Uutissuomalaisen toimittaja Ari Helminen työpaikallaan eduskunnan Pikkuparlamentissa. Eduskunnasta tulee jatkossakin paljon päättäjien haastatteluja, Helminen lupaa.

Uutissuomalainen palasi kolmanneksi – Yle oli jälleen vuoden siteeratuin

JOURNALISTI
30.1.2020

Tommy Pohjola, teksti
Heli Saarela, kuva

Suomen Tietotoimisto lainasi viime vuonna Uutissuomalaisen uutisia merkittävästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Tiedot käyvät ilmi STT:n ja Journalistin vuosittaisesta vertailusta.

Nousu riittää mitalisijaan STT:n eniten siteeraamien viestimien listalla. Uutissuomalaista siteerattiin 92 kertaa vuonna 2019, kun vuonna 2018 luku oli 63.

Kärkipaikkaa vuoden 2019 vertailussa pitää neljättä vuotta peräkkäin Yle, jonka juttuja STT siteerasi 159 kertaa. Sitä seuraa Helsingin Sanomat 155 siteerauksella.

Yle teki paljon kärkipoliitikkojen haastatteluja ja raportoi politiikasta ylipäätään. Sen tekemiä gallupeja ja kyselyitä siteerattiin paljon.

Myös Helsingin Sanomat teki gallupeja ja kyselyitä ja raportoi politiikasta. Muita HS:n siteerattuja aiheita olivat postilakko, ilmavoimien harjoitus Lemmenjoella ja al-Hol.

Uutissuomalainen taas kertoi ministeri Sirpa Paateron (sd.) väläyttävän Postin pilkkomista osiin ja raportoi sen, miten postilakon uhka vaikuttaa Linnan juhlien kutsuihin. Uutissuomalainen skuuppasi myös Valviran tutkivan kuuttakymmentä vanhuskuolemaa.

 

Uutissuomalainen oli jo vuoden 2017 vertailussa kolmantena, mutta sitten tapahtui notkahdus. Vuonna 2018 siteerauksia oli lähes puolet vähemmän. Nyt suunta on jälleen ylöspäin.

”Olen tyytyväinen, että pärjäsimme näin hyvin valtakunnallisessa uutiskilpailussa, vaikka kiinnitimme edellisen vuoden tapaan yhä enemmän huomiota juttujemme esitystapoihin ja taustoittaviin analyyseihin”, Uutissuomalaisen uutispäällikkö ja Väli-Suomen Media Oy:n toimitusjohtaja Matti Pietiläinen sanoo.

Uutissuomalainen on Keskisuomalaisen lehtien ja sanomalehti Karjalaisen valtakunnallinen uutistoimitus, joka palvee 16 lehteä. Toimituksessa työskentelee Pietiläisen lisäksi seitsemän toimittajaa muun muassa Helsingissä, Vantaalla, Lahdessa ja Kuopiossa.

Media-alalla laadun mittaaminen on haastavaa. Siksi STT:n listaus on puutteineenkin tärkeä, Pietiläinen sanoo.

”On tämä jonkinlainen media-alan Suomen ennätys, että olemme kahdeksan hengen porukalla STT:n siteeratuimpien kärkikolmikossa jo toista kertaa kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Ainakin tämän mittarin perusteella uutistyömme taso on pysynyt hyvänä.”

Pietiläisen mukaan menestys on vaatinut jokaisen panoksen toimituksessa.

”Juju on siinä, että toimittajilla on omat seuranta-alueensa, mutta toimimme silti aidosti tiiminä. Hyvät toimittajat ovat vielä parempia, kun näkevät koko toimituksen pärjäämisen omaa pärjäämistään tärkeämpänä.”

 

STT siteerasi viime vuonna 852 uutista. Se on kahta vaille sama luku kuin edellisvuonna. Siteerausten määrä on kuitenkin viime vuosina laskenut. Vuonna 2017 niitä oli 1 269 ja vuonna 2016 1 387.

STT tekee nykyisin pitkiä juttuja nopeaan nettikäyttöön, jolloin lyhyitä irtojuttuja, kuten siteerauksia eri aiheista, syntyy vähemmän.

Myös tilastointitavat ovat vuosittain hieman vaihdelleet, sillä selvityksen tekotapa ja tekijät ovat vaihtuneet. Nyt yhteistoimitusten jutut on merkitty vain yhteistoimituksille, kun aikaisemmin tilastossa oli lisäksi erillinen ”omat ja yhteistoimitusten jutut”-sarake.

Työlästä selvitystä tehdään STT:llä Journalistin pyynnöstä.

”Olen iloinen siitä, että tätä on tehty meillä jo kymmenkunta vuotta. Meillä ja muualla syntyy mielenkiintoisia keskusteluja journalismista, mediasta yleensä ja selvityksen merkittävyydestä”, STT:n päätoimittaja Minna Holopainen sanoo.

Hänen mukaansa kyseessä on relevantti näkökulma uutistyöhön.

”Tilanteet, ihmiset ja tilastointitavatkin vaihtelevat. Joka tapauksessa omat uutiset arvottuvat kollegojen silmissä, mutta STT:n siteeraukset eivät missään nimessä ole ainoa kriteeri, sillä median kuluttajillehan niitä tehdään.”

 

Ylen ja Hesarin kisa kärjessä on kireä. Helsingin Sanomien toimituspäällikön Laura Saarikosken mieleen on viime kuukausilta jäänyt erityisesti juttu Veijo Baltzarin kultista.

”Sitä oli tehty vuosi. Sami Sillanpään ja Sami Keron keikka al-Holin leirille joulukuussa tuotti hienoja juttuja.”

Saarikosken mielestä Siteeratuimmat-selvitys on hyvä kirittäjä.

”Laadukkaat viestimet etsivät jatkuvasti omia uutisia ja muuta ainutlaatuista sisältöä.”



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

Vuorovierailut virkistävät yhdistystoimintaa

Vierailuista naapuriyhdistyksen luona on ollut hyötyä myös oman toiminnan kehittämisessä, kirjoittaa Keski-Suomen Journalistien puheenjohtaja Jukka Koivula.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta