Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

JOURNALISTI
30.1.2020

Maria Pettersson

Twitter: mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Työnantaja haluaisi määrätä enemmän ja sopia vähemmän. Näin voi luonnehtia paitsi meneillään olevia työehtosopimusneuvotteluja myös työnantajan toiveita pitkällä tähtäimellä.

Journalistiliitto neuvottelee tämän talven aikana uusiksi lähes kaikki työehtosopimuksensa. Se tarkoittaa, että melkein kaikkien tämän lehden työsuhteisten lukijoiden työehdot muuttuvat.

Neuvottelut ovat vaikeat. Osa niistä on keskeytynyt tai jäissä. Isoja vääntöjä käydään perusasioista: kuinka paljon töitä tehdään, paljonko niistä maksetaan palkkaa ja kenen kanssa työn ehdoista neuvotellaan. 
 

Työn säännöistä sovitaan monessa paikassa. Osa asioista määritellään työehtosopimuksessa. Niistä on siis sovittu yhdessä ja samat säännöt koskevat kaikkia. Osa asioista sovitaan paikallisesti eli työpaikoilla luottamushenkilön tai suoraan työntekijän kanssa. Osasta työnantaja voi määrätä neuvottelematta.

Nyt näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa. Asiat, jotka nyt sovitaan yhteisesti työehtosopimuksissa, työnantaja haluaisi muuttaa paikallisesti sovittaviksi. Asiat, jotka nyt sovitaan paikallisesti, työnantaja haluaisi muuttaa sellaisiksi, ettei niistä tarvitse neuvotella lainkaan.

Esimerkiksi työajan sijoittelu – eli se, mihin kellonaikoihin työntekijä on töissä – on asia, josta säädetään osittain työehtosopimuksessa, osittain paikallisesti. Nyt osa työnantajista haluaisi määrätä siitä kysymättä mitään työntekijöiltä. Työnantaja voisi silloin päättää esimerkiksi, että kahdeksan tunnin työt tehdään kahdessa erässä ja välissä pidetään neljän tunnin palkaton tauko.

Toinen joidenkin työnantajien vimmatusti ajama muutos on se, että palkkauksessa siirryttäisiin ns. pärstäkerroinpalkkaukseen.

Nykyään vähimmäispalkat määräytyvät työn vaativuuden mukaan. Vaativista hommista saa enemmän palkkaa. Osa työnantajista on sitä mieltä, että palkkaa pitäisi maksaa vain työssä suoriutumisen perusteella. Vaativassa ja vastuullisessa asemassa oleva työntekijä ei siis saisi lähtökohtaisesti isompaa palkkaa kuin vähemmän vaativaa työtä tekevä – palkka nousisi vasta, jos työntekijä suoriutuisi työnantajan mielestä hyvin.


Nykyään tes-neuvotteluissa myös sovitaan, että kaikkien palkat nousevat vähintään tietyn verran, vaikkapa 3,3 prosenttia. Tämän lisäksi työnantaja voi halutessaan nostaa hyvän työntekijän palkkaa niin paljon kuin haluaa. 

Työnantaja haluaisi, että yleistä korotusta ei olisi ollenkaan tai se olisi hyvin pieni, ja ”paikallinen erä” mahdollisimman suuri. Paikallisen erän jakamisesta työnantaja haluaisi päättää itse.

Valitettavasti emme voi tässä luottaa alamme työnantajien reiluuteen. Esimerkiksi viime työehtosopimuskierroksella melkein kaikkien alojen palkankorotukseksi tuli 1,6 prosenttia. Sen määräsi teollisuusala, joka neuvottelee sopimuksensa ensimmäisenä ja jota muut työnantajat seuraavat. Tämän päälle teollisuuden työnantajat maksoivat työntekijöilleen vapaaehtoista lisää vielä toisen mokoman, ylikin. Näin teollisuuden todelliseksi palkankorotukseksi tuli keskimäärin 3,4 prosenttia. 

Entä mitä tekivät meidän työnantajamme? Maksoivat vapaaehtoista lisää keskimäärin 0,2 prosenttia, jolloin meidän palkankorotukseksemme tuli 1,8 prosenttia. 


Monen työnantajan unelma on ymmärrettävästi siirtää ensin asiat työehtosopimuksista työpaikoille ja sitten siirtyä sopimisesta määräämiseen. Siksi meidän täytyy jatkossakin pitää tiukasti kiinni siitä, että saamme itse vaikuttaa omiin työehtoihimme. Asioista on sovittava, niitä ei saa sanella.



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

Vuorovierailut virkistävät yhdistystoimintaa

Vierailuista naapuriyhdistyksen luona on ollut hyötyä myös oman toiminnan kehittämisessä, kirjoittaa Keski-Suomen Journalistien puheenjohtaja Jukka Koivula.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta