Daghem, inte maffian

JOURNALISTI
17.12.2020

Dan Lolax
Twitter: @danlolax
Skribenten är redaktionschef på Kommuntorget.

”Nyhetsmedier ska inte bli medlöpare till partier som vill bygga sin valrörelse på icke-kommunala frågor”, skriver Dan Lolax.

Av förekommen anledning intresserar kommunalval mig och vårens val den 18 april känns extra intressant.

Dels för att valet kommer att genomföras i en virusepidemi, vilket är outforskad terräng för vår demokrati. Dels för att valrörelsen blir ett stresstest för nyhetsmedierna.

Nyhetsmedier testas förstås också annars, men deras förmåga att fungera som flankstöd för den demokratiska processen blottas i samband med valrörelser.

Jag har på annat håll (HBL 30. 4. 2019) argumenterat för att hur väl nyhetsmedier klarar av det detta uppdrag inte ska bedömas i efterhand, utgående från själva valresultatet. Mediekritiken ska vara fortgående, till och med föregripande. Här ett försök.

 

I bevakningen av valrörelser är fallgroparna många. En del gräver nyhetsmedierna själva. De envisa försöken att göra kommunalvalet till ett borgmästarval i de städer som gått in för den modellen är ett exempel. Det är att sidsteppa den demokratiska makten, alltså fullmäktige.

En annan fallgrop är frågan om vad kommunalvalets tema är. Frågan har inget entydigt svar, men det finns en tendens bland journalister och kommentatorer att ge ett förenklat svar: Kommunalvalet handlar om regeringens politik.

Fastlandsfinland har 294 kommuner. Riksdagspartierna är verksamma i många av dem men ett partis nationella politik är annorlunda än dess kommunala, främst på grund av att kommunfullmäktigen inte kan fatta beslut som påverkar den nationella politiken.

Det här är inte ett problem för lokala medier, som skriver om dålig inomhusluft i skolor, indragna bussturer och för få daghemsplatser. Men när riksmedier närmar sig kommunalvalet med vinklingen ”nu testas regeringens politik” så skiner ett ointresse för lokala frågor igenom.

Det här utnyttjas av partier som vill göra kommunal-valet till en diskussion om nationell, till och med internationell politik.

Frågor som fullmäktige har noll inflytande över är en dålig kompass för väljare som ska orientera sig i valrörelsen. För vad spelar kandidatens EU-kritik för roll om hen inte kan svara på den oroade förälderns frågor om skolans inomhusluft?

Visst, en del väljare vill säkert diskutera invandringspolitik och EU:s stödpaket till Sydeuropeiska länder, som vore de frågor för kommunfullmäktige. Men nyhetsmedier ska inte bli medlöpare till partier som vill bygga sin valrörelse på icke-kommunala frågor.

Journalister ska inte acceptera att, till exempel, ”skattepengar till den italienska maffian” tar det spaltutrymme som glesa bussturer och krisande småbarnspedagogik borde ha.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta