Markkinatalous tai solidaarisuus eivät ole luonnonlakeja, vaan valintoja

Lue lisää tes-neuvotteluista ja syntyneistä sopimuksista: journalistiliitto.fi/tes-neuvottelut

JOURNALISTI
27.2.2020

Jussi Ahlroth

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääluottamushenkilö.

”Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja”, kirjoittaa Jussi Ahlroth

Viisauden alku on tosiasioiden kyseenalaistaminen. Joidenkin faktoina pidettyjen asioiden taakse on hyvä nähdä. Yksi esimerkki ovat talouden lainalaisuudet.

Julkisessa keskustelussa kapitalismi on usein tosiasia ja markkinatalouden logiikka kuin luonnonlaki. Pääomamarkkinat ja työmarkkinat nousevat ja laskevat kuin vuorovesi, eikä niille voi mitään.

Edunvalvonnan eturintamassa kuulemme tätä samaa viestiä koko ajan, yrityksissä ja tes-neuvotteluissa. Tämän väitteen taakse yritysjohto piiloutuu, kun se perustelee päätöksiään sillä, ettei niille ole vaihtoehtoja.

 

Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja. Todellisuudessa pääomamarkkina tarkoittaa osakkeenomistajia ja työmarkkinat yrityksen toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia, työnhakijoita ja työntekijöitä. Ihmisiä, jotka tekevät valintoja ja päätöksiä.

Jotkut asiat pitää neuvottelutilanteessa yhteisesti tunnustaa. Ensimmäinen on, että osapuolilla on eturistiriita. Mutta kun toinen osapuoli sanoo, että heillä on takanaan luonnontieteellisiin tosiasioihin verrattava varma tieto, joka pitäisi vaan hyväksyä, ei neuvottelu etene.

 

Ammattiyhdistyksenä tärkein tehtävämme on eriarvoisuuden vähentäminen ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen. Se on hyvin konkreettista toimintaa työolojen ja palkkauksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Teemme myös parhaamme työpaikkojen säilyttämiseksi.

Finanssikriisin jälkeen työnantajapuoli on kuitenkin alkanut nähdä tässä ristiriidan. Jos palkoista pidetään huolta, ei voida muka pitää enää huolta työpaikoista. Tästäkin on tullut yksi faktoista.

 

Julkinen keskustelu on onneksi alkanut kyseenalaistaa väitteet markkinoiden luonnonvoimista. Kapitalismin kritisoiminen ei ole enää vasemmiston etuoikeus.

Markkinataloudesta elävä talouslehti Financial Times sekä joukko Yhdysvaltain suurimpien yritysten johtajia ovat viime aikoina kyseenalaistaneet pelkkään voitontuottamiseen perustuvan maailmankuvan. Yritysten pitäisi tehdä yhteiskunnassa muutakin kuin rahaa.

Syynä mielen muutokseen on juuri kiihtyvä eriarvoistuminen myös länsimaiden sisällä. Helsingin Sanomissa siteerattiin aihetta tutkinutta London School of Economicsin professoria Branko Milanovićia. Hänen mukaansa eriarvoisuutta luovat tutut syyt, työpaikkojen katoaminen ja palkkojen jämähtäminen.

Mikä olisi ratkaisu? Milanovićin mukaan kolmas eriarvoisuutta lisäävä tekijä on ollut ay-liikkeen heikentyminen.

Nyt käynnissä oleva tes-kierros on näyttänyt taas kerran, että tästä juuri meidän ei tarvitse huolestua. Määrätietoisella neuvottelemisella ja keskeisten toimialojen työtaisteluilla on saatu jälleen aikaan sopimuksia, jotka jarruttavat eriarvoistumista.

 

Työehtoja puolustaessamme me luottamusmiehet ja tes-neuvottelijat olemme kapitalismin keskeisten ongelmien ytimessä. Kun järjestelmä luo eriarvoisuutta, me taistelemme faktoina esitettyjä väitteitä vastaan.

Solidaarisuus ei ole luonnonlaki, vaan valinta, jonka teemme joka päivä uudelleen.

Lue lisää tes-neuvotteluista ja syntyneistä sopimuksista: journalistiliitto.fi/tes-neuvottelut



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta