Ylen faktantarkistus ei täytä tutkijoiden kriteerejä

JOURNALISTI
27.2.2020

Juha Matias Lehtonen, teksti

Monet tiedotusvälineet tekevät etenkin vaalien alla faktantarkistusta, jossa arvioidaan esmerkiksi sitä, ovatko poliitikkojen väitteet totta. Faktantarkistuksen laadussa olisi kuitenkin parantamisen varaa.

Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg ja projektitutkija Valtteri Sankari julkaisivat joulukuun Media & viestintä -lehdessä analyysin, jossa he arvioivat Yleisradion faktantarkistuksen pätevyyttä viime eduskuntavaalien alla.

Aiemmissa tutkimuksissa faktantarkistuksen laatua on arvioitu yhdeksällä kriteerillä. Kriteerien mukaan faktantarkistajien pitäisi esimerkiksi aina arvioida väitteitä oikeassa asiayhteydessä, ja monimutkaiset väitteet tulisi pilkkoa tarkistusta varten osiin. Tutkijat mittasivat Ylen onnistumista näillä yhdeksällä kriteerillä.

Käytössä oli myös viisitoista kriteeriä väitteille, joiden totuusarvoa ei voi arvioida. Muun muassa kielikuviin, mielipiteisiin, kysymyslauseisiin ja useimpiin tulevaisuutta koskeviin väitteisiin ei faktantarkistajien kannata käyttää aikaa.

 

Tältä pohjalta arvioituna Ylen faktantarkistuksessa on paljon ongelmia. Melkein puolet tarkistuksista rikkoi vähintään yhtä kriteeriä.

Laajana ongelmana nousi esiin Ylen käyttämä viisivaiheinen totuusarvon asteikko, joka jättää tilaa subjektiiviselle tulkinnalle. Faktantarkistukseen oli myös päätynyt paljon epämääräisiä väitteitä, joiden totuusarvoa ei ole ylipäätään mahdollista määrittää. Lisäksi monimutkaisia väitteitä ei ollut aina pilkottu kyllin pieniksi paloiksi ennen tarkistusta.

Vaikka tutkimus paljasti ongelmia, tulos oli silti hieman parempi kuin toissa vuonna julkaistussa analyysissa, joka käsitteli vuoden 2018 presidentinvaalien faktantarkistusta. Siinä yli puolet Ylen tarkistuksista rikkoi vähintään yhtä kriteeriä. Tuolloin mukana olivat myös Alma Media ja Helsingin Sanomat, jotka kumpikin suoriutuivat Yleä paremmin.

Parhaiten vastaavissa tutkimuksissa on menestynyt Faktabaari. Se on onnistunut seulomaan tarkistuksistaan pois epämääräiset väitteet ja keskittynyt lähinnä sellaisiin, joiden totuusarvo on määritettävissä. Tutkijoiden mukaan Ylenkin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota väitteiden seulomiseen, sillä muuten koko faktantarkistustyöltä puuttuu pohja.

 

Linkki tutkimukseen: Tarkistuksissa vielä parannettavaa: Ylen faktantarkistuksen tarkistus



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta