Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

JOURNALISTI
26.3.2020

Tommy Pohjola, teksti

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Helsingin hovioikeus on siirtänyt niin sanotun MV-oikeudenkäynnin päätöksen määrittelemättömään ajankohtaan. Hovioikeuden mukaan päätös yritetään antaa vielä keväällä, mutta on myös mahdollista, että se siirtyy syksyyn.

Tilannetta mutkisti oikeudenkäynnissä vastaajana olleen MV-lehden perustajan Ilja Janitskinin, 42, kuolema.

Janitskin kuoli helmikuussa. Hänen lisäkseen oikeudenkäynnissä oli vastaajana Johan Bäckman. Janitskinia ja Bäckmania syytettiin muun muassa toimittaja Jessikka Aron häiriköinnistä.

Ilja Janitskin tuomittiin käräjillä vuoden ja kymmenen kuukauden vankeuteen ja Johan Bäckman vuoden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi heidät määrättiin maksamaan vahingonkorvauksia ja hyvityksiä yhteensä noin 136 000 euroa.

Kiistan kaikki osapuolet valittivat korkeampaan oikeusasteeseen. Hovioikeuden oli tarkoitus antaa tuomio maaliskuun alussa.

 

Ei ole aivan tavatonta, että oikeudenkäynnin osapuoli kuolee kesken oikeudenkäynnin. Tuomarit pohtivat nyt, miten yhden vastaajan kuolema vaikuttaa oikeuden päätökseen. Oikeuden on harkittava esimerkiksi sitä, mitä tapahtuu korvauksille, jotka mahdollisesti tuomitaan Janitskinin maksettaviksi.

Valittajana olevan vastaajan kuollessa rangaistus raukeaa. Asian rikosoikeudellista puolta ei valittajan osalta hovioikeudessa juurikaan tutkita.

Valitus koskee myös käräjäoikeudessa tuomittua vahingonkorvausvelvollisuutta. Kuolleen valittajan oikeudenomistajille eli esimerkiksi omaisille on varattava tilaisuus lausua, haluavatko he jatkaa valitusta korvausten osalta.

Tätä kirjoitettaessa Helsingin hovioikeudessa odotetaan Janitskinin kuolinpesän päätöstä.

 

Jos Janitskinin oikeudenomistajat eivät jatka valitusta korvausten osalta, valitus jäänee tältä osin sikseen. Silloin käräjäoikeuden tuomitsemat korvaukset jäisivät voimaan. Jos valittaja on käräjillä tai hovissa tuomittu maksamaan vahingonkorvauksia, ne maksetaan ja voidaan periä kuolinpesän varoista.

Omaisille ei synny henkilökohtaista korvausvastuuta, mikäli kuolinpesä hoidetaan ja selvitetään asianmukaisesti.

 

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne vaikuttaa kaikkiin oikeudenkäynteihin. Käytännössä istuntokäsittelyjen mahdollisista peruutuksista ja muutoksista ilmoitetaan kutsutuille henkilökohtaisesti. Tuomioistuimet viestivät muutoksista toiminnassaan omilla palvelusivuillaan. Jos oikeudenkäyntiin saapuminen estyy sairastumisen vuoksi, tulisi asiassa ottaa välittömästi yhteyttä kutsussa mainittuun yhteyshenkilöön puhelimitse tai sähköpostitse. Tuomioistuinviraston omat koulutukset ja tapahtumat siirtyvät verkkoon tai myöhempään ajankohtaan.

Helsingin käräjäoikeudessakin sairastuminen on peruste siirtää istuntoa. Joitakin istuntoja tullaan perumaan ja joidenkin asioiden käsittelyä lykätään. Tämä tulee pidentämään käsittelyaikoja.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta