Journalistiliiton juristi Tytti Oras kuvailee neuvotteluja uudesta lehdistön työehtosopimuksesta raskaiksi. ”Kunnollinen valmistautuminen kannatti. Lopputulos on hyvä”, hän sanoo.

Palkkojen nousu hyödyttää etenkin alalle juuri tulleita, kikyn poisto työssä jaksamista

Uusi tes lyhyesti

Journalistiliiton valtuusto hyväksyi lehdistön ja kustannustoimittajien työehtosopimukset 19. helmikuuta.

Lehdistön ja kustannustoimittajien lomat säilyvät ennallaan ja kiky-tunnit poistuvat.

Lehdistön palkankorotus on yleisen linjan mukainen 3,3 prosenttia. 1. 6. 2020 nousevat henkilökohtaiset palkat, taulukkopalkat ja vuorolisät 1,3%. 1. 5. 2021 nousevat henkilökohtaiset palkat 1,4%, paikallinen erä on 0,6%.

Jos paikallisen erän jaosta ei päästä sopuun, 0,3% jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3%:n jakamisesta. Taulukkopalkat ja vuorolisät nousevat 2,0%.

Kustannustoimittajien henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 53 euroa 1. 6. 2020. Henkilökohtaiset palkat nousevat 1,4% 1. 5. 2021, paikallinen erä on 0,6 %.

Jos paikallisen erän jaosta ei päästä sopuun, 0,3% jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3%:n jakamisesta. Taulukkopalkat ja harjoittelijoiden palkat nousevat 2,0%.

Lehdistön sopimuksen mukaan työnantaja saa oikeuden järjestää 7,5 tuntia palkallista koulutusta vuodessa nykyisen työajan lisäksi. Kustannustoimittajien sopimuksessa työnantajan koulutusoikeus on 15 tuntia.

Lehdistön tessin mukaan työntekijä voi jatkossa vaihtaa niin sanotun jouluvapaan rahaksi – tai pitää vapaan. Työntekijä on tässä aloitteellinen. Jouluvapaa tarkoittaa yhtä vuosityöaikaa lyhentävää vapaapäivää, joka tulee nyt takaisin työehtosopimukseen kikyn poistuttua.

JOURNALISTI
27.2.2020

Tommy Pohjola, teksti
Heli Saarela, kuva

Lomat säilyvät, kilpailukykysopimuksen lisätyötunneista luovutaan ja palkat nousevat. Siinä lehdistön, kustannustoimittajien ja Sanoman radioiden uusien työehtosopimusten ydin.

Sopimukset eivät syntyneet helposti. Journalistiliitto valmistautui neuvotteluihin vuoden ajan. Neuvottelijat seurasivat herkeämättä myös muiden alojen sopimustilanteita.

Työnantaja halusi leikata lomista ja säilyttää kiky-tunnit. Toisin kävi.

Työnantajat eli Medialiitto hyväksyi lehdistön uuden työehtosopimuksen 14. helmikuuta. Journalistiliiton valtuusto hyväksyi sen 19. helmikuuta.

Samassa valtuuston kokouksessa hyväksyttiin myös kustannustoimittajien tes. Se noudattelee lehdistön sopimusta.

 

Hakaniemessä Journalistiliiton toimistolla juristien työhuoneissa tietokoneiden näppäimistöt rätisevät. Uudet työehdot astuivat voimaan välittömästi, mutta uuden tessin tarkistus, taitto ja painatus kestävät vielä hetken. Tytti Oras kollegoineen varmistaa, että asiat ilmaistaan täsmälleen oikein. Tilanne on sama Medialiitossa.

”Parasta uudessa tessissä on, että kikyt lähtivät”, Oras sanoo.

On toki paljon muutakin. Kuten se, että lomat pysyvät.

”Nämä olivat asioita, joita jäsenemme pitivät tärkeinä.”

Palkkoja korotetaan 3,3 prosenttia. Korotus on sama kuin monella muulla alalla eli se on niin sanotun yleisen linjan mukainen.

Tytti Oraksen mukaan kyse on investoinnista tulevaisuuteen.

”Se, että prosenttiluvulla nostetaan myös taulukkopalkkoja, hyödyttää eniten alalle tulevia. Aikaisemmin on ollut palkankorotuksia, joissa paikallisesti sovittavat erät ovat syöneet osan kokonaisuutta”, Oras sanoo.

Paikallinen erä on palkankorotus, jonka jakamisesta sovitaan yrityskohtaisesti. Korotusta ei välttämättä makseta kaikille.

 

Valtuuston kokouksessa keskiviikkona 19. helmikuuta Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho oli sopimuksista hyvillään.

”Ei ole häpeä sanoa, että nyt on hyvät sopimukset”, hän sanoi puheessaan valtuustolle.

Valtuusto hyväksyi uudet työehdot yksimielisesti saatuaan ensin kuulla, miten lopputulokseen päästiin.

Journalistiliiton neuvottelijoiden tilannetta helpotti se, että viesti työnantajille oli koko ajan selkeä. Hanne Ahon mukaan neuvottelukierroksen ratkaisi koko liiton joukkovoima.

”Meillä oli tuhansien ihmisten tuki. Tavoitteet olivat yhteisiä”, Aho sanoo.

Kustannustoimittajien sopimuskausi on 31 kuukautta eli hiukan pidempi kuin lehdistöllä, jonka sopimuskausi on 28 kuukautta. Pidempi kausi selittyy sillä, että näin kaikkien kustannustoimittajien palkkoja saadaan ensimmäisenä vuonna korotettua 53 euroa. Pienipalkkaisimmat saavat suhteessa selvästi suuremman korotuksen kuin suurin osa suomalaisista.

 

Lehdistön sopimus on muutaman kuukauden pitempi kuin monella muulla alalla. Medialiitto tulkitsee asian niin, että palkankorotukset ovat lehdistössä matalampia. Se on yksi tapa laskea. Palkankorotukset vaikuttavat käytännössä tes-kautta kauemmin.

Euromääräiset korotukset voisivat olla prosenttikorotuksia parempi vaihtoehto taulukkopalkkoja saaville.

”Sehän on klassikko, aina neuvotteluissa esillä. Työntekijät aina esittävät euromääräisiä korotuksia. Työnantajat eivät suostu, sillä kustannusvaikutus on niin sattumanvarainen. Se riippuu siitä, minkälaisia palkkoja työnantaja maksaa. On mediataloja, joissa ei juurikaan makseta taulukkopalkkoja”, Oras sanoo.

Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen valtuutettu, freelancetoimittaja Outi Salovaara on tulokseen tyytyväinen.

”Vaikeissa oloissa syntynyt sopimus, jonka kanssa on helppo elää”, hän sanoi valtuustokokouksen jälkeen.

Seuraavalta neuvottelukierrokselta Salovaara toivoo, että palkkojen jälkeenjääneisyyteen edelleen kiinnitetään huomiota.

”Toimittajat ovat keskimäärin korkeasti koulutettuja ja työskentelevät vaativassa asiantuntijatehtävässä.”

Ahvenanmaata valtuustossa edustanut Nya Ålandin toimittaja Emma Harald iloitsee siitä, että sopimukseen päästiin ilman työtaisteluja.

”Toivottavasti tulevaisuudessakin pystytään dialogiin”, Harald sanoo.

 

Rahan lisäksi ihmisiä kiinnostaa työssä jaksaminen.

”Sitä on mietitty, miten työehtosopimuksella voisi auttaa ihmisten jaksamista. Kikyn poistuminen vähentää vuosityöaikaa. Ja lomat säilyvät. Nämä ovat isoja juttuja”, Tytti Oras sanoo.

Jatkossa työnantaja saa oikeuden järjestää 7,5 tuntia palkallista koulutusta vuodessa nykyisen työajan lisäksi. Kustannustoimittajille tuli koulutusaikaa 15 tuntia.

”Pitkään on keskusteltu siitä, että koulutusta kaivataan lisää. Nyt työnantaja voi sellaista järjestää. Tunneista maksetaan normaalin kuukausipalkan lisäksi. Työnantaja päättää, minkälaista koulutus on.”

Eräs parannus liittyy kello kuuden jälkeen alkaviin aamuvuoroihin, joita osa toimittajista tekee. Jatkossa raskaasta työvuorosta saa ylimääräisen korvauksen. Aiemmin aamuvuoroista maksettavat vuorolisät loppuivat kello 6. Jatkossa korotusta maksetaan myös seuraavasta tunnista, eli kello 7:ään.

”Arkielämän kannalta hyvä asia on se, että saatiin aikaiseen aamuun uusi vuorolisä.”

 

Huoliakin on. Ne liittyvät Maikkariin, joka antoi tiistaina 25. helmikuuta lakkovaroituksen. Jos neuvottelutulokseen ei päästä, alkaa viikon kestävä lakko 10. maaliskuuta. Siihen osallistuu noin 140 työntekijää.

Lakkovaroituksen syynä on se, että työnantaja ei ole ollut valmis keskustelemaan palaamisesta normaaliin työaikaan.

Toteutuessaan työtaistelu vaikuttaa muun muassa MTV:n uutisiin, verkkosivuihin ja ajankohtaisohjelmiin. Esimerkiksi MTV Uutiset Live ja Viiden jälkeen -ohjelma jäisivät tulematta.

Lakkovaroituksesta ei päätetty kevyesti, ja sillä on luottamushenkilö Petteri Savolaisen mukaan MTV:llä laaja tuki.

”Fiilis on erittäin hyvä. Se lämmittää minua luottamushenkilönä, että neuvottelukunta sai porukoiden täyden tuen. Ollaan valmiita katsomaan päätyyn asti.”

Lue lisää MTV:n lakkovaroituksesta tästäLakkovaroitus! – Maikkarin viikon työtaistelu vaikuttaisi uutisiin ja ajankohtaistuotantoon

Sen sijaan Journalistiliitto ja työnantajia edustava Palta ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen Yleisradion ohjelmatyöntekijöitä koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Palta eli Palvelualojen työnantajat ry on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.

Ylen sopimuksessa palkat nousevat 3,3% 27 kuukaudessa ja ilmaiset kiky-tunnit poistuvat. Sopimuksessa on myös muun muassa uusi lauantailisä sekä muita lisien korotuksia.

Lue lisää Yleisradion neuvottelutuloksesta tästä: Ylen tes-neuvotteluissa valmista – uusi työehtosopimus osapuolten hyväksyttävänä

Lehdistön uuden työehtosopimuksen piirissä on noin 3 300 ihmistä, kustannustoimittajien sopimusalalla heitä on 300 ja Sanomien radioissa 15. Ylellä tes koskettaa 2 400 työntekijää ja MTV:llä noin 140:tä ihmistä. Yhtyneet-sopimuksen (Ylen freet) piirissä on 170 ihmistä ja elokuva- ja tv-alalla yhteensä 900.

Lue myös: Jaksotyö tuli lehdistön tessiin, vaikutukset jäänevät vähäisiksi


Tämä juttu ilmestyi alun perin Journalistin paperilehdessä 27. helmikuuta, numerossa 2/2020. Verkkojuttua on täydennetty MTV:tä ja Yleä koskevilla tiedoilla. 

Lue lisää uusista työehtosopimuksesta osoitteesta journalistiliitto.fi

Uusi tes lyhyesti

Journalistiliiton valtuusto hyväksyi lehdistön ja kustannustoimittajien työehtosopimukset 19. helmikuuta.

Lehdistön ja kustannustoimittajien lomat säilyvät ennallaan ja kiky-tunnit poistuvat.

Lehdistön palkankorotus on yleisen linjan mukainen 3,3 prosenttia. 1. 6. 2020 nousevat henkilökohtaiset palkat, taulukkopalkat ja vuorolisät 1,3%. 1. 5. 2021 nousevat henkilökohtaiset palkat 1,4%, paikallinen erä on 0,6%.

Jos paikallisen erän jaosta ei päästä sopuun, 0,3% jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3%:n jakamisesta. Taulukkopalkat ja vuorolisät nousevat 2,0%.

Kustannustoimittajien henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 53 euroa 1. 6. 2020. Henkilökohtaiset palkat nousevat 1,4% 1. 5. 2021, paikallinen erä on 0,6 %.

Jos paikallisen erän jaosta ei päästä sopuun, 0,3% jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3%:n jakamisesta. Taulukkopalkat ja harjoittelijoiden palkat nousevat 2,0%.

Lehdistön sopimuksen mukaan työnantaja saa oikeuden järjestää 7,5 tuntia palkallista koulutusta vuodessa nykyisen työajan lisäksi. Kustannustoimittajien sopimuksessa työnantajan koulutusoikeus on 15 tuntia.

Lehdistön tessin mukaan työntekijä voi jatkossa vaihtaa niin sanotun jouluvapaan rahaksi – tai pitää vapaan. Työntekijä on tässä aloitteellinen. Jouluvapaa tarkoittaa yhtä vuosityöaikaa lyhentävää vapaapäivää, joka tulee nyt takaisin työehtosopimukseen kikyn poistuttua.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta