Sanomatalossa oli keskiviikkona 18. maaliskuuta hiljaista, sillä lähes kaikki toimittajat työskentelivät etänä. Helsingin Sanomien deskissä päivystivät Ville Soininen ja Pipsa Palttala.

Koronavirus pani uusiksi juttuaiheet ja toimitusten työtavat

JOURNALISTI
26.3.2020

Tommy Pohjola, teksti
Samuli Pulkkinen, kuva

Koronavirustilanne ja siitä seuraavat poikkeusolot ovat mullistaneet suomalaisten toimitusten työn. Uusiksi on pitänyt ajatella paitsi aiheet, myös työn tekemisen tavat.

Journalisti kysyi toimituksista, miten toimittajia on poikkeustilanteessa ohjeistettu.

Pohjois-Suomessa turismi on merkittävä uutisaihe. SPL Kustannuksen sisarlehtien Luoteis-Lapin ja Kittilälehden toimittaja Anssi Tapio kertoo, että nyt on mietittävä uusia näkökulmia.

”Matkailu on meillä kohtalaisen iso aihe. Jos se jää pois lisäämme esimerkiksi henkilöjuttuja. Kerrotaan ihmisistä. Haastattelut tehdään toki puhelimitse. Juttukeikat rajataan minimiin, eikä käydä riskiryhmään kuuluvien luona.”

Luoteis-Lapin neljän hengen toimitus ja Kittilälehden kahden hengen toimitus tekevät töitä etänä ja toimituksessa.

”Ei ole pakko tehdä etänä, toimitukseenkin saa tulla jos haluaa”, Tapio kertoo.

Helsingin Pasilassa, ison kauppakeskuksen yläkerroksiin juuri avatuissa Suomen Kuvalehden tiloissa on tyhjää. Kaikki toimittajat ovat siirtyneet etätöihin. Toimituskokoukset ja ideapalaverit järjestetään poikkeustilanteen ajan kaikki videoneuvotteluina.

Toimituspäällikkö Jussi Eronen teki koko viime viikon töitä kotona, mistä hän muun muassa veti maanantaiaamun ajankohtaispalaverin. Se aloitti lehden etätyökauden.

”Kokous onnistui varsin hyvin. Juttuaiheissa haemme tasapainoa jättiläismäisen koronauutisen käsittelyn ja muiden tärkeiden aiheiden välillä”, Eronen sanoo.

”Tämä ei ole maailmanloppu, vaan määräaikainen operaatio yhden taudin torjumiseksi. On hyvä muistaa, että koko ajan tapahtuu paljon muitakin asioita, vaikka arkielämäämme vaikuttava virus saakin paljon huomiota. Meille journalisteille tärkeää on pysytellä toimintakykyisinä ja mahdollisimman hyvällä mielellä.”

Otavamediassa on Erosen mukaan ohjeistettu, että työterveyshuoltoon voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos alkaa ahdistaa.

”Myös vt. päätoimittajaan ja meihin toimituspäällikköihin saa aina olla yhteydessä, jos joku asia askarruttaa.”

 

Pasilassa sijaitsee myös Paavo Häikiön työpiste. Juontaja-toimittajan ääni on monelle tuttu Ylen Radio Suomen ja Yle Helsingin taajuudelta. Tartuntavaara vaikuttaa hänenkin työhönsä.

”Meillä studiovieraat on peruttu ja haastattelut tehdään puhelimella. Kaikki mahdollinen työ tehdään etänä. Iso osa reporttereista ei käy toimituksessa lainkaan. Juontovuorossa juontajat ovat studiossa vain oman vuoronsa ajan.”

Häikiö kertoo, että aikaisemmin juontajilla oli studiossa yhteinen headset eli suuta lähellä oleva mikrofoni. Nyt jokaiselle hankittiin oma. Yhteiskäytössä olevat kännykät desinfioidaan aina, kun puhelin siirtyy seuraavalle. Uusia ohjeistuksia seurataan päivittäin.

Laissa Yleisradio Oy:stä mainitaan, että Ylen tulee ”varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.”

Se tarkoittaa, että Ylen julkisen palvelun tehtävänä on taata luotettava tiedonvälitys kaikissa olosuhteissa kaikille suomalaisille myös kriisitilanteessa.

”Radion merkitys ja toimivuus kriisiaikojen viestinnässä korostuu. Käytännössä kaikki ihmiset osaavat käyttää kotonaan radiota, ja niin kuuntelijat kuin haastateltavat voivat ottaa osaa ohjelmiimme puhelimen välityksellä”, Häikiö sanoo.

 

Myös Turun Sanomien tavoite on välttää taudin levittämistä ja taata työskentely täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, uutistoimituksen osastopäällikkö Anne Savolainen kertoo.

”Tiivistettynä toimittajien terveyteen liittyen: hyvä käsihygienia on tärkeää, eikä sairaana tulla töihin. Keikoilla käymme edelleen, mutta vältämme sisätiloja. Haastateltavia tavataan ulkona, mutta turvaetäisyydeltä. Riskiryhmistä pysytään loitolla. Koemme, että on tärkeää tavata ihmisiä ja välittää heidän ajatuksiaan tilanteesta. Viranomaistiedon välittäminen ei riitä.”

Turun Sanomissa etätöissä on sekä uutis- että taloustoimituksesta noin puolet toimittajista. Sillä turvataan uutistoiminnan jatkuvuus. Lehdellä on kaksi etätyöpistettä varsinaisen toimituksen ulkopuolella, joten vaihtoehtoisia työpisteitä on.

”Olen itse vielä tullut toimitukseen joka aamu, ja aion jatkaa niin kauan kuin se järkevältä tuntuu.”

Savolainen pitää etäporukan kanssa aamupalaverin uutistoimituksen omassa ryhmässä verkkosovelluksessa. Sen lisäksi soitellaan ja viestitellään.

”Puhelimessa puhun paljon tavallista enemmän. Juttujen ideointi ja kehittely toimii aivan yhtä mallikkaasti. Toimituksen työmoraali on korkealla, työinto on huikea ja minä olen porukastani tavattoman ylpeä.”

Turun Sanomien johdossa kriisiin on reagoitu aloittamalla yt-neuvottelut. Lomautusten suunnitellaan kestävän enintään 90 päivää, ja ne koskisivat noin 160 henkilöä. Lomautukset on tarkoitus jaksottaa niin, että yhtiön toiminta jatkuisi mahdollisimman normaalisti.

Helsingin Sanomissa kaupunkitoimituksen esimies Kalle Silfverberg on kiireinen, kuten muutkin tähän haastatteluun vastanneista toimittajista. Hesarissa kolme neljästä toimittajasta työskenteli haastattelun tekohetkellä etänä. Tekeminen ja juttujen koordinointi on erilaista verrattuna esimerkiksi keskusteluihin toimituksen fyysisissä palavereissa. Läsnäoloa vaativia tehtäviä hoitavat ihmiset on hajasijoitettu toimituksen kahteen kerrokseen.

Riskiryhmiin kuuluvia ei tavata, ja muutenkin Hesarissakin suuri osa jutuista tehdään puhelimitse.

”Kaikki toimituksen kokoukset ovat etänä. Etänä työskennellään vuoroissa useita viikkoja, jotta ryhmät eivät sekoitu. Toimittajat työskentelevät kotona, jos ovat vähänkään vilustuneita”, Silfverberg sanoo.

Haastattelut on tehty viikolla 12.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta