Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

JOURNALISTI
26.3.2020

Maria Pettersson
Twitter: mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Koronavirus on muuttanut suomalaisen median toimintatapoja enemmän kuin mikään sitten internetin. Kriisioloissa tarvitaan kärsivällisyyttä ja kykyä katsoa tulevaan. Malttia tarvitaan niin median tekijöiltä kuin sen myyjiltä.

Meidän median tekijöiden on oltava kärsivällisiä jokapäiväisessä uutistyössä. Tehtävämme on kertoa yleisölle luotettavaa tietoa mahdollisimman nopeasti. Kun tietoa ei ole tai se muuttuu jatkuvasti, tehtävästämme tulee hankala.

Mitä hallitus aikoo tehdä ensi maanantaina? Onko Suomessa kapasiteettia hoitaa kaikki sairastuneet? Missä vaiheessa kannattaa rajoittaa liikkumista? Miten virus käyttäytyy? Mikä on paras strategia?

Kuluneina viikkoina tartuntatautien erikoisosaajilta, poliitikoilta ja virkamiehiltä on tiukattu vastauksia kysymyksiin, jotka kiinnostavat kaikkia, mutta joihin ei kerta kaikkiaan ole vastauksia. Ainoa rehellinen vastaus, ”emme vielä tiedä”, on turhauttava. Se ei tyydytä yleisöä eikä meitä toimittajia. Alkaa spekulointi. Studion sohvalla kiemurtelevalta asiantuntijalta tivataan ennustuksia ja arvauksia. Somessa tuijotellaan ja tulkitaan amatööripohjalta käppyröitä, jotka kertovat toisenlaisesta maasta toisenlaisessa tilanteessa.

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Poliitikkojen ja virkamiesten on opittava selittämään, miksi strategiat muuttuvat ja mitä muutoksilla halutaan saavuttaa. Kaikkien on hyväksyttävä, että ainoa järkevä vaihtoehto on toimia parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan.

Tämä ei tarkoita, etteikö journalismin pitäisi olla kriittistä. Kyllä pitää. Tehtävämme ei ole ylistää poliitikkoja tai virkamiehiä vaan selvittää ja kysyä. Journalismin tehtävä ei ole väkisin ylläpitää yhteiskuntarauhaa, vaan kertoa totuus myös kriisiaikana. Yhtä lailla tehtävämme ei ole järkyttää yhteiskuntarauhaa julkaisemalla skandalöösejä lööppejä tai spekulaatioita. Tarvitsemme malttia.

 

Malttia, kärsivällisyyttä ja solidaarisuutta tarvitaan myös mediayhtiöiltä. Moni on jo kertonut lomautuksista – siitä huolimatta, että puskurit saattavat olla mittavat ja lisäosinkoja on maksettu mukavasti. Tarve hyvälle journalismille ja luotettavalle tiedolle on nyt poikkeuksellisen suuri. Työntekijät painavat pitkää päivää vastatakseen suomalaisten tiedonnälkään. Lukijaennätykset paukkuvat. Mediayhtiöiden on tehtävä osansa ja huolehdittava siitä, että sisällöntekijät jaksavat tehdä töitä. Koronakiire ja yt-pelko sekä lomautusten mukanaan tuomat taloudelliset vaikeudet ovat epäinhimillinen yhdistelmä. Jokaisen on nyt joustettava, myös mediayhtiöiden. Osingonjaosta on tältä vuodelta luovuttava, jos se tarkoittaa, että ihmiset voivat jatkaa töissään.

Kaikkein ahtaimmalla ovat freelancerit, joiden kevään keikkakalenteri saattoi tyhjentyä yhdessä päivässä. Jälleen kaivataan malttia – päällikkötoimittajien pitää miettiä erilaisia ratkaisuja sen sijaan, että painavat paniikkinappulaa ja peruvat kaiken. Voiko tilaisuuden järjestää etänä? Voiko freelancer esiintymisen sijaan kirjoittaa aiheesta? Voidaanko ajattomat kesäjutut tilata nyt? Ala tarvitsee kipeästi hyviä freelancereitaan myös koronakriisin jälkeen, joten on yhteinen etu varmistaa, että he selviävät.

 

Kaiken tämän keskellä suomalainen media on onnistunut pääosin erittäin hyvin. Sisällöntekijöiden ammattitaito ei kyykkää kriisissä. Nyt on tärkeää pitää työn laatu korkeana, tukea työkavereita, alaisia ja pomoja sekä huolehtia jaksamisesta. Voimme olla itsestämme ylpeitä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta