Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

JOURNALISTI
26.3.2020

Hanna Kaisa Hellsten

Kirjoittaja on Suomen freelance-journalistien toiminnanjohtaja.

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Muutama viikko sitten jouduin pitämään pari päivää sairauslomaa. Ei mitään vakavaa, kiitos kysymästä. Hommat vähän kasautuivat, ja siitäkin selvittiin.

Työntekijänä saatoin rauhallisin mielin jäädä potemaan. Minun ei tarvitse stressata siitä, onko työni katkolla, vaikka asiat eivät sujuneetkaan sairasteluviikolla ihan tavanomaiseen tapaan. Jouduin pyytelemään viivytyksiä moneen kertaan anteeksi, mutta kaikki suhtautuivat tilanteeseen ymmärtäväisesti. Eihän sairastamiselle mitään mahda.

 

Freelancereillä tilanne on hiukan erilainen. Suomen Sydänliiton kanssa tehdystä freelancerien hyvinvointikyselystä käy ilmi, että vain 21 prosenttia freejournalisteista pitää sairauslomaa aina, kun sitä tarvitsee. Vain joka kymmenennellä freelancerilla on käytettävissään työterveyshuollon palvelut.

Kysely on tehtiin ennen koronavirusepidemiaa. Siinä esiin nousset pulmat ovat tulleet nyt ajankohtaisiksi aivan poikkeuksellisella tavalla.

Freelancerille kynnys jäädä potemaan on korkealla, sillä työt on saatava tilaajille eteenpäin sovitussa aikataulussa. Jokainen viivästys on riski jatkon kannalta, koska toimeksiantajat ymmärrettävästi arvostavat sitä, että sovitut hommat hoituvat. Kaikkia keikkoja ei edes ole mahdollista siirtää.

Vaikka kyse olisi vain tavallisesta flunssasta, sekä sairastajan itsensä että mahdolliselle tartunnalle altistuvien kannalta olisi kohtuullista, ettei kenenkään tarvitsisi työskennellä kipeänä.

 

Jotta freelancer voisi potea rauhassa, pitäisi kahden asian muuttua. Toimeksiantajilta toivoisin joustavuutta ja ymmärrystä kaikenlaisiin poikkeustilanteisiin. Tilanne vaatii myös hienotunteisuutta: freelancer ei välttämättä jaksa tai halua jakaa yksityiskohtaisesti omaa sairaskertomustaan.

Freelancerin sanaan täytyy myös luottaa sen suhteen, että hän ihan oikeasti yrittää hoitaa asioita parhaansa mukaan, sillä yksittäinen työnantaja ei tavallisesti voi hahmottaa tekijän kokonaistilannetta. Sairastuminen vaatii yleensä kaikenlaista justeeraamista esimerkiksi haastateltavien tai kuvattavien, toimittaja- tai kuvaajaparien sekä eri toimeksiantajien kanssa, jolloin kaikki ei edes ole freelancerin itse päätettävissä.

Luottakaa siis hyvään tekijään, vaikka yllätyksiä tulisikin eteen, ja tilatkaa häneltä uudestaan, vaikka joku yksittäinen keikka peruuntuisikin.

Useat tilaajat toimivat poikkeustilanteissa ymmärtäväisesti, ja monet tiedostavat itsensätyöllistäjien hauraan aseman. Olemalla joustava ja ymmärtäväinen elämän sattumusten edessä voi arjessa tasoittaa epäsuhtaa freelancereiden ja työsuhteisten välillä.

 

Toinen ja tärkeämpi tekijä liittyy rahaan ja rakenteisiin: freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen. Useat freelancerit tinkivät yrittäjän eläkemaksuistaan, jolloin sairauspäivärahakin jää vaatimattomaksi. Koska myös karanteenikorvaus määräytyy maksetun eläkevakuutuksen mukaisesti, tulee esimerkiksi lähipiiriin iskenyt koronavirustartunta freelancerille kalliiksi.

Kun yhä useampi suomalainen tienaa leipänsä itsensätyöllistäjänä, on sosiaaliturvaa uudistettava siten, että se ei jaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan työsuhteen muodon perusteella. Nykyinen tilanne on epäreilu, ja siltä se myös monesta freelanceristä tuntuu.

Jos sosiaaliturva tai edes ansiotaso olisi kunnossa, freelancerin kynnys jäädä sairaana kotiin olisi matalampi, ehkä vielä joskus jopa sama kuin meillä työsuhteisilla. Se ei ole kohtuuton vaatimus.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta