Markkinatalous tai solidaarisuus eivät ole luonnonlakeja, vaan valintoja

Lue lisää tes-neuvotteluista ja syntyneistä sopimuksista: journalistiliitto.fi/tes-neuvottelut

JOURNALISTI
27.2.2020

Jussi Ahlroth

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääluottamushenkilö.

”Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja”, kirjoittaa Jussi Ahlroth

Viisauden alku on tosiasioiden kyseenalaistaminen. Joidenkin faktoina pidettyjen asioiden taakse on hyvä nähdä. Yksi esimerkki ovat talouden lainalaisuudet.

Julkisessa keskustelussa kapitalismi on usein tosiasia ja markkinatalouden logiikka kuin luonnonlaki. Pääomamarkkinat ja työmarkkinat nousevat ja laskevat kuin vuorovesi, eikä niille voi mitään.

Edunvalvonnan eturintamassa kuulemme tätä samaa viestiä koko ajan, yrityksissä ja tes-neuvotteluissa. Tämän väitteen taakse yritysjohto piiloutuu, kun se perustelee päätöksiään sillä, ettei niille ole vaihtoehtoja.

 

Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja. Todellisuudessa pääomamarkkina tarkoittaa osakkeenomistajia ja työmarkkinat yrityksen toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia, työnhakijoita ja työntekijöitä. Ihmisiä, jotka tekevät valintoja ja päätöksiä.

Jotkut asiat pitää neuvottelutilanteessa yhteisesti tunnustaa. Ensimmäinen on, että osapuolilla on eturistiriita. Mutta kun toinen osapuoli sanoo, että heillä on takanaan luonnontieteellisiin tosiasioihin verrattava varma tieto, joka pitäisi vaan hyväksyä, ei neuvottelu etene.

 

Ammattiyhdistyksenä tärkein tehtävämme on eriarvoisuuden vähentäminen ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen. Se on hyvin konkreettista toimintaa työolojen ja palkkauksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Teemme myös parhaamme työpaikkojen säilyttämiseksi.

Finanssikriisin jälkeen työnantajapuoli on kuitenkin alkanut nähdä tässä ristiriidan. Jos palkoista pidetään huolta, ei voida muka pitää enää huolta työpaikoista. Tästäkin on tullut yksi faktoista.

 

Julkinen keskustelu on onneksi alkanut kyseenalaistaa väitteet markkinoiden luonnonvoimista. Kapitalismin kritisoiminen ei ole enää vasemmiston etuoikeus.

Markkinataloudesta elävä talouslehti Financial Times sekä joukko Yhdysvaltain suurimpien yritysten johtajia ovat viime aikoina kyseenalaistaneet pelkkään voitontuottamiseen perustuvan maailmankuvan. Yritysten pitäisi tehdä yhteiskunnassa muutakin kuin rahaa.

Syynä mielen muutokseen on juuri kiihtyvä eriarvoistuminen myös länsimaiden sisällä. Helsingin Sanomissa siteerattiin aihetta tutkinutta London School of Economicsin professoria Branko Milanovićia. Hänen mukaansa eriarvoisuutta luovat tutut syyt, työpaikkojen katoaminen ja palkkojen jämähtäminen.

Mikä olisi ratkaisu? Milanovićin mukaan kolmas eriarvoisuutta lisäävä tekijä on ollut ay-liikkeen heikentyminen.

Nyt käynnissä oleva tes-kierros on näyttänyt taas kerran, että tästä juuri meidän ei tarvitse huolestua. Määrätietoisella neuvottelemisella ja keskeisten toimialojen työtaisteluilla on saatu jälleen aikaan sopimuksia, jotka jarruttavat eriarvoistumista.

 

Työehtoja puolustaessamme me luottamusmiehet ja tes-neuvottelijat olemme kapitalismin keskeisten ongelmien ytimessä. Kun järjestelmä luo eriarvoisuutta, me taistelemme faktoina esitettyjä väitteitä vastaan.

Solidaarisuus ei ole luonnonlaki, vaan valinta, jonka teemme joka päivä uudelleen.

Lue lisää tes-neuvotteluista ja syntyneistä sopimuksista: journalistiliitto.fi/tes-neuvottelut



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta