Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

JOURNALISTI
26.3.2020

Tommy Pohjola, teksti

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Helsingin hovioikeus on siirtänyt niin sanotun MV-oikeudenkäynnin päätöksen määrittelemättömään ajankohtaan. Hovioikeuden mukaan päätös yritetään antaa vielä keväällä, mutta on myös mahdollista, että se siirtyy syksyyn.

Tilannetta mutkisti oikeudenkäynnissä vastaajana olleen MV-lehden perustajan Ilja Janitskinin, 42, kuolema.

Janitskin kuoli helmikuussa. Hänen lisäkseen oikeudenkäynnissä oli vastaajana Johan Bäckman. Janitskinia ja Bäckmania syytettiin muun muassa toimittaja Jessikka Aron häiriköinnistä.

Ilja Janitskin tuomittiin käräjillä vuoden ja kymmenen kuukauden vankeuteen ja Johan Bäckman vuoden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi heidät määrättiin maksamaan vahingonkorvauksia ja hyvityksiä yhteensä noin 136 000 euroa.

Kiistan kaikki osapuolet valittivat korkeampaan oikeusasteeseen. Hovioikeuden oli tarkoitus antaa tuomio maaliskuun alussa.

 

Ei ole aivan tavatonta, että oikeudenkäynnin osapuoli kuolee kesken oikeudenkäynnin. Tuomarit pohtivat nyt, miten yhden vastaajan kuolema vaikuttaa oikeuden päätökseen. Oikeuden on harkittava esimerkiksi sitä, mitä tapahtuu korvauksille, jotka mahdollisesti tuomitaan Janitskinin maksettaviksi.

Valittajana olevan vastaajan kuollessa rangaistus raukeaa. Asian rikosoikeudellista puolta ei valittajan osalta hovioikeudessa juurikaan tutkita.

Valitus koskee myös käräjäoikeudessa tuomittua vahingonkorvausvelvollisuutta. Kuolleen valittajan oikeudenomistajille eli esimerkiksi omaisille on varattava tilaisuus lausua, haluavatko he jatkaa valitusta korvausten osalta.

Tätä kirjoitettaessa Helsingin hovioikeudessa odotetaan Janitskinin kuolinpesän päätöstä.

 

Jos Janitskinin oikeudenomistajat eivät jatka valitusta korvausten osalta, valitus jäänee tältä osin sikseen. Silloin käräjäoikeuden tuomitsemat korvaukset jäisivät voimaan. Jos valittaja on käräjillä tai hovissa tuomittu maksamaan vahingonkorvauksia, ne maksetaan ja voidaan periä kuolinpesän varoista.

Omaisille ei synny henkilökohtaista korvausvastuuta, mikäli kuolinpesä hoidetaan ja selvitetään asianmukaisesti.

 

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne vaikuttaa kaikkiin oikeudenkäynteihin. Käytännössä istuntokäsittelyjen mahdollisista peruutuksista ja muutoksista ilmoitetaan kutsutuille henkilökohtaisesti. Tuomioistuimet viestivät muutoksista toiminnassaan omilla palvelusivuillaan. Jos oikeudenkäyntiin saapuminen estyy sairastumisen vuoksi, tulisi asiassa ottaa välittömästi yhteyttä kutsussa mainittuun yhteyshenkilöön puhelimitse tai sähköpostitse. Tuomioistuinviraston omat koulutukset ja tapahtumat siirtyvät verkkoon tai myöhempään ajankohtaan.

Helsingin käräjäoikeudessakin sairastuminen on peruste siirtää istuntoa. Joitakin istuntoja tullaan perumaan ja joidenkin asioiden käsittelyä lykätään. Tämä tulee pidentämään käsittelyaikoja.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta