Tutkittua: Lohkoketjuteknologiaa on käsitelty mediassa monipuolisesti

JOURNALISTI
26.3.2020

Juha Matias Lehtonen, teksti

Lohkoketjuteknologia on yhteiskunnallisesti tärkeä mutta abstrakti ilmiö. Suomalainen media on kuitenkin onnistunut esittelemään sitä monista näkökulmista ja edistänyt näin demokraattista keskustelua.

Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jota varten Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän tutkijat selvittivät, miten lohkoketjun ja kryptovaluutta bitcoinin toimintaa on selitetty lehdissä ja millaisia merkityksiä ilmiöön on liitetty. Tutkimus julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Aineistoksi valittiin 292 artikkelia Taloussanomista, Kauppalehdestä, Tivistä, Helsingin Sanomista ja DigiTodaysta aikaväliltä 2015 – 2018.

Tutkittuna ajanjaksona aihe nousi otsikoihin useimmiten bitcoinin innoittamana, mutta lehdissä käsiteltiin paljon myös kryptovaluutan mahdollistavaa lohkoketjuteknologiaa. Etenkin Kauppalehti lähestyi lohkoketjua valuutan kautta, kun taas Tivi keskittyi teknologiseen puoleen.

Bitcoinin korostuminen on ymmärrettävää, sillä toimittajien haasteena on ollut keksiä, kuinka uuden ilmiön voisi “merkityksellistää” niin, että se sitoutuu lukijan kokemuksiin ja tietopohjaan. Käsite “lohkoketju” ei tarkoita useimmille lukijoille mitään. Bitcoinista on helpompaa tehdä ymmärrettävä. Jo yksi sana, kuten “digiraha”, riittää kertomaan lukijalle kryptovaluutasta jotakin olennaista.

Tutkijat korostavat, miten tärkeää lehdistön on auttaa kansalaisia ymmärtämään uusien teknologioiden yhteiskunnallista merkitystä. Jos tässä tehtävässä ei onnistuta, tavalliset kansalaiset syrjäytyvät teknologian sääntelyä koskevasta demokraattisesta keskustelusta.

Aineiston perusteella suomalainen lehdistö on pohjustanut lohkoketjua koskevaa yhteiskunnallista keskustelua melko monipuolisesti. Uutisointia ei ole hallinnut vain tietty eturyhmä, vaan ilmiön merkitystä on käsitelty ainakin teknologian, rahoitusalan, juridiikan ja liiketoiminnan kannalta.



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta