Daghem, inte maffian

JOURNALISTI
17.12.2020

Dan Lolax
Twitter: @danlolax
Skribenten är redaktionschef på Kommuntorget.

”Nyhetsmedier ska inte bli medlöpare till partier som vill bygga sin valrörelse på icke-kommunala frågor”, skriver Dan Lolax.

Av förekommen anledning intresserar kommunalval mig och vårens val den 18 april känns extra intressant.

Dels för att valet kommer att genomföras i en virusepidemi, vilket är outforskad terräng för vår demokrati. Dels för att valrörelsen blir ett stresstest för nyhetsmedierna.

Nyhetsmedier testas förstås också annars, men deras förmåga att fungera som flankstöd för den demokratiska processen blottas i samband med valrörelser.

Jag har på annat håll (HBL 30. 4. 2019) argumenterat för att hur väl nyhetsmedier klarar av det detta uppdrag inte ska bedömas i efterhand, utgående från själva valresultatet. Mediekritiken ska vara fortgående, till och med föregripande. Här ett försök.

 

I bevakningen av valrörelser är fallgroparna många. En del gräver nyhetsmedierna själva. De envisa försöken att göra kommunalvalet till ett borgmästarval i de städer som gått in för den modellen är ett exempel. Det är att sidsteppa den demokratiska makten, alltså fullmäktige.

En annan fallgrop är frågan om vad kommunalvalets tema är. Frågan har inget entydigt svar, men det finns en tendens bland journalister och kommentatorer att ge ett förenklat svar: Kommunalvalet handlar om regeringens politik.

Fastlandsfinland har 294 kommuner. Riksdagspartierna är verksamma i många av dem men ett partis nationella politik är annorlunda än dess kommunala, främst på grund av att kommunfullmäktigen inte kan fatta beslut som påverkar den nationella politiken.

Det här är inte ett problem för lokala medier, som skriver om dålig inomhusluft i skolor, indragna bussturer och för få daghemsplatser. Men när riksmedier närmar sig kommunalvalet med vinklingen ”nu testas regeringens politik” så skiner ett ointresse för lokala frågor igenom.

Det här utnyttjas av partier som vill göra kommunal-valet till en diskussion om nationell, till och med internationell politik.

Frågor som fullmäktige har noll inflytande över är en dålig kompass för väljare som ska orientera sig i valrörelsen. För vad spelar kandidatens EU-kritik för roll om hen inte kan svara på den oroade förälderns frågor om skolans inomhusluft?

Visst, en del väljare vill säkert diskutera invandringspolitik och EU:s stödpaket till Sydeuropeiska länder, som vore de frågor för kommunfullmäktige. Men nyhetsmedier ska inte bli medlöpare till partier som vill bygga sin valrörelse på icke-kommunala frågor.

Journalister ska inte acceptera att, till exempel, ”skattepengar till den italienska maffian” tar det spaltutrymme som glesa bussturer och krisande småbarnspedagogik borde ha.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta