STT:n Jussi Lankinen ei näe jaksotyön soveltamisella suuria hyötyjä uutisdeskityön kannalta. ”Toki työnantaja voisi tällaista miettiä, jos on meneillään suuri uutistapahtuma, ja paljon porukkaa vaikkapa influenssan takia poissa töistä. Mutta silloinkin lähtökohtaisesti tehokkaampaa olisi ottaa vuoroon ylimääräinen työntekijä. Työn jälki on parempaa, jos toimittajat eivät ole pitkän vuoron väsyttämiä.”

Jaksotyö tuli lehdistön tessiin, vaikutukset jäänevät vähäisiksi

JOURNALISTI
27.2.2020

Manu Haapalainen, teksti l Emilia Kangasluoma, kuva

Lehdistön uusi työehtosopimus tarkoittaa myös jaksotyön rantautumista lehtien toimituksiin. Vuoden alusta voimaan tulleessa työaikalaissa todetaan, että jaksotyön käyttäminen on lehdistötyössä mahdollista.

Jaksotyössä korvattavaa ylityötä kertyy vasta, jos ylityötunteja ei saa pidettyä vapaina sovitun ajanjakson aikana. Yksittäinen pitkä päivä ei siis automaattisesti tarkoita korvattavaa ylityötä, kuten nykyisin.

Tes-neuvotteluissa tehtyjen täsmennysten ansiosta jaksotyön vaikutus lehdistön työaikoihin ei kuitenkaan ole merkittävä, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo.

”Jaksotyö mahdollistuu vain hyvin rajatulla tavalla. Lehdistössä jaksotyö voidaan ottaa käyttöön silloin, kun se on reaaliaikaisten uutisten välittämiseksi tarpeellista. Eihän kaikkialla lehdistössä tehdä tällaista työtä, ei esimerkiksi yleisesti paikallis- tai aikakauslehdissä. Uutisdeskityöhön jaksotyö voisi joissain tilanteissa soveltua.”

Lehdistön sopimus rajaa jaksotyön teettämistä myös määrällisesti, työaikalakia tarkemmin.

”Laissa ei tunneta työvuoron maksimipituutta, vaan se voi olla tosi pitkä”, Savolainen sanoo.

”Siksikin jaksotyön kuormittavuutta on kritisoitu. Lehdistön tessissä on kuitenkin rajattu, että työvuoron pituus voi olla enintään kymmenen tuntia.”

Työnantaja on aiemminkin voinut teettää kymmentuntisia päiviä – sopimalla asiasta työntekijän kanssa. Käytännön muutos nykyiseen on se, että työnantaja voi tästedes päätöksellään pidentää työpäivää, jos reaaliaikaisen uutistyön kriteeri täyttyy.

”Mutta kolmen viikon jaksossa työaikaa saa silti kertyä vain 112,5 tuntia tai kahden viikon jaksossa 75 tuntia”, Savolainen huomauttaa.

Luottamusmiehen kanssa sopimalla myös tuntirajat voidaan kuitenkin ylittää.

 

Journalistiliiton sopimusaloista elokuva- ja tv-tuotantojen työehtosopimus on sallinut työnantajalle työajan poikkeuksellisen vapaan sijoittelun. Esimerkiksi tuotantoyhtiöiden ulkomaantuotannoissa työaikaa saa kertyä 180 tuntia kolmen viikon jaksossa. Jaksotyö aiheutti ennen tessin valmistumista huolta lehdistön työntekijöissä, mutta Savolaisen mukaan aihetta huoleen ei ole.

”Tuotantoyhtiöiden jaksotyö ja lehdistön jaksotyö ovat aivan eri maailmat. Onnistuimme neuvotteluissa pitämään jaksotyön hyvin lähellä muita työajan muotoja, eikä siitä tullut työnantajalle mikään onni ja autuus.”

Samoilla linjoilla on STT:n uutisdeskissä työskentelevä Jussi Lankinen.

”En oikein tiedä, miten työnantaja hyötyisi jaksotyön soveltamisesta täällä”, Lankinen sanoo.

”Meillä on deskissä ympäri vuorokauden joko Helsingissä tai Australiassa ihmiset koko ajan paikalla. En näe tarvetta vuorojen pidentämiselle, varsinkaan, kun tässä on kyseessä ennalta sovittava menettely. Hyötyä voisi olla lähinnä urheilutoimituksen kannalta, esimerkiksi kun lähetetään toimittajia arvokisoihin tietyksi ajanjaksoksi.”

Lue myös: Palkkojen nousu hyödyttää etenkin alalle juuri tulleita, kikyn poisto työssä jaksamista



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta