Tutkittua: Lohkoketjuteknologiaa on käsitelty mediassa monipuolisesti

JOURNALISTI
26.3.2020

Juha Matias Lehtonen, teksti

Lohkoketjuteknologia on yhteiskunnallisesti tärkeä mutta abstrakti ilmiö. Suomalainen media on kuitenkin onnistunut esittelemään sitä monista näkökulmista ja edistänyt näin demokraattista keskustelua.

Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jota varten Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän tutkijat selvittivät, miten lohkoketjun ja kryptovaluutta bitcoinin toimintaa on selitetty lehdissä ja millaisia merkityksiä ilmiöön on liitetty. Tutkimus julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Aineistoksi valittiin 292 artikkelia Taloussanomista, Kauppalehdestä, Tivistä, Helsingin Sanomista ja DigiTodaysta aikaväliltä 2015 – 2018.

Tutkittuna ajanjaksona aihe nousi otsikoihin useimmiten bitcoinin innoittamana, mutta lehdissä käsiteltiin paljon myös kryptovaluutan mahdollistavaa lohkoketjuteknologiaa. Etenkin Kauppalehti lähestyi lohkoketjua valuutan kautta, kun taas Tivi keskittyi teknologiseen puoleen.

Bitcoinin korostuminen on ymmärrettävää, sillä toimittajien haasteena on ollut keksiä, kuinka uuden ilmiön voisi “merkityksellistää” niin, että se sitoutuu lukijan kokemuksiin ja tietopohjaan. Käsite “lohkoketju” ei tarkoita useimmille lukijoille mitään. Bitcoinista on helpompaa tehdä ymmärrettävä. Jo yksi sana, kuten “digiraha”, riittää kertomaan lukijalle kryptovaluutasta jotakin olennaista.

Tutkijat korostavat, miten tärkeää lehdistön on auttaa kansalaisia ymmärtämään uusien teknologioiden yhteiskunnallista merkitystä. Jos tässä tehtävässä ei onnistuta, tavalliset kansalaiset syrjäytyvät teknologian sääntelyä koskevasta demokraattisesta keskustelusta.

Aineiston perusteella suomalainen lehdistö on pohjustanut lohkoketjua koskevaa yhteiskunnallista keskustelua melko monipuolisesti. Uutisointia ei ole hallinnut vain tietty eturyhmä, vaan ilmiön merkitystä on käsitelty ainakin teknologian, rahoitusalan, juridiikan ja liiketoiminnan kannalta.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta