Tom Sjöbergin liike täyttyi 1980-luvulla asiakkaista. Sitten toiminta siirtyi verkkoon. Sjöbergkin esiintyy Riikka Kaihovaaran sarjassa. ”Teimme tv-dokumentin yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta. Mielestäni lopputulos on hyvä”, Kaihovaara sanoo.

Riikka Kaihovaaran dokumenttisarja käsittelee aikaa, jolloin neuvotteluja edistettiin ostoseksillä, mutta pornokauppoja ratsattiin

Riikka Kaihovaara, 39

Helsinkiläinen dokumentaristi, käsikirjoittaja ja toimittaja.

Käsikirjoittanut ja ohjannut dokumenttisarjat Huume-Suomen historian, Seksi-Suomen historian ja rodunjalostuksen historiasta kertovan Hyvissä aikeissa -sarjan.

Kirjoittanut myös esseekokoelman Villi ihminen ja pamfletin Riippumaton puutarha.

JOURNALISTI
30.1.2020

Tommy Pohjola, teksti
Meeri Utti, kuva

”Ei ollut ihan helppoa saada haastateltavia kameran eteen puhumaan seksistä, mutta aika hyvin ihmiset sitten suostuivat. Yhtään entistä laivatyttöä en löytänyt, mutta yksi merimies kertoi ensimmäisestä kerrastaan. Sitten on sosiaalityöntekijä, joka kertoi siitä, kun irtolaislaki oli voimassa ja siveettömiä naisia kurmotettiin oikein kunnolla.”

Käsikirjoittaja-ohjaaja Riikka Kaihovaaran dokumenttisarja Seksi-Suomen historia valaisee yhteiskunnan arvoja 1900-luvun alusta alusta aina 2000-luvulle asti.

”Arvot olivat kovat”, hän sanoo.

Vielä 1970-luvun alussa ”ilman varoja kadulla kulkevia ja ilmeisen asunnottomia” naisia lähetettiin Helsingistä työlaitokseen haravoimaan ja ruokkimaan nautoja, jos viranomaisten varoitus ja valvonta eivät tuottaneet tulosta. Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella sijaitsi yksi Suomen kymmenestä työlaitoksesta.

1980-luvulla bisnesmiehet käyttivät prostituoitujen palveluja edistääkseen neuvotteluja. Suunnilleen samaan aikaan viranomaiset ratsasivat pornokauppoja. Vielä vuosituhannen vaihteessa valtion elokuvatarkastamon hyllyt pullistelivat vanhoja pornoelokuvia. Tarkastamo lopetettiin vuoden 2011 lopussa ja sen korvasi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, joka yhdistettiin 2014 Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.

”Olin aikaisemmin tehnyt palkitun sarjan huumeista. Silloin löytyi hieman uudenlainen historiadokumenttien kerronnan muoto, jonka päätimme toistaa. Aihe on tietysti raflaava. Aika oli kypsä aiheen kiihkottomaan käsittelyyn. Se oli varmaan hyödyllistä, että olin yhdeksän vuotta MOT:n toimittajana ennen kuin siirryin dokumenttien tekoon.

Olen hirvittävän onnellinen siitä, että olen saanut siirtyä journalismista dokumenttien tekemiseen. Työtahti sopii minulle, se on vähemmän stressaavaa. Koen, että pääsen ihmisyyden isojen kysymysten äärelle.”

Seksi-Suomen historia on vuodelta 2017. Katsaus on edelleen ajankohtainen.

”Sarjan julkaisun jälkeen juuri mikään ei ole muuttunut, mutta onhan tässä ollut Me Too -liikkeitä, ja ylipäänsä suostumuksellisuus on korostunut.

Muistan, että katsojapalautetta tuli melko vähän. Sarjaa esitettiin tv:ssä alkuillasta, ja joku kysyi miksi Yleisradio lähettää tällaista parhaaseen katseluaikaan, niin että lapsetkin näkevät. Mutta ei sen kummempaa. Itselleni ehkä tärkein havainto on se, kuinka ehkäisy on vapauttanut naiset raskauden pelosta, ja sillä on ollut valtavat seuraukset.”

Riikka Kaihovaara, 39

Helsinkiläinen dokumentaristi, käsikirjoittaja ja toimittaja.

Käsikirjoittanut ja ohjannut dokumenttisarjat Huume-Suomen historian, Seksi-Suomen historian ja rodunjalostuksen historiasta kertovan Hyvissä aikeissa -sarjan.

Kirjoittanut myös esseekokoelman Villi ihminen ja pamfletin Riippumaton puutarha.

Tero Kartastenpää valinta

Helsinkiläinen vapaa toimittaja ja Tulvan entinen päätoimittaja Tero Kartastenpää halusi nostaa esille dokumenttisarjan, jonka Yle lähetti alun perin vuonna 2017.

”Käsikirjoittaja-ohjaaja Riikka Kaihovaara on saanut sodanjälkeiset aikalaiset kertomaan seksikokemusten kömpelyydestä ja nautintojen salailun keinoista. Historiasarja avaa valtiollista tekopyhyyttä ja sadismiin yltyvää arvokonservatismia tyynesti. Seksi on sarjassa poliittinen, hauska ja traaginen asia.”

”Suomalainen ei hätääntynyt, vaikka kirkko ja poliitikot halusivat pitää seksin avioparien lastenhankintatoimena”, Kartastenpää sanoo ja jatkaa:

”Kansalainen runkkasi vahingossa ja myi ruumistaan tahallaan.”

Seksi-Suomen historia on katsottavissa Yle Areenassa.

 



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta