Uutissuomalaisen toimittaja Ari Helminen työpaikallaan eduskunnan Pikkuparlamentissa. Eduskunnasta tulee jatkossakin paljon päättäjien haastatteluja, Helminen lupaa.

Uutissuomalainen palasi kolmanneksi – Yle oli jälleen vuoden siteeratuin

JOURNALISTI
30.1.2020

Tommy Pohjola, teksti
Heli Saarela, kuva

Suomen Tietotoimisto lainasi viime vuonna Uutissuomalaisen uutisia merkittävästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot käyvät ilmi STT:n ja Journalistin vuosittaisesta vertailusta.

Nousu riittää mitalisijaan STT:n eniten siteeraamien viestimien listalla. Uutissuomalaista siteerattiin 92 kertaa vuonna 2019, kun vuonna 2018 luku oli 63.

Kärkipaikkaa vuoden 2019 vertailussa pitää neljättä vuotta peräkkäin Yle, jonka juttuja STT siteerasi 159 kertaa. Sitä seuraa Helsingin Sanomat 155 siteerauksella.

Yle teki paljon kärkipoliitikkojen haastatteluja ja raportoi politiikasta ylipäätään. Sen tekemiä gallupeja ja kyselyitä siteerattiin paljon.

Myös Helsingin Sanomat teki gallupeja ja kyselyitä ja raportoi politiikasta. Muita HS:n siteerattuja aiheita olivat postilakko, ilmavoimien harjoitus Lemmenjoella ja al-Hol.

Uutissuomalainen taas kertoi ministeri Sirpa Paateron (sd.) väläyttävän Postin pilkkomista osiin ja raportoi sen, miten postilakon uhka vaikuttaa Linnan juhlien kutsuihin. Uutissuomalainen skuuppasi myös Valviran tutkivan kuuttakymmentä vanhuskuolemaa.

 

Uutissuomalainen oli jo vuoden 2017 vertailussa kolmantena, mutta sitten tapahtui notkahdus. Vuonna 2018 siteerauksia oli lähes puolet vähemmän. Nyt suunta on jälleen ylöspäin.

”Olen tyytyväinen, että pärjäsimme näin hyvin valtakunnallisessa uutiskilpailussa, vaikka kiinnitimme edellisen vuoden tapaan yhä enemmän huomiota juttujemme esitystapoihin ja taustoittaviin analyyseihin”, Uutissuomalaisen uutispäällikkö ja Väli-Suomen Media Oy:n toimitusjohtaja Matti Pietiläinen sanoo.

Uutissuomalainen on Keskisuomalaisen lehtien ja sanomalehti Karjalaisen valtakunnallinen uutistoimitus, joka palvee 16 lehteä. Toimituksessa työskentelee Pietiläisen lisäksi seitsemän toimittajaa muun muassa Helsingissä, Vantaalla, Lahdessa ja Kuopiossa.

Media-alalla laadun mittaaminen on haastavaa. Siksi STT:n listaus on puutteineenkin tärkeä, Pietiläinen sanoo.

”On tämä jonkinlainen media-alan Suomen ennätys, että olemme kahdeksan hengen porukalla STT:n siteeratuimpien kärkikolmikossa jo toista kertaa kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Ainakin tämän mittarin perusteella uutistyömme taso on pysynyt hyvänä.”

Pietiläisen mukaan menestys on vaatinut jokaisen panoksen toimituksessa.

”Juju on siinä, että toimittajilla on omat seuranta-alueensa, mutta toimimme silti aidosti tiiminä. Hyvät toimittajat ovat vielä parempia, kun näkevät koko toimituksen pärjäämisen omaa pärjäämistään tärkeämpänä.”

 

STT siteerasi viime vuonna 852 uutista. Se on kahta vaille sama luku kuin edellisvuonna. Siteerausten määrä on kuitenkin viime vuosina laskenut. Vuonna 2017 niitä oli 1 269 ja vuonna 2016 1 387.

STT tekee nykyisin pitkiä juttuja nopeaan nettikäyttöön, jolloin lyhyitä irtojuttuja, kuten siteerauksia eri aiheista, syntyy vähemmän.

Myös tilastointitavat ovat vuosittain hieman vaihdelleet, sillä selvityksen tekotapa ja tekijät ovat vaihtuneet. Nyt yhteistoimitusten jutut on merkitty vain yhteistoimituksille, kun aikaisemmin tilastossa oli lisäksi erillinen ”omat ja yhteistoimitusten jutut”-sarake.

Työlästä selvitystä tehdään STT:llä Journalistin pyynnöstä.

”Olen iloinen siitä, että tätä on tehty meillä jo kymmenkunta vuotta. Meillä ja muualla syntyy mielenkiintoisia keskusteluja journalismista, mediasta yleensä ja selvityksen merkittävyydestä”, STT:n päätoimittaja Minna Holopainen sanoo.

Hänen mukaansa kyseessä on relevantti näkökulma uutistyöhön.

”Tilanteet, ihmiset ja tilastointitavatkin vaihtelevat. Joka tapauksessa omat uutiset arvottuvat kollegojen silmissä, mutta STT:n siteeraukset eivät missään nimessä ole ainoa kriteeri, sillä median kuluttajillehan niitä tehdään.”

 

Ylen ja Hesarin kisa kärjessä on kireä. Helsingin Sanomien toimituspäällikön Laura Saarikosken mieleen on viime kuukausilta jäänyt erityisesti juttu Veijo Baltzarin kultista.

”Sitä oli tehty vuosi. Sami Sillanpään ja Sami Keron keikka al-Holin leirille joulukuussa tuotti hienoja juttuja.”

Saarikosken mielestä Siteeratuimmat-selvitys on hyvä kirittäjä.

”Laadukkaat viestimet etsivät jatkuvasti omia uutisia ja muuta ainutlaatuista sisältöä.”



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta