Verkossa ilmestyvät artikkelit ovat liian pitkiä, kirjoittaa toimittaja Kyösti Hagert

Kyösti Hagert

33-vuotias toimittaja.

Filosofian maisteri Jyväskylän yliopiston puheviestinnän oppiaineesta.

Työskentelee Tukholmassa Sveriges Radiossa.

Työskennellyt aiemmin toimittajana muun muassa Ilta-Sanomissa, Ylellä ja Keskisuomalaisessa.

Kirjoittanut nuorille suunnatun talousoppaan yhdessä Pauliina Jokisen kanssa.

JOURNALISTI
26.3.2020

Kyösti Hagert, teksti
Martin Stenmark, kuva

Helsingin Sanomien kulttuurisivujen jutut pitenivät viiden vuoden aikana 37 prosenttia. Yllättävän löydön tekivät dosentit Heikki Hellman ja Voitto Ruohonen, jotka tarkastelivat kulttuurisivujen juttuja vuosilta 2011–2016. Asiasta Hesariin kirjoittanut toimittaja Vesa Sirén arveli syyksi sitä, että tuolloin siirryttiin tekemään juttuja niin sanotusti digi edellä.

”Digitilaajille tehdään runsaasti laajoja erikoispanostuksia eli timanttijuttuja. Niiden sisältö sovelletaan pääosin myös printtiin, mikä pidentää printtijuttujenkin keskimittaa”, Sirén kirjoitti tammikuussa.

Jutut ovat pidentyneet muuallakin. Iltalehden uutispäätoimittaja Perttu Kauppinen ja Keskisuomalaisen uutispäällikkö Keijo Lehto vahvistavat, että jutut ovat pidentyneet myös heidän lehdissään. Kauppisen mukaan Iltalehden juttujen keskimitta on kasvanut viidessä vuodessa noin 70 prosenttia. Iltalehdessä lyhyiden sähkeuutisten määrä on vähentynyt, ja Keskisuomalaisessa printin juttujen määrä verkossa on noussut. Iltalehden jutuissa myös tarinallisuus on lisääntynyt, Kauppinen sanoo.

Kauppinen ja Lehto kertovat, että printtiä varten juttuja joudutaan lyhentämään. Lehto myös muistuttaa, että verkossa juttua rikastetaan lisäkuvilla, videolla ja vanhoilla jutuilla.

Ne työllistävät skrollaavaa etusormea.

 

Epämiellyttävä totuus on, että jutut ovat nykyään liian pitkiä. Journalismi ei ollut ennen parempaa, pikemminkin päinvastoin. Silti menneen ajan jutut jaksoi lukea, siis jos ei turhia puisevuudesta ja hampaattomuudesta välittänyt.

Sen lisäksi, että jutut ovat tappopitkiä, ne ovat myös usein löysästi ja laiskasti kirjoitettuja. Suurimmasta osasta saisi pituutta karsimalla ja virkkeitä terävöittämällä oikein kelpo juttuja. Jokainen toimittaja tietää, että pitkästi on helpompi kirjoittaa kuin lyhyesti.

Tarinallisuus on journalismissa edelleen suosittua, ja verkko onkin tehnyt feikkifeaturesta peruskauraa. Uutisjuttuja turhatarinallistetaan, jotta ne voitaisiin piilottaa maksumuurin taakse. Samalla pituus kasvaa.

Verkon myötä myös erilaiset kainalot ovat vähentyneet. Aiemmin infopäljäys olisi koottu kätevästi infoboksiin, nyt sen on levitetty jutun leipätekstiin.

 

Osa lukijoista ja kirjoittajista on aina ollut sitä mieltä, että mitä pidempi juttu, sen parempi. Kuitenkin vasta 2010-luvulla pituudesta on tullut virallinen hyvän journalismin kriteeri. Long Playn alkuvuosina naureskelimme kollegoiden kanssa, miten julkaisun mainonta hahmotteli uuden säännön hyvälle journalismille: juttu on sitä parempi, mitä enemmän siihen on käytetty aikaa ja mitä pidempi se on.

Aiemmin journalismin yksi tarkoitus oli säästää lukijoiden aikaa. Asiakaslupaus oli, että meidän lehtemme lukemalla tiedät riittävän hyvin, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu – kerromme sinulle tiiviisti ja luotettavasti, miten asiat ovat. Nyt se on mennyttä. Samalla vaivalla, jolla lukee ylipitkän ja tarinallistetun uutisen, voi itse etsiä uutisen tärkeimmän tiedon muualta.

Toimituksissa mitataan, kuinka kauan juttujen parissa viihdytään ja mihin asti ihmiset keskimäärin jaksavat edetä lukemisurakassaan. Datakin kertoo, että ylipitkää ei kannata kirjoittaa tai julkaista. Monissa toimituksissa juttuja ei kuitenkaan lyhennetä, vaikka toimituksen sisäisten ohjeiden lopussa ehdotetaankin vienosti, että pituuteen kannattaa kiinnittää huomiota.

Kannattaisi.

Kyösti Hagert

33-vuotias toimittaja.

Filosofian maisteri Jyväskylän yliopiston puheviestinnän oppiaineesta.

Työskentelee Tukholmassa Sveriges Radiossa.

Työskennellyt aiemmin toimittajana muun muassa Ilta-Sanomissa, Ylellä ja Keskisuomalaisessa.

Kirjoittanut nuorille suunnatun talousoppaan yhdessä Pauliina Jokisen kanssa.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta