Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Markku Mantila, 55

Aloitti Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajana 27. tammikuuta.

Siirtyi tehtävään Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen yksikönpäällikön paikalta Riiasta.

Valtioneuvoston viestintäjohtajana 2014 – 2017.

Vastaavana päätoimittajana Kalevassa 2009 – 2014 ja Pohjalaisessa 2002 – 2009.

Ulkoministeriön palveluksessa 1995 – 2002 asemapaikkoinaan muun muassa Soul ja Madrid.

Sai vuonna 2011 yhdessä toimittaja Susanna Kemppaisen kanssa Vuoden journalistinen teko -palkinnon Oulun seudun vanhoillislestadiolaisten salailemien lasten hyväksikäyttötapausten uutisoinnista.

JOURNALISTI
30.1.2020

Manu Marttinen, teksti
Krista Luoma, kuva

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Olet vaihtanut toimittajan hommat virkamiehen tehtäviin niin monta kertaa, ettet enää itsekään tiedä, mikä mies olet pohjimmiltasi.

Kyllä tiedän: olen työmies. Olen aina tehnyt hommia, joita on tullut vastaan, ja onneksi niitä on riittänyt. Sitä on vaikea sanoa, olenko journalisti tai jotain muuta – kaikki työ kelpaa.

Työsi virkamiehenä vei sinut Souliin, Madridiin ja Riikaan. Ne olivat ihan kivoja kaupunkeja työskennellä, mutta eivät pärjää Seinäjoelle.

Eivät millään muotoa. Kyllähän Pohjanmaa on ylittämätön. Kuten sanotaan, jokainen joka on lähtenyt Peräseinäjoelta, on katunut.

Olet hyvin ylpeä kahden lehden yhdistymisestä syntyneen Ilkka-Pohjalainen-lehden nimestä.

Kyllä. Se on suorastaan nerokas, täysin ylittämätön nimi.

Ensimmäinen tehtäväsi on rekrytoida lehteen Imatralainen-lehden päätoimittaja Ilkka Pohjalainen.

Taitaa olla mission impossible sen takia, että kun on noin hyvä nimi miehellä, niin ei varmasti halvalla lähde.

Paljastit Kalevassa Oulun seudun vanhoillislestadiolaisten salaileman lasten seksuaalisen hyväksikäytön. Pian teet vastaavia paljastuksia Etelä-Pohjanmaalla.

Kyllä. Jos sellaista tulee vastaan, niin se varmasti kerrotaan lehdessä.

Kaleva on lopettanut lestadiolaisten asioiden kriittisen käsittelyn. Paheksut nyky-Kalevan selkärangattomuutta.

En paheksu, kyllä siellä toimitus ja päätoimittajat tietävät mitä tekevät. En tosin ole kovin tarkasti seurannut Kalevan uutisointia viime aikoina.

Solahdat alkiolaisen keskustalaisuuden ytimeen yhtä tyylikkäästi kuin Paavo Väyrynen keskustan kunniapuheenjohtajaksi.

Tähän ei voi vastata kuin yhdellä tavalla: eipä tuo ole Paavoltakaan käynyt kovin tyylikkäästi.

Olet niin liberaali kokoomuksen kannattaja, että edes kehutut diplomaatintaitosi eivät estä yhteentörmäystä keskustalaisen aatemaailman kanssa.

Olen vapaan markkinatalouden ja hyvinvointivaltion kannattaja, globalisti ja EU:n kannattaja. Hyväksyn naispappeuden, homoavioliitot ja samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeuden. Varmasti tulee törmäyksiä, mutta Etelä-Pohjanmaan maine patamustana konservatiivipesänä on mennyttä aikaa.

Olet Nato-mies henkeen ja vereen, ja pian sitä on myös lehtesi.

Olen ollut Naton kannattaja jo 20 vuotta, mutta lehti kuuluu edelleen pohjalaisille eikä Natosta tule kantavaa teemaa lehteen. Median pitää heijastaa yhteiskunnassa käytävää keskustelua, eikä Nato ole tällä hetkellä ajankohtainen keskustelun aihe.

Venäläistä ajattelutapaa et ymmärrä lainkaan.

Ymmärrän Venäjän hallinnon ajattelutapaa, vaikka en hyväksy sitä. Venäjää kansakuntana en ymmärrä yhtään. Jaksan hämmästellä sitä, kuinka kansakunta vuosisadasta toiseen kaatuu jonkinasteisen yksinvaltiuden alle.

Valtioneuvoston kansliassa kielsit alaistasi Sakari Piippoa julkaisemasta kuviaan suomalaisista politikoista. Sensuroit jatkossakin kaikki sovinnaisesta poikkeavat kuvat vallanpitäjistä.

Emme tietenkään kysy poliitikoilta millaisia kuvia lehteen laitetaan, mutta emme lähde hakemaan sellaista kuvaa, jossa he näyttävät kreivi Draculan ja Marty Feldmanin yhdistelmältä.

Pidät 1970-luvun hevistä. Sillä genrellä on musiikkialalla yhtä hohdokkaat tulevaisuuden näkymät kuin painetulla sanomalehdellä mediabisneksessä.

Ei, ei ei, kyllä hevillä on paljon paremmat näkymät! Hevi on yksinkertaista, vähän naiiviakin, mutta silti rehellistä, kursailematonta ja sitä on helppo ymmärtää. Siten journalismiakin pitää tehdä.

Olet tunnettu puujalkavitseistäsi. Moni nauraa niille, koska olet heidän pomonsa.

Se on erittäin hyvä syy nauraa minun vitseilleni.

Vitsejä ei kannata vaihtaa, kun voi vaihtaa työpaikkaakin.

Täsmälleen näin. Hyvät vitsit pysyvät, ja on paljon helpompaa vaihtaa työpaikkaa kuin vitsejä.

Näinkö on -juttusarjassa esitetään kohtuuttomia väitteitä. Sarjan aiemmat osat voit lukea täältä.

Markku Mantila, 55

Aloitti Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajana 27. tammikuuta.

Siirtyi tehtävään Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen yksikönpäällikön paikalta Riiasta.

Valtioneuvoston viestintäjohtajana 2014 – 2017.

Vastaavana päätoimittajana Kalevassa 2009 – 2014 ja Pohjalaisessa 2002 – 2009.

Ulkoministeriön palveluksessa 1995 – 2002 asemapaikkoinaan muun muassa Soul ja Madrid.

Sai vuonna 2011 yhdessä toimittaja Susanna Kemppaisen kanssa Vuoden journalistinen teko -palkinnon Oulun seudun vanhoillislestadiolaisten salailemien lasten hyväksikäyttötapausten uutisoinnista.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta