STT:n Jussi Lankinen ei näe jaksotyön soveltamisella suuria hyötyjä uutisdeskityön kannalta. ”Toki työnantaja voisi tällaista miettiä, jos on meneillään suuri uutistapahtuma, ja paljon porukkaa vaikkapa influenssan takia poissa töistä. Mutta silloinkin lähtökohtaisesti tehokkaampaa olisi ottaa vuoroon ylimääräinen työntekijä. Työn jälki on parempaa, jos toimittajat eivät ole pitkän vuoron väsyttämiä.”

Jaksotyö tuli lehdistön tessiin, vaikutukset jäänevät vähäisiksi

JOURNALISTI
27.2.2020

Manu Haapalainen, teksti l Emilia Kangasluoma, kuva

Lehdistön uusi työehtosopimus tarkoittaa myös jaksotyön rantautumista lehtien toimituksiin. Vuoden alusta voimaan tulleessa työaikalaissa todetaan, että jaksotyön käyttäminen on lehdistötyössä mahdollista.

Jaksotyössä korvattavaa ylityötä kertyy vasta, jos ylityötunteja ei saa pidettyä vapaina sovitun ajanjakson aikana. Yksittäinen pitkä päivä ei siis automaattisesti tarkoita korvattavaa ylityötä, kuten nykyisin.

Tes-neuvotteluissa tehtyjen täsmennysten ansiosta jaksotyön vaikutus lehdistön työaikoihin ei kuitenkaan ole merkittävä, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo.

”Jaksotyö mahdollistuu vain hyvin rajatulla tavalla. Lehdistössä jaksotyö voidaan ottaa käyttöön silloin, kun se on reaaliaikaisten uutisten välittämiseksi tarpeellista. Eihän kaikkialla lehdistössä tehdä tällaista työtä, ei esimerkiksi yleisesti paikallis- tai aikakauslehdissä. Uutisdeskityöhön jaksotyö voisi joissain tilanteissa soveltua.”

Lehdistön sopimus rajaa jaksotyön teettämistä myös määrällisesti, työaikalakia tarkemmin.

”Laissa ei tunneta työvuoron maksimipituutta, vaan se voi olla tosi pitkä”, Savolainen sanoo.

”Siksikin jaksotyön kuormittavuutta on kritisoitu. Lehdistön tessissä on kuitenkin rajattu, että työvuoron pituus voi olla enintään kymmenen tuntia.”

Työnantaja on aiemminkin voinut teettää kymmentuntisia päiviä – sopimalla asiasta työntekijän kanssa. Käytännön muutos nykyiseen on se, että työnantaja voi tästedes päätöksellään pidentää työpäivää, jos reaaliaikaisen uutistyön kriteeri täyttyy.

”Mutta kolmen viikon jaksossa työaikaa saa silti kertyä vain 112,5 tuntia tai kahden viikon jaksossa 75 tuntia”, Savolainen huomauttaa.

Luottamusmiehen kanssa sopimalla myös tuntirajat voidaan kuitenkin ylittää.

 

Journalistiliiton sopimusaloista elokuva- ja tv-tuotantojen työehtosopimus on sallinut työnantajalle työajan poikkeuksellisen vapaan sijoittelun. Esimerkiksi tuotantoyhtiöiden ulkomaantuotannoissa työaikaa saa kertyä 180 tuntia kolmen viikon jaksossa. Jaksotyö aiheutti ennen tessin valmistumista huolta lehdistön työntekijöissä, mutta Savolaisen mukaan aihetta huoleen ei ole.

”Tuotantoyhtiöiden jaksotyö ja lehdistön jaksotyö ovat aivan eri maailmat. Onnistuimme neuvotteluissa pitämään jaksotyön hyvin lähellä muita työajan muotoja, eikä siitä tullut työnantajalle mikään onni ja autuus.”

Samoilla linjoilla on STT:n uutisdeskissä työskentelevä Jussi Lankinen.

”En oikein tiedä, miten työnantaja hyötyisi jaksotyön soveltamisesta täällä”, Lankinen sanoo.

”Meillä on deskissä ympäri vuorokauden joko Helsingissä tai Australiassa ihmiset koko ajan paikalla. En näe tarvetta vuorojen pidentämiselle, varsinkaan, kun tässä on kyseessä ennalta sovittava menettely. Hyötyä voisi olla lähinnä urheilutoimituksen kannalta, esimerkiksi kun lähetetään toimittajia arvokisoihin tietyksi ajanjaksoksi.”

Lue myös: Palkkojen nousu hyödyttää etenkin alalle juuri tulleita, kikyn poisto työssä jaksamista



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta