Motiivi-lehden kuusihenkisessä toimituksessa työskentelevät toimittaja Hellevi Raita (vasemmalla), tuotanto-AD Kati Ahonen, toimituspäällikkö Maarit Uusikumpu, päätoimittaja Heidi Hänninen, toimittaja Ulla Puustinen ja toimittaja Saija Heinonen. Emoliiton markkinointiviestintää tekee vain päätoimittaja.

Ay-lehtien asema muuttuu, kun yhä useampi liitto pohtii, mihin panostaa viestinnässä. Motiivin journalistinen itsenäisyys on vahva, AKT-lehden tulevaisuus auki.

Ammattiliittojen lehdet

Keskusjärjestöihin kuuluvia ammattiliittoja on Suomessa 67. Niistä 17 kuuluu keskusjärjestö SAK:hon, 14 STTK:hon ja 36 Akavaan. Lisäksi on keskusjärjestöihin kuulumattomia ammattiliittoja, kuten Suomen Journalistiliitto.

Suurin osa varsinkin isoimmista ammattiliitoista julkaisee edelleen omaa, paperista jäsenlehteään.

Ammattiliittojen ja -järjestöjen lehdistä 47 kuuluu Julkisen sanan neuvostoon joko Aikakausmedian jäsenyyden kautta tai erillisjäsenenä.

Keskusjärjestöistä Akavalla on oma Akavalainenverkkolehti, joka on myös JSN:n jäsen.

JOURNALISTI
27.2.2020

Janne Arola, teksti
Liisa Huima ja Heli Saarela, kuvat

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsenille suunnattu AKT-lehti perustettiin yli 60 vuotta sitten. Nyt se saattaa itsenäisenä julkaisuna loppua, sillä neljän kuljetusliiton perustama Kuljetusliitot KL -järjestö pohtii yhteisen lehden perustamista.

Uudella lehdellä ei ole vielä nimeä, eikä kaikkia suunnitelmia ole lyöty lukkoon. Lehtihankkeen taustalla on AKT:n, Posti- ja logistiikka-alan unionin (PAU), Rautatiealan Unionin (RAU) sekä Suomen Merimies-Unionin (SMU) tiivistynyt yhteistyö. Yhteisen lehden lisäksi suunnitteilla on liittojen viestinnän yhdistäminen. Uudesta lehdestä aiotaan tehdä syksyllä näytenumero.

”Suunnitelmia on tehty hyvässä hengessä, mutta varsinaiset liittojen päätökset vielä puuttuvat”, AKT-lehden päätoimittaja Arto Jokela sanoo.

Jokelan mukaan uuden lehden on tarkoitus olla ”mahdollisimman journalistinen” ja ilmestyä paperisena todennäköisesti 8 – 10 kertaa vuodessa. Lisäksi aiotaan panostaa verkkoon ja some-kanaviin.

Uuteen viestintäyksikköön olisi Jokelan mukaan siirtymässä yksi toimituksellinen työntekijä kaikista liitoista. Vielä ei ole kuitenkaan selvillä, kuinka moni ihminen ryhtyisi päätoimisesti tekemään uutta lehteä ja moniko taas keskittyisi muuhun viestintään.

”Lehtien yhdistymisen lähtökohtana on, että resurssit eivät vähene, vaan pystymme tekemään laadukkaampaa ja parempaa lehteä”, Jokela sanoo.

 

Yhteisen lehden perustaminen on yksi tapa vastata ay-lehtiäkin koettelevaan mediaympäristön muutokseen. Ammattiliitoissa mietitään kaiken aikaa, miten ja missä kanavissa oman jäsenistön voisi tavoittaa parhaiten.

Esimerkiksi Suomen suurimpiin ammattiliittoihin lukeutuva Palvelualojen ammattiliitto (PAM) päätti jo vuonna 2017 lopettaa kahden painetun lehtensä julkaisun ja keskittyä journalismin sijaan verkkoviestintään. Nykyään PAM julkaisee kerran kuukaudessa ilmestyvää PAM.fi-jäsenlehteä, joka koostuu verkossa julkaistusta artikkeleista.

Täsmällistä tietoa tällä hetkellä julkaistavien ammattiliittojen lehtien määrästä on vaikea saada, sillä keskusjärjestöistä Akava ja SAK eivät ole koonneet asiasta tilastoja. SAK:n viestinnästä arvioidaan, että ”lilliputtiliittoja lukuun ottamatta” liitot julkaisevat edelleen pääsääntöisesti omia paperilehtiään. SAK:hon kuuluu 17 ammattiliittoa.

STTK:n viestintäjohtajan Marja-Liisa Rajakankaan mukaan keskusjärjestöön kuuluvista 14 liitosta kaikilla muilla paitsi Ammattiliitto Prolla on edelleen paperinen jäsenlehti.

Journalistin tekemän laskelman perusteella Julkisen sanan neuvostoon kuuluu nykyisin 47 ammattiliittojen tai -järjestöjen julkaisemaa lehteä, pääosa Aikakausmedian jäsenyyden kautta. Ammattiliittoja on Suomessa vajaa 70.

STTK:n Rajakangas arvioi, että varsinkin isoimpien liittojen lehdet ovat hyvin ammattitaitoisesti ja journalistisesti tehtyjä. Edunvalvonnan agenda toki määrittää joitain juttuaiheita ja näkökulmia, mutta ammattiliittojen päivittäisviestintää tekevät varsinkin isoimmissa liitoissa eri tekijät kuin lehtiä.

”Lehdet heijastavat jäsenkuntiaan ja kertovat ajankohtaisista asioista, mutta tosi paljon tässä ajassa on myös yleiskiinnostavaa asiaa, kuten työhyvinvointia ja digitalisaatiota”, Rajakangas kuvailee lehtien sisältöjä.

 

Ammattiliitto Pron päätös luopua paperilehdestä oli kustannuskysymys, sanoo Pron viestintäjohtaja Jaana Aaltonen. Lehden painaminen ja postittaminen 120 000 jäsenelle tuli kalliiksi, ja loppuvaiheessa paperinen lehti ilmestyi enää kuusi kertaa vuodessa.

Vuoden 2017 alusta paperilehdestä luovuttiin ja säästyneet rahat siirrettiin digisisältöjen tekemiseen. Pro perusti verkkojulkaisu ProStoorin, jota tekee Otavamedian asiakasviestintäyksikkö OMA.

ProStoori ei kuulu JSN:ään, mutta Aaltonen pitää sitä journalistisena julkaisuna. Julkaisun päätoimittaja eli Pron viestintäpäällikkö Riitta Nieminen tapaa säännöllisesti ProStoorille nimettyä Otavamedian tuottajaa, ja yhdessä he sekä suunnittelevat jutut että päättävät haastateltavat. ProStoorin sisällöt ovat usein päivittäisviestintää taustoittavampia juttuja työelämästä ja hyvinvoinnista, eivät esimerkiksi ”mitään periaatepäätöksiä” liiton toiminnasta.

”Me luotamme siihen, että OMA:n tekemä media katselee ilmiöitä vähän ulkopuolelta ja osaa tuottaa sisältöä, joka kiinnostaa perusjäsenistöä enemmän kuin liiallinen ay-näkökulma”, Aaltonen sanoo.

Pron jäsenistöltä ei Aaltosen mukaan tullut viestintäuudistuksesta montaakaan poikkipuolista sanaa. Nyt noin kerran kuukaudessa ilmestyviä ProStoorin uusia sisältöjä markkinoidaan esimerkiksi somessa ja sähköpostikirjeessä. Aaltonen sanoo, että liitossa ollaan tyytyväisiä sekä sisältöihin että lukijamääriin.

”Väittäisin, että meillä on nyt yksityiskohtaisempaa faktaa siitä, kuinka iso osa jäsenistöstä lukee juttuja ja mitkä jutut ovat kiinnostavia.”

 

SAK:laisessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa (JHL) jäsenlehteä tehdään päinvastaisella tavalla kuin Prossa.

JHL:n Motiivi-lehti on JSN:n jäsen ja sillä on liiton sisällä oma, kuusihenkinen toimitus. Päätoimittaja Heidi Hänninen kertoo olevansa toimituksen ainoa työntekijä, jonka vastuulle kuuluu myös liiton markkinointiviestintää. Hänen roolinsa on katsoa liiton viestintää ja markkinointia kokonaisuutena ja ratkaista, missä kanavissa julkaistaan mitäkin.

”Toimenkuvani limittyvät pitkälti toisiinsa, mutta selkeä rajaus on se, että Motiivin juttuihin suhtaudutaan ja niitä tehdään journalistisin periaattein.”

Motiivi on ammattiyhdistyksen kustantama ja julkaisema, joten lehden linjaukset noudattelevat JHL:n muita linjauksia. Hännisen mukaan tämä näkyy käytännössä niin, että Motiivin jutut käsittelevät usein JHL:lle ja sen jäsenistölle tärkeitä asioita.

”Hyvä esimerkki on vaikkapa paljon puheita aiheuttanut aktiivimalli, jota liittona vastustimme ja josta teimme juttuja myös Motiiviin”, Hänninen kertoo.

Toimituksen journalistinen itsenäisyys taas perustuu siihen, että yksittäisiin juttuvalintoihin tai painotuksiin ei ole Hännisen mukaan koskaan puututtu toimituksen ulkopuolelta.

”Tosi itsenäisesti saamme suunnitella lehteä.”

Lehteä ja sen tekemistä on viime vuosina myös kehitetty. Paperilehti konseptoitiin uusiksi kolmisen vuotta sitten ja verkkolehtikin uudistettiin viime vuoden kesäkuussa.

Motiivi keskittyy seuraamaan ennen kaikkea liiton jäsenten työtä ja arkea sekä nostamaan erilaisia ihmisiä esiin. Toki julkaisussa käsitellään myös esimerkiksi ajankohtaisia neuvottelukierroksia. JHL:n työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät alkuvuoden aikana, joten asiaa riittää.

”Motiivin tehtävänä on taustoittaa, miksi neuvotellaan, mitä neuvotteluilla saavutetaan ja miten tämä näkyy jäsenten arjessa, kuten palkkanauhassa”, Hänninen kertoo.

”Yleismediassa ei ehkä päästä työelämän seurannassa pureutumaan sellaisiin yksityiskohtiin kuin työelämään keskittyvissä ay-lehdissä.”

 

AKT-lehteä neljä vuotta päätoimittanut Arto Jokela näkee ay-lehdillä tärkeän roolin mediakentässä. Jokelan mielestä liitot voivat lehtiensä ja muiden viestintäkanaviensa kautta välittää tarkistettuja tietoja esimerkiksi työtaisteluiden tilanteesta. Tämä kirittää Jokelan mielestä muitakin medioita faktojen tarkastamiseen.

Vaikka AKT-lehti ei ole JSN:n jäsen, Jokela pitää asemaansa itsenäisenä ja lehden sisältöjä journalistisina.

”Jos kirjoitetaan esimerkiksi riidoista tai muista erimielisyyksistä, aina tilaisuuden tullen koetamme hakea myös toisen osapuolen näkökannan asioihin.”

AKT-lehti oli JSN:n jäsen vielä jokin aika sitten Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsenyyden kautta. PALE kuitenkin lopetti toimintansa viime vuonna ja samalla sen jäsenlehtien JSN-jäsenyys päättyi. Jokela uskoo, että suunniteltu kuljetusliittojen uusi, yhteinen lehti hakisi JSN:n jäsenyyttä.

Jokelan mielestä oleellista on, että jäsenlehti ei vain toista liittojen johdon sanomaa, vaan ennen kaikkea antaa äänen tavallisille duunareille.

”Hyvää journalismia tarvitaan, ja meidän liittojemme jäsenet ansaitsevat hyvän lehden”, Jokela sanoo.

”Minusta on ihan mielettömän arvokasta antaa ääni ihmisille, jotka eivät sitä muuten saa.”

Ammattiliittojen lehdet

Keskusjärjestöihin kuuluvia ammattiliittoja on Suomessa 67. Niistä 17 kuuluu keskusjärjestö SAK:hon, 14 STTK:hon ja 36 Akavaan. Lisäksi on keskusjärjestöihin kuulumattomia ammattiliittoja, kuten Suomen Journalistiliitto.

Suurin osa varsinkin isoimmista ammattiliitoista julkaisee edelleen omaa, paperista jäsenlehteään.

Ammattiliittojen ja -järjestöjen lehdistä 47 kuuluu Julkisen sanan neuvostoon joko Aikakausmedian jäsenyyden kautta tai erillisjäsenenä.

Keskusjärjestöistä Akavalla on oma Akavalainenverkkolehti, joka on myös JSN:n jäsen.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta