”Lockdownin” voisi siirtää telkien taakse

JOURNALISTI
17.12.2020

Ville Eloranta

Twitter: @ville_eloranta

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

”Lockdown on hyvä osoitus siitä, ettei sanoilla aina ole eri kielissä samanlaiset käyttöalat”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Toimittajat saavat toisinaan satikutia huonoista suomennoksista. Hieman halju käännös voittaa silti usein sen, ettei vaivauduta suomentamaan lainkaan.

Englannista on toki omaksuttu jo pitkään myös sitaattilainoja eli sanoja, joita ei mukauteta kohdekieleen yhtään, kuten show ja slogan. Joskus voisi kuitenkin pinnistellä hieman enemmän.

Viime aikojen eräänlainen suosikkisana on ollut lockdown. Alkujaan lukitusta merkinnyt sana on ensin kehittynyt amerikanenglannissa vankilatermiksi tarkoittamaan vankien lukitsemista selleihinsä esimerkiksi mellakoiden aikana. Sittemmin sana on alkanut tarkoittaa muitakin ”sulkuja”.

Tänä vuonna lockdown on näkynyt etenkin kahdessa yhteydessä: koronaviruksesta seuranneissa rajoituksissa ja väkivaltaisiin iskuihin liittyvissä turvatoimissa. Syksyn aikana näytti siltä, että sana pyrkii voimallisesti suomen kielen sekaan. Erityisen oudolta tuntuu lockdownista puhuminen anglosaksisen maailman ulkopuolella, kuten Wienin terrori-iskun yhteydessä.

Mutta mitä tilalle? Sulku vaikuttaa helposti epämääräiseltä. Innostuin havaitessani, että liikkumisrajoitus kattaa paljolti sekä koronaviruksen että terrori-iskut. Lopulta Twitter-väki palautti maan pinnalle: aina ei ole kyse liikkumisesta vaan esimerkiksi ravintoloiden kiinniolosta. Varteenotettavia ehdotuksia olivat muun muassa talouden tai yhteiskunnan sulkeutuminen, sulkutila ja koronasulku.

Lockdown on hyvä osoitus siitä, ettei sanoilla aina ole eri kielissä samanlaiset käyttöalat. Käytetään mitä suomennosta milloinkin, ne ovat silti lukijoita kohtaan reilumpia kuin sitaattilaina, jonka eri vivahteet eivät taatusti aukene kaikille – etenkään huonosti englantia osaaville.

Lohdutukseksi voi kertoa vaikkapa sen, että venäläiset ovat viime aikoina viljelleet sanaan локдаун. Sen suomalainen translitterointi on lokdaun.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta