Journalistiliiton juristi Tytti Oras kuvailee neuvotteluja uudesta lehdis-tön työehtosopimuksesta raskaiksi. ”Kunnollinen valmistautuminen kannatti. Lopputulos on hyvä”, hän sanoo.

Palkkojen nousu hyödyttää etenkin alalle juuri tulleita, kikyn poisto työssä jaksamista

Uusi tes lyhyesti

Journalistiliiton valtuusto hyväksyi lehdistön ja kustannustoimittajien työehtosopimukset 19. helmikuuta.

Lehdistön ja kustannustoimittajien lomat säilyvät ennallaan ja kiky-tunnit poistuvat.

Lehdistön palkankorotus on yleisen linjan mukainen 3,3 prosenttia. 1. 6. 2020 nousevat henkilökohtaiset palkat, taulukkopalkat ja vuorolisät 1,3%. 1. 5. 2021 nousevat henkilökohtaiset palkat 1,4%, paikallinen erä on 0,6%.

Jos paikallisen erän jaosta ei päästä sopuun, 0,3% jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3%:n jakamisesta. Taulukkopalkat ja vuorolisät nousevat 2,0%.

Kustannustoimittajien henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 53 euroa 1. 6. 2020. Henkilökohtaiset palkat nousevat 1,4% 1. 5. 2021, paikallinen erä on 0,6 %.

Jos paikallisen erän jaosta ei päästä sopuun, 0,3% jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3%:n jakamisesta. Taulukkopalkat ja harjoittelijoiden palkat nousevat 2,0%.

Lehdistön sopimuksen mukaan työnantaja saa oikeuden järjestää 7,5 tuntia palkallista koulutusta vuodessa nykyisen työajan lisäksi. Kustannustoimittajien sopimuksessa työnantajan koulutusoikeus on 15 tuntia.

Lehdistön tessin mukaan työntekijä voi jatkossa vaihtaa niin sanotun jouluvapaan rahaksi – tai pitää vapaan. Työntekijä on tässä aloitteellinen. Jouluvapaa tarkoittaa yhtä vuosityöaikaa lyhentävää vapaapäivää, joka tulee nyt takaisin työehtosopimukseen kikyn poistuttua.

JOURNALISTI
27.2.2020

Tommy Pohjola, teksti
Heli Saarela, kuva

Lomat säilyvät, kilpailukykysopimuksen lisätyötunneista luovutaan ja palkat nousevat. Siinä lehdistön, kustannustoimittajien ja Sanoman radioiden uusien työehtosopimusten ydin.

Sopimukset eivät syntyneet helposti. Journalistiliitto valmistautui neuvotteluihin vuoden ajan. Neuvottelijat seurasivat herkeämättä myös muiden alojen sopimustilanteita.

Työnantaja halusi leikata lomista ja säilyttää kiky-tunnit. Toisin kävi.

Työnantajat eli Medialiitto hyväksyi lehdistön uuden työehtosopimuksen 14. helmikuuta. Journalistiliiton valtuusto hyväksyi sen 19. helmikuuta.

Samassa valtuuston kokouksessa hyväksyttiin myös kustannustoimittajien tes. Se noudattelee lehdistön sopimusta.

 

Hakaniemessä Journalistiliiton toimistolla juristien työhuoneissa tietokoneiden näppäimistöt rätisevät. Uudet työehdot astuivat voimaan välittömästi, mutta uuden tessin tarkistus, taitto ja painatus kestävät vielä hetken. Tytti Oras kollegoineen varmistaa, että asiat ilmaistaan täsmälleen oikein. Tilanne on sama Medialiitossa.

”Parasta uudessa tessissä on, että kikyt lähtivät”, Oras sanoo.

On toki paljon muutakin. Kuten se, että lomat pysyvät.

”Nämä olivat asioita, joita jäsenemme pitivät tärkeinä.”

Palkkoja korotetaan 3,3 prosenttia. Korotus on sama kuin monella muulla alalla eli se on niin sanotun yleisen linjan mukainen.

Tytti Oraksen mukaan kyse on investoinnista tulevaisuuteen.

”Se, että prosenttiluvulla nostetaan myös taulukkopalkkoja, hyödyttää eniten alalle tulevia. Aikaisemmin on ollut palkankorotuksia, joissa paikallisesti sovittavat erät ovat syöneet osan kokonaisuutta”, Oras sanoo.

Paikallinen erä on palkankorotus, jonka jakamisesta sovitaan yrityskohtaisesti. Korotusta ei välttämättä makseta kaikille.

 

Valtuuston kokouksessa keskiviikkona 19. helmikuuta Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho oli sopimuksista hyvillään.

”Ei ole häpeä sanoa, että nyt on hyvät sopimukset”, hän sanoi puheessaan valtuustolle.

Valtuusto hyväksyi uudet työehdot yksimielisesti saatuaan ensin kuulla, miten lopputulokseen päästiin.

Journalistiliiton neuvottelijoiden tilannetta helpotti se, että viesti työnantajille oli koko ajan selkeä. Hanne Ahon mukaan neuvottelukierroksen ratkaisi koko liiton joukkovoima.

”Meillä oli tuhansien ihmisten tuki. Tavoitteet olivat yhteisiä”, Aho sanoo.

Kustannustoimittajien sopimuskausi on 31 kuukautta eli hiukan pidempi kuin lehdistöllä, jonka sopimuskausi on 28 kuukautta. Pidempi kausi selittyy sillä, että näin kaikkien kustannustoimittajien palkkoja saadaan ensimmäisenä vuonna korotettua 53 euroa. Pienipalkkaisimmat saavat suhteessa selvästi suuremman korotuksen kuin suurin osa suomalaisista.

 

Lehdistön sopimus on muutaman kuukauden pitempi kuin monella muulla alalla. Medialiitto tulkitsee asian niin, että palkankorotukset ovat lehdistössä matalampia. Se on yksi tapa laskea. Palkankorotukset vaikuttavat käytännössä tes-kautta kauemmin.

Euromääräiset korotukset voisivat olla prosenttikorotuksia parempi vaihtoehto taulukkopalkkoja saaville.

”Sehän on klassikko, aina neuvotteluissa esillä. Työntekijät aina esittävät euromääräisiä korotuksia. Työnantajat eivät suostu, sillä kustannusvaikutus on niin sattumanvarainen. Se riippuu siitä, minkälaisia palkkoja työnantaja maksaa. On mediataloja, joissa ei juurikaan makseta taulukkopalkkoja”, Oras sanoo.

Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen valtuutettu, freelancetoimittaja Outi Salovaara on tulokseen tyytyväinen.

”Vaikeissa oloissa syntynyt sopimus, jonka kanssa on helppo elää”, hän sanoi valtuustokokouksen jälkeen.

Seuraavalta neuvottelukierrokselta Salovaara toivoo, että palkkojen jälkeenjääneisyyteen edelleen kiinnitetään huomiota.

”Toimittajat ovat keskimäärin korkeasti koulutettuja ja työskentelevät vaativassa asiantuntijatehtävässä.”

Ahvenanmaata valtuustossa edustanut Nya Ålandin toimittaja Emma Harald iloitsee siitä, että sopimukseen päästiin ilman työtaisteluja.

”Toivottavasti tulevaisuudessakin pystytään dialogiin”, Harald sanoo.

 

Rahan lisäksi ihmisiä kiinnostaa työssä jaksaminen.

”Sitä on mietitty, miten työehtosopimuksella voisi auttaa ihmisten jaksamista. Kikyn poistuminen vähentää vuosityöaikaa. Ja lomat säilyvät. Nämä ovat isoja juttuja”, Tytti Oras sanoo.

Jatkossa työnantaja saa oikeuden järjestää 7,5 tuntia palkallista koulutusta vuodessa nykyisen työajan lisäksi. Kustannustoimittajille tuli koulutusaikaa 15 tuntia.

”Pitkään on keskusteltu siitä, että koulutusta kaivataan lisää. Nyt työnantaja voi sellaista järjestää. Tunneista maksetaan normaalin kuukausipalkan lisäksi. Työnantaja päättää, minkälaista koulutus on.”

Eräs parannus liittyy kello kuuden jälkeen alkaviin aamuvuoroihin, joita osa toimittajista tekee. Jatkossa raskaasta työvuorosta saa ylimääräisen korvauksen. Aiemmin aamuvuoroista maksettavat vuorolisät loppuivat kello 6. Jatkossa korotusta maksetaan myös seuraavasta tunnista, eli kello 7:ään.

”Arkielämän kannalta hyvä asia on se, että saatiin aikaiseen aamuun uusi vuorolisä.”

 

Huoliakin on. Ne liittyvät Maikkariin, joka antoi tiistaina 25. helmikuuta lakkovaroituksen. Jos neuvottelutulokseen ei päästä, alkaa viikon kestävä lakko 10. maaliskuuta. Siihen osallistuu noin 140 työntekijää.

Lakkovaroituksen syynä on se, että työnantaja ei ole ollut valmis keskustelemaan palaamisesta normaaliin työaikaan.

Toteutuessaan työtaistelu vaikuttaa muun muassa MTV:n uutisiin, verkkosivuihin ja ajankohtaisohjelmiin. Esimerkiksi MTV Uutiset Live ja Viiden jälkeen -ohjelma jäisivät tulematta.

Lakkovaroituksesta ei päätetty kevyesti, ja sillä on luottamushenkilö Petteri Savolaisen mukaan MTV:llä laaja tuki.

”Fiilis on erittäin hyvä. Se lämmittää minua luottamushenkilönä, että neuvottelukunta sai porukoiden täyden tuen. Ollaan valmiita katsomaan päätyyn asti.”

Lue lisää MTV:n lakkovaroituksesta tästäLakkovaroitus! – Maikkarin viikon työtaistelu vaikuttaisi uutisiin ja ajankohtaistuotantoon

Sen sijaan Journalistiliitto ja työnantajia edustava Palta ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen Yleisradion ohjelmatyöntekijöitä koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Palta eli Palvelualojen työnantajat ry on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.

Ylen sopimuksessa palkat nousevat 3,3% 27 kuukaudessa ja ilmaiset kiky-tunnit poistuvat. Sopimuksessa on myös muun muassa uusi lauantailisä sekä muita lisien korotuksia.

Lue lisää Yleisradion neuvottelutuloksesta tästä: Ylen tes-neuvotteluissa valmista – uusi työehtosopimus osapuolten hyväksyttävänä

Lehdistön uuden työehtosopimuksen piirissä on noin 3 300 ihmistä, kustannustoimittajien sopimusalalla heitä on 300 ja Sanomien radioissa 15. Ylellä tes koskettaa 2 400 työntekijää ja MTV:llä noin 140:tä ihmistä. Yhtyneet-sopimuksen (Ylen freet) piirissä on 170 ihmistä ja elokuva- ja tv-alalla yhteensä 900.

Lue myös: Jaksotyö tuli lehdistön tessiin, vaikutukset jäänevät vähäisiksi


Tämä juttu ilmestyi alun perin Journalistin paperilehdessä 27. helmikuuta, numerossa 2/2020. Verkkojuttua on täydennetty MTV:tä ja Yleä koskevilla tiedoilla. 

Lue lisää uusista työehtosopimuksesta osoitteesta journalistiliitto.fi

Uusi tes lyhyesti

Journalistiliiton valtuusto hyväksyi lehdistön ja kustannustoimittajien työehtosopimukset 19. helmikuuta.

Lehdistön ja kustannustoimittajien lomat säilyvät ennallaan ja kiky-tunnit poistuvat.

Lehdistön palkankorotus on yleisen linjan mukainen 3,3 prosenttia. 1. 6. 2020 nousevat henkilökohtaiset palkat, taulukkopalkat ja vuorolisät 1,3%. 1. 5. 2021 nousevat henkilökohtaiset palkat 1,4%, paikallinen erä on 0,6%.

Jos paikallisen erän jaosta ei päästä sopuun, 0,3% jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3%:n jakamisesta. Taulukkopalkat ja vuorolisät nousevat 2,0%.

Kustannustoimittajien henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 53 euroa 1. 6. 2020. Henkilökohtaiset palkat nousevat 1,4% 1. 5. 2021, paikallinen erä on 0,6 %.

Jos paikallisen erän jaosta ei päästä sopuun, 0,3% jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3%:n jakamisesta. Taulukkopalkat ja harjoittelijoiden palkat nousevat 2,0%.

Lehdistön sopimuksen mukaan työnantaja saa oikeuden järjestää 7,5 tuntia palkallista koulutusta vuodessa nykyisen työajan lisäksi. Kustannustoimittajien sopimuksessa työnantajan koulutusoikeus on 15 tuntia.

Lehdistön tessin mukaan työntekijä voi jatkossa vaihtaa niin sanotun jouluvapaan rahaksi – tai pitää vapaan. Työntekijä on tässä aloitteellinen. Jouluvapaa tarkoittaa yhtä vuosityöaikaa lyhentävää vapaapäivää, joka tulee nyt takaisin työehtosopimukseen kikyn poistuttua.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta