Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

JOURNALISTI
26.3.2020

Ville Eloranta
Twitter: @ville_eloranta
Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Viime aikoina uutisia hallinneesta koronaviruksesta on tullut toimituksissa niin tuttu aihe, että sille on käynyt kuten usealle aiemmalle tapaukselle: teksteissä on näkynyt lyhyttä muotoa korona.

Moni ei välttämättä enää edes muista, että ebola on koko nimeltään ebolavirus. Zikavirusta ei saksittu ihan yhtä ahkerasti, mutta uusissa yhdyssanoissa loppuosa putosi pois helpommin: zikatartunnat, zikatapaukset.

Yhdyssanojen alku- eli määriteosien pois jättäminen on hyvä keino vähentää tekstistä jankutusta ja raskaita rakenteita. Jos jutussa käsitellään vaikkapa Maahanmuuttovirastoa tai hallinto-oikeutta eikä sekaannuksen vaaraa ole, välillä voi käyttää pelkkää loppu- eli perusosaa: virasto, oikeus. Ei tosin aina – Poliisihallitusta ei tavata ainakaan median kielessä kutsua ”hallitukseksi” eikä kolmiloikkaa ”loikaksi”.

Perusosasta luopuminen taas on usein kyseenalaista, ehkä jopa mahdotonta. Esimerkiksi kaalipiirakkaa olisi varsin outoa kutsua ”kaaliksi”, eivätkä sika- ja lintuinfluenssat tiivistyneet ”siaksi” ja ”linnuksi”.

Houkutus perusosan poistoon kasvaa, kun määriteosassa on jotain kyllin omaleimaista. Kauppakorkeakoulusta tulee sujuvammin kauppakorkea kuin korkeakoulusta ”korkea”. Myös ammattislangi saattaa vaikuttaa: hovioikeudesta puhutaan monesti pelkkänä hovina, vaikka hovi-sanalla on yleiskielessä aivan eri merkityksiä.

Napakkuus on toki valttia muun muassa otsikoissa. Etenkin paperilehtien otsikkotila on toistuvasti kortilla, eivätkä lehtien mobiiliversiotkaan tyypillisesti sulata holtittoman mittaisia otsikkosanoja. Perusosista luopuminen voi kuitenkin tuoda teksteihin tahatonta arkityylin tuntua ja pahimmillaan monitulkintaisuutta.

Vaikka ”koronan uhrien” ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta