Markkinatalous tai solidaarisuus eivät ole luonnonlakeja, vaan valintoja

Lue lisää tes-neuvotteluista ja syntyneistä sopimuksista: journalistiliitto.fi/tes-neuvottelut

JOURNALISTI
27.2.2020

Jussi Ahlroth

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääluottamushenkilö.

”Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja”, kirjoittaa Jussi Ahlroth

Viisauden alku on tosiasioiden kyseenalaistaminen. Joidenkin faktoina pidettyjen asioiden taakse on hyvä nähdä. Yksi esimerkki ovat talouden lainalaisuudet.

Julkisessa keskustelussa kapitalismi on usein tosiasia ja markkinatalouden logiikka kuin luonnonlaki. Pääomamarkkinat ja työmarkkinat nousevat ja laskevat kuin vuorovesi, eikä niille voi mitään.

Edunvalvonnan eturintamassa kuulemme tätä samaa viestiä koko ajan, yrityksissä ja tes-neuvotteluissa. Tämän väitteen taakse yritysjohto piiloutuu, kun se perustelee päätöksiään sillä, ettei niille ole vaihtoehtoja.

 

Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja. Todellisuudessa pääomamarkkina tarkoittaa osakkeenomistajia ja työmarkkinat yrityksen toimitusjohtajia, henkilöstöjohtajia, työnhakijoita ja työntekijöitä. Ihmisiä, jotka tekevät valintoja ja päätöksiä.

Jotkut asiat pitää neuvottelutilanteessa yhteisesti tunnustaa. Ensimmäinen on, että osapuolilla on eturistiriita. Mutta kun toinen osapuoli sanoo, että heillä on takanaan luonnontieteellisiin tosiasioihin verrattava varma tieto, joka pitäisi vaan hyväksyä, ei neuvottelu etene.

 

Ammattiyhdistyksenä tärkein tehtävämme on eriarvoisuuden vähentäminen ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen. Se on hyvin konkreettista toimintaa työolojen ja palkkauksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Teemme myös parhaamme työpaikkojen säilyttämiseksi.

Finanssikriisin jälkeen työnantajapuoli on kuitenkin alkanut nähdä tässä ristiriidan. Jos palkoista pidetään huolta, ei voida muka pitää enää huolta työpaikoista. Tästäkin on tullut yksi faktoista.

 

Julkinen keskustelu on onneksi alkanut kyseenalaistaa väitteet markkinoiden luonnonvoimista. Kapitalismin kritisoiminen ei ole enää vasemmiston etuoikeus.

Markkinataloudesta elävä talouslehti Financial Times sekä joukko Yhdysvaltain suurimpien yritysten johtajia ovat viime aikoina kyseenalaistaneet pelkkään voitontuottamiseen perustuvan maailmankuvan. Yritysten pitäisi tehdä yhteiskunnassa muutakin kuin rahaa.

Syynä mielen muutokseen on juuri kiihtyvä eriarvoistuminen myös länsimaiden sisällä. Helsingin Sanomissa siteerattiin aihetta tutkinutta London School of Economicsin professoria Branko Milanovićia. Hänen mukaansa eriarvoisuutta luovat tutut syyt, työpaikkojen katoaminen ja palkkojen jämähtäminen.

Mikä olisi ratkaisu? Milanovićin mukaan kolmas eriarvoisuutta lisäävä tekijä on ollut ay-liikkeen heikentyminen.

Nyt käynnissä oleva tes-kierros on näyttänyt taas kerran, että tästä juuri meidän ei tarvitse huolestua. Määrätietoisella neuvottelemisella ja keskeisten toimialojen työtaisteluilla on saatu jälleen aikaan sopimuksia, jotka jarruttavat eriarvoistumista.

 

Työehtoja puolustaessamme me luottamusmiehet ja tes-neuvottelijat olemme kapitalismin keskeisten ongelmien ytimessä. Kun järjestelmä luo eriarvoisuutta, me taistelemme faktoina esitettyjä väitteitä vastaan.

Solidaarisuus ei ole luonnonlaki, vaan valinta, jonka teemme joka päivä uudelleen.

Lue lisää tes-neuvotteluista ja syntyneistä sopimuksista: journalistiliitto.fi/tes-neuvottelut



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta