Lakkoilisitko freelancerin oikeuksien puolesta?

JOURNALISTI
27.2.2020

Maria Pettersson
Twitter: mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

”Jos lakkoon päädyttäisiin, työsuhteiset pyytäisivät freelancereilta solidaarisuutta. Freet eivät hyötyisi lakosta suoraan, mutta auttaisivat työsuhteisia kollegoja. Työsuhteinen – lakkoilisitko sinä freelancereiden oikeuksien puolesta”, kysyy Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Kun työehtosopimuksia sorvataan, saattavat työntekijät mennä lakkoon. Journalistit lakkoilevat hyvin harvoin – liiton 99-vuotisen historian aikana lakkoja on ollut kolme, viimeksi 1980-luvulla. Tänäkin vuonna lehdistön ja kustannustoimittajien työehtosopimukset syntyivät ilman lakkoa, ja toivottavasti niin käy myös kirjoitushetkellä vielä auki olevien Ylen ja MTV:n sopimusten kohdalla. Sopimuksista tuli oikein hyviä, mutta mikäli työnantaja tulevina vuosina esittää yhtä mahdottomia vaatimuksia kuin tällä kierroksella tai mikäli palkkakuopasta halutaan nousta, edessä voi olla lakko. Mutta kuka lakkoilee ja kenen puolesta?

Jos lehdistö lakkoilee, lakossa ovat myös lehdistön liittoon kuuluvat freelancerit. Tämä on loogista, muutenhan työnantaja ulkoistaisi lakkoilevien työntekijöiden työt freelancereille. Jos lakkoon siis päädyttäisiin, työsuhteiset pyytäisivät freelancereilta solidaarisuutta. Freet eivät hyötyisi lakosta suoraan, mutta auttaisivat työsuhteisia kollegoja. Työsuhteinen – lakkoilisitko sinä freelancereiden oikeuksien puolesta?

 

Freelancereiden tulot ovat kaikissa tutkimuksissa keskimäärin merkittävästi työsuhteisten tuloja alhaisemmat. Mediatalot ovat viime vuosina vaatineet freelancereilta enemmän työtä ja oikeuksia samalla tai pienemmällä palkkiolla. Moni ahkera ammattilainenkaan ei pysty pitämään lomia tai sairaspäiviä eikä välttämättä kunnolla elättämään itseään saati perhettään. Freelancereiden ahdas asema on alalla hyvin tiedossa, ja siitä ovat perillä myös työsuhteiset. Monet työsuhteiset seuraavat freelancereiden elämää läheltä, sillä työsuhteisilla on free-ystäviä. Useimmat työsuhteiset tuntevat freelancereiden vaikeuksia kohtaan sympatiaa ja toivovat, että näiden asema paranisi. Mutta miten pitkälle solidaarisuus kantaa?

 

Freelancereiden ja työsuhteisten välillä on joskus jännite. Se ei auta ketään. Palkat ja palkkiot tulevat saman tahon, työnantajan, pussista. Tyytymättömyyden oikea osoite on työnantaja, ei kollega.

Samaan aikaan kollegojen kesken on osoitettava solidaarisuutta. Työtä tekevien ihmisten on tuettava toisiaan. Erityisesti niiden, joilla menee hyvin, on tuettava niitä, joilla menee huonommin. Meillä työsuhteisilla on runsaasti ongelmia, mutta melkein kaikilla mittareilla asiamme ovat paremmin kuin friikuilla. Siksi meidän on autettava.

Auttamalla freelanceria työsuhteinen auttaa tietenkin myös itseään. Moni työsuhteinen on jo löytänyt itsensä irtisanomisten jälkeen freelancerin hommista. Jos freelancereiden palkkioita poljetaan, työnantajan kannattaa irtisanoa työsuhteiset ja teettää työt alipalkatuilla freelancereilla. Kaikki työtätekevät häviävät. Työntekijät ja freelancerit ovat samassa veneessä. Kaikki soutavat, osa vain huonommilla palkkioilla ja ilman kunnon kesälomaa tai työterveydenhuoltoa.

Työsuhteisten tulisikin kysyä itseltään, millaisiin konkreettisiin toimiin he ovat valmiit ryhtymään freelancereiden puolustamiseksi joko omalla työpaikalla tai koko maan laajuisesti. Ovatko freelancereiden oikeudet ja hyvinvointi mielenilmauksen arvoinen asia? Ulosmarssin? Ylityökiellon? Entä menisitkö lakkoon freen puolesta?



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta