Markkinatalous tai solidaarisuus eivät ole luonnonlakeja, vaan valintoja

Lue lisää tes-neuvotteluista ja syntyneistä sopimuksista: journalistiliitto.fi/tes-neuvottelut

JOURNALISTI
27.2.2020

Jussi Ahlroth

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääluottamushenkilö.

”Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja”, kirjoittaa Jussi Ahlroth

Viisauden alku on tosiasioiden kyseenalaistaminen. Joidenkin faktoina pidettyjen asioiden taakse on hyvä nähdä. Yksi esimerkki ovat talouden lainalaisuudet.

Julkisessa keskustelussa kapitalismi on usein tosiasia ja markkinatalouden logiikka kuin luonnonlaki. Pääomamarkkinat ja työmarkkinat nousevat ja laskevat kuin vuorovesi, eikä niille voi mitään.

Edunvalvonnan eturintamassa kuulemme tätä samaa viestiä koko ajan, yrityksissä ja tes-neuvotteluissa. Tämän väitteen taakse yritysjohto piiloutuu, kun se perustelee päätöksiään sillä, ettei niille ole vaihtoehtoja.

 

Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja. Todellisuudessa pääomamarkkina tarkoittaa osakkeenomistajia ja työmarkkinat yrityksen toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia, työnhakijoita ja työntekijöitä. Ihmisiä, jotka tekevät valintoja ja päätöksiä.

Jotkut asiat pitää neuvottelutilanteessa yhteisesti tunnustaa. Ensimmäinen on, että osapuolilla on eturistiriita. Mutta kun toinen osapuoli sanoo, että heillä on takanaan luonnontieteellisiin tosiasioihin verrattava varma tieto, joka pitäisi vaan hyväksyä, ei neuvottelu etene.

 

Ammattiyhdistyksenä tärkein tehtävämme on eriarvoisuuden vähentäminen ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen. Se on hyvin konkreettista toimintaa työolojen ja palkkauksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Teemme myös parhaamme työpaikkojen säilyttämiseksi.

Finanssikriisin jälkeen työnantajapuoli on kuitenkin alkanut nähdä tässä ristiriidan. Jos palkoista pidetään huolta, ei voida muka pitää enää huolta työpaikoista. Tästäkin on tullut yksi faktoista.

 

Julkinen keskustelu on onneksi alkanut kyseenalaistaa väitteet markkinoiden luonnonvoimista. Kapitalismin kritisoiminen ei ole enää vasemmiston etuoikeus.

Markkinataloudesta elävä talouslehti Financial Times sekä joukko Yhdysvaltain suurimpien yritysten johtajia ovat viime aikoina kyseenalaistaneet pelkkään voitontuottamiseen perustuvan maailmankuvan. Yritysten pitäisi tehdä yhteiskunnassa muutakin kuin rahaa.

Syynä mielen muutokseen on juuri kiihtyvä eriarvoistuminen myös länsimaiden sisällä. Helsingin Sanomissa siteerattiin aihetta tutkinutta London School of Economicsin professoria Branko Milanovićia. Hänen mukaansa eriarvoisuutta luovat tutut syyt, työpaikkojen katoaminen ja palkkojen jämähtäminen.

Mikä olisi ratkaisu? Milanovićin mukaan kolmas eriarvoisuutta lisäävä tekijä on ollut ay-liikkeen heikentyminen.

Nyt käynnissä oleva tes-kierros on näyttänyt taas kerran, että tästä juuri meidän ei tarvitse huolestua. Määrätietoisella neuvottelemisella ja keskeisten toimialojen työtaisteluilla on saatu jälleen aikaan sopimuksia, jotka jarruttavat eriarvoistumista.

 

Työehtoja puolustaessamme me luottamusmiehet ja tes-neuvottelijat olemme kapitalismin keskeisten ongelmien ytimessä. Kun järjestelmä luo eriarvoisuutta, me taistelemme faktoina esitettyjä väitteitä vastaan.

Solidaarisuus ei ole luonnonlaki, vaan valinta, jonka teemme joka päivä uudelleen.

Lue lisää tes-neuvotteluista ja syntyneistä sopimuksista: journalistiliitto.fi/tes-neuvottelut



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta