksi ohjenuoraksi.

JOURNALISTI
23.4.2020

Tommy Pohjola, teksti

Aloitat syksyllä journalistiikan apulaisprofessorina. Mitä aiot aivan ensiksi opettaa?
Vedän kurssin, jolla mietitään median ja yhteiskunnan suhdetta. Koronakriisi antaa paljon esimerkkejä. Yhdistämme teorian käsitteitä ja käytännön elämää.

Samaan aikaan aloittaa myös toinen journalistiikan apulaisprofessori. Kehu kollegaasi Heikki Heikkilää.
On helppo työskennellä tutun, ahkeran ja sitoutuneen ihmisen kanssa. Meillä on Heikin kanssa osin samansuuntaiset tutkimusintressit.

Toimittajaksi on perinteisesti voinut ryhtyä kuka tahansa. Miksi koulutuksella on merkitystä?
On tärkeää perehtyä asioihin rauhassa. Se tarkoittaa käsitteellisen ja eettisen pohjan luomista ennen kuin hyppää kiireiseen työelämään.

Olet sanonut, että ”villi mediaympäristö some-kohuineen pyörii ammattimaisesti tuotetun journalismin ympärillä”. Mitä tarkoitat?
Mediaa kulutetaan etupäässä verkon kautta erilaisilla alustoilla. Some on villi, mutta alustoilla pyörii myös paljon materiaalia, jota on tuotettu mediataloissa. Samalla journalismi tarvitsee jakelualustoja löytääkseen lukijoita. Tätä vastavuoroista suhdetta on pystyttävä tarkastelemaan.

Miten journalistiikan koulutus on muuttunut parinkymmenen viime vuoden aikana?
Nyt keskitytään enemmän sisältöön, kun väline-erot ovat liuenneet. Jakelukanava vaikuttaa, mutta enää sitä ei pidetä niin erillisenä. Digitalisaatio on ollut kiivasta jo kymmenen vuotta. Tutkimus tulee pikkuisen jäljessä. Viime vuosina on alettu saada jäsenneltyä ja kehitettyä käsitteitä.

Olet erikoistunut sovittelujournalismiin. Olisiko se erityisen sopiva journalismin laji vallitsevaan poikkeustilaan?
Joskus voisi miettiä, onko journalismin aina esitettävä maailma vastakkainasettelun kautta. Aiheet kuten ympäristö, maahanmuutto, uskonnot ja terveys, koronakin ehkä ajan mittaan, polarisoituvat helposti. Tutkijat, toimittajat ja opiskelijat ehdottavat sovittelujournalismia näkökulmaksi erityisesti sellaiseen journalismiin, joka käsittelee konfliktiherkkiä aiheita.

Millaista tietoa olet saanut poikkeustilasta mediasta?
Mielestäni suomalainen media on poikkeustilanteessa toiminut hyvin. Ulkomaan- kirjeenvaihtajia kutsutaan kotiin, mutta silti media seuraa kansainvälisiä tapahtumia. Se on tärkeää, jotta pystymme ymmärtämään mitä tapahtuu. Kriisi on niin pysäyttävän globaali.

Mikä on parasta tutkijan työssä?
Tutkijan työ on siitä ainutlaatuinen ammatti, että voi itse suunnitella tutkimushankkeen ja muotoilla tutkimuskysymyksen. Jos saa rahoituksen, niin sitten on myös mahdollisuus ja vapaus toteuttaa tutkimus. Uudessa työssä innostaa se, että pääsen enemmän opetukseen kiinni.

 

Laura Ahva, 41, aloittaa syksyllä viisivuotiskautensa Tampereen yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina. Ahva toimi Sovittelujournalismi-hankkeen vetäjänä 2016 – 2018. Hän tutki yhdessä toimittajien ja opiskelijoiden kanssa, miten sovittelevuuden voisi ottaa journalismin tekemistä määrittäväksi ohjenuoraksi.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta