Media-ala

Jaksotyö tuli lehdistön tessiin, vaikutukset jäänevät vähäisiksi

Lehdistön uusi työehtosopimus tarkoittaa myös jaksotyön rantautumista lehtien toimituksiin. Vuoden alusta voimaan tulleessa työaikalaissa todetaan, että jaksotyön käyttäminen on lehdistötyössä mahdollista.

Jaksotyössä korvattavaa ylityötä kertyy vasta, jos ylityötunteja ei saa pidettyä vapaina sovitun ajanjakson aikana. Yksittäinen pitkä päivä ei siis automaattisesti tarkoita korvattavaa ylityötä, kuten nykyisin.

Tes-neuvotteluissa tehtyjen täsmennysten ansiosta jaksotyön vaikutus lehdistön työaikoihin ei kuitenkaan ole merkittävä, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo.

”Jaksotyö mahdollistuu vain hyvin rajatulla tavalla. Lehdistössä jaksotyö voidaan ottaa käyttöön silloin, kun se on reaaliaikaisten uutisten välittämiseksi tarpeellista. Eihän kaikkialla lehdistössä tehdä tällaista työtä, ei esimerkiksi yleisesti paikallis- tai aikakauslehdissä. Uutisdeskityöhön jaksotyö voisi joissain tilanteissa soveltua.”

Lehdistön sopimus rajaa jaksotyön teettämistä myös määrällisesti, työaikalakia tarkemmin.

”Laissa ei tunneta työvuoron maksimipituutta, vaan se voi olla tosi pitkä”, Savolainen sanoo.

”Siksikin jaksotyön kuormittavuutta on kritisoitu. Lehdistön tessissä on kuitenkin rajattu, että työvuoron pituus voi olla enintään kymmenen tuntia.”

Työnantaja on aiemminkin voinut teettää kymmentuntisia päiviä – sopimalla asiasta työntekijän kanssa. Käytännön muutos nykyiseen on se, että työnantaja voi tästedes päätöksellään pidentää työpäivää, jos reaaliaikaisen uutistyön kriteeri täyttyy.

”Mutta kolmen viikon jaksossa työaikaa saa silti kertyä vain 112,5 tuntia tai kahden viikon jaksossa 75 tuntia”, Savolainen huomauttaa.

Luottamusmiehen kanssa sopimalla myös tuntirajat voidaan kuitenkin ylittää.

 

Journalistiliiton sopimusaloista elokuva- ja tv-tuotantojen työehtosopimus on sallinut työnantajalle työajan poikkeuksellisen vapaan sijoittelun. Esimerkiksi tuotantoyhtiöiden ulkomaantuotannoissa työaikaa saa kertyä 180 tuntia kolmen viikon jaksossa. Jaksotyö aiheutti ennen tessin valmistumista huolta lehdistön työntekijöissä, mutta Savolaisen mukaan aihetta huoleen ei ole.

”Tuotantoyhtiöiden jaksotyö ja lehdistön jaksotyö ovat aivan eri maailmat. Onnistuimme neuvotteluissa pitämään jaksotyön hyvin lähellä muita työajan muotoja, eikä siitä tullut työnantajalle mikään onni ja autuus.”

Samoilla linjoilla on STT:n uutisdeskissä työskentelevä Jussi Lankinen.

”En oikein tiedä, miten työnantaja hyötyisi jaksotyön soveltamisesta täällä”, Lankinen sanoo.

”Meillä on deskissä ympäri vuorokauden joko Helsingissä tai Australiassa ihmiset koko ajan paikalla. En näe tarvetta vuorojen pidentämiselle, varsinkaan, kun tässä on kyseessä ennalta sovittava menettely. Hyötyä voisi olla lähinnä urheilutoimituksen kannalta, esimerkiksi kun lähetetään toimittajia arvokisoihin tietyksi ajanjaksoksi.”

Lue myös: Palkkojen nousu hyödyttää etenkin alalle juuri tulleita, kikyn poisto työssä jaksamista