Lakkoilisitko freelancerin oikeuksien puolesta?

JOURNALISTI
27.2.2020

Maria Pettersson
Twitter: mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

”Jos lakkoon päädyttäisiin, työsuhteiset pyytäisivät freelancereilta solidaarisuutta. Freet eivät hyötyisi lakosta suoraan, mutta auttaisivat työsuhteisia kollegoja. Työsuhteinen – lakkoilisitko sinä freelancereiden oikeuksien puolesta”, kysyy Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Kun työehtosopimuksia sorvataan, saattavat työntekijät mennä lakkoon. Journalistit lakkoilevat hyvin harvoin – liiton 99-vuotisen historian aikana lakkoja on ollut kolme, viimeksi 1980-luvulla. Tänäkin vuonna lehdistön ja kustannustoimittajien työehtosopimukset syntyivät ilman lakkoa, ja toivottavasti niin käy myös kirjoitushetkellä vielä auki olevien Ylen ja MTV:n sopimusten kohdalla. Sopimuksista tuli oikein hyviä, mutta mikäli työnantaja tulevina vuosina esittää yhtä mahdottomia vaatimuksia kuin tällä kierroksella tai mikäli palkkakuopasta halutaan nousta, edessä voi olla lakko. Mutta kuka lakkoilee ja kenen puolesta?

Jos lehdistö lakkoilee, lakossa ovat myös lehdistön liittoon kuuluvat freelancerit. Tämä on loogista, muutenhan työnantaja ulkoistaisi lakkoilevien työntekijöiden työt freelancereille. Jos lakkoon siis päädyttäisiin, työsuhteiset pyytäisivät freelancereilta solidaarisuutta. Freet eivät hyötyisi lakosta suoraan, mutta auttaisivat työsuhteisia kollegoja. Työsuhteinen – lakkoilisitko sinä freelancereiden oikeuksien puolesta?

 

Freelancereiden tulot ovat kaikissa tutkimuksissa keskimäärin merkittävästi työsuhteisten tuloja alhaisemmat. Mediatalot ovat viime vuosina vaatineet freelancereilta enemmän työtä ja oikeuksia samalla tai pienemmällä palkkiolla. Moni ahkera ammattilainenkaan ei pysty pitämään lomia tai sairaspäiviä eikä välttämättä kunnolla elättämään itseään saati perhettään. Freelancereiden ahdas asema on alalla hyvin tiedossa, ja siitä ovat perillä myös työsuhteiset. Monet työsuhteiset seuraavat freelancereiden elämää läheltä, sillä työsuhteisilla on free-ystäviä. Useimmat työsuhteiset tuntevat freelancereiden vaikeuksia kohtaan sympatiaa ja toivovat, että näiden asema paranisi. Mutta miten pitkälle solidaarisuus kantaa?

 

Freelancereiden ja työsuhteisten välillä on joskus jännite. Se ei auta ketään. Palkat ja palkkiot tulevat saman tahon, työnantajan, pussista. Tyytymättömyyden oikea osoite on työnantaja, ei kollega.

Samaan aikaan kollegojen kesken on osoitettava solidaarisuutta. Työtä tekevien ihmisten on tuettava toisiaan. Erityisesti niiden, joilla menee hyvin, on tuettava niitä, joilla menee huonommin. Meillä työsuhteisilla on runsaasti ongelmia, mutta melkein kaikilla mittareilla asiamme ovat paremmin kuin friikuilla. Siksi meidän on autettava.

Auttamalla freelanceria työsuhteinen auttaa tietenkin myös itseään. Moni työsuhteinen on jo löytänyt itsensä irtisanomisten jälkeen freelancerin hommista. Jos freelancereiden palkkioita poljetaan, työnantajan kannattaa irtisanoa työsuhteiset ja teettää työt alipalkatuilla freelancereilla. Kaikki työtätekevät häviävät. Työntekijät ja freelancerit ovat samassa veneessä. Kaikki soutavat, osa vain huonommilla palkkioilla ja ilman kunnon kesälomaa tai työterveydenhuoltoa.

Työsuhteisten tulisikin kysyä itseltään, millaisiin konkreettisiin toimiin he ovat valmiit ryhtymään freelancereiden puolustamiseksi joko omalla työpaikalla tai koko maan laajuisesti. Ovatko freelancereiden oikeudet ja hyvinvointi mielenilmauksen arvoinen asia? Ulosmarssin? Ylityökiellon? Entä menisitkö lakkoon freen puolesta?



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta