Ylen faktantarkistus ei täytä tutkijoiden kriteerejä

JOURNALISTI
27.2.2020

Juha Matias Lehtonen, teksti

Monet tiedotusvälineet tekevät etenkin vaalien alla faktantarkistusta, jossa arvioidaan esmerkiksi sitä, ovatko poliitikkojen väitteet totta. Faktantarkistuksen laadussa olisi kuitenkin parantamisen varaa.

Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg ja projektitutkija Valtteri Sankari julkaisivat joulukuun Media & viestintä -lehdessä analyysin, jossa he arvioivat Yleisradion faktantarkistuksen pätevyyttä viime eduskuntavaalien alla.

Aiemmissa tutkimuksissa faktantarkistuksen laatua on arvioitu yhdeksällä kriteerillä. Kriteerien mukaan faktantarkistajien pitäisi esimerkiksi aina arvioida väitteitä oikeassa asiayhteydessä, ja monimutkaiset väitteet tulisi pilkkoa tarkistusta varten osiin. Tutkijat mittasivat Ylen onnistumista näillä yhdeksällä kriteerillä.

Käytössä oli myös viisitoista kriteeriä väitteille, joiden totuusarvoa ei voi arvioida. Muun muassa kielikuviin, mielipiteisiin, kysymyslauseisiin ja useimpiin tulevaisuutta koskeviin väitteisiin ei faktantarkistajien kannata käyttää aikaa.

 

Tältä pohjalta arvioituna Ylen faktantarkistuksessa on paljon ongelmia. Melkein puolet tarkistuksista rikkoi vähintään yhtä kriteeriä.

Laajana ongelmana nousi esiin Ylen käyttämä viisivaiheinen totuusarvon asteikko, joka jättää tilaa subjektiiviselle tulkinnalle. Faktantarkistukseen oli myös päätynyt paljon epämääräisiä väitteitä, joiden totuusarvoa ei ole ylipäätään mahdollista määrittää. Lisäksi monimutkaisia väitteitä ei ollut aina pilkottu kyllin pieniksi paloiksi ennen tarkistusta.

Vaikka tutkimus paljasti ongelmia, tulos oli silti hieman parempi kuin toissa vuonna julkaistussa analyysissa, joka käsitteli vuoden 2018 presidentinvaalien faktantarkistusta. Siinä yli puolet Ylen tarkistuksista rikkoi vähintään yhtä kriteeriä. Tuolloin mukana olivat myös Alma Media ja Helsingin Sanomat, jotka kumpikin suoriutuivat Yleä paremmin.

Parhaiten vastaavissa tutkimuksissa on menestynyt Faktabaari. Se on onnistunut seulomaan tarkistuksistaan pois epämääräiset väitteet ja keskittynyt lähinnä sellaisiin, joiden totuusarvo on määritettävissä. Tutkijoiden mukaan Ylenkin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota väitteiden seulomiseen, sillä muuten koko faktantarkistustyöltä puuttuu pohja.

 

Linkki tutkimukseen: Tarkistuksissa vielä parannettavaa: Ylen faktantarkistuksen tarkistus



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta