Tom Sjöbergin liike täyttyi 1980-luvulla asiakkaista. Sitten toiminta siirtyi verkkoon. Sjöbergkin esiintyy Riikka Kaihovaaran sarjassa. ”Teimme tv-dokumentin yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta. Mielestäni lopputulos on hyvä”, Kaihovaara sanoo.

Riikka Kaihovaaran dokumenttisarja käsittelee aikaa, jolloin neuvotteluja edistettiin ostoseksillä, mutta pornokauppoja ratsattiin

Riikka Kaihovaara, 39

Helsinkiläinen dokumentaristi, käsikirjoittaja ja toimittaja.

Käsikirjoittanut ja ohjannut dokumenttisarjat Huume-Suomen historian, Seksi-Suomen historian ja rodunjalostuksen historiasta kertovan Hyvissä aikeissa -sarjan.

Kirjoittanut myös esseekokoelman Villi ihminen ja pamfletin Riippumaton puutarha.

JOURNALISTI
30.1.2020

Tommy Pohjola, teksti
Meeri Utti, kuva

”Ei ollut ihan helppoa saada haastateltavia kameran eteen puhumaan seksistä, mutta aika hyvin ihmiset sitten suostuivat. Yhtään entistä laivatyttöä en löytänyt, mutta yksi merimies kertoi ensimmäisestä kerrastaan. Sitten on sosiaalityöntekijä, joka kertoi siitä, kun irtolaislaki oli voimassa ja siveettömiä naisia kurmotettiin oikein kunnolla.”

Käsikirjoittaja-ohjaaja Riikka Kaihovaaran dokumenttisarja Seksi-Suomen historia valaisee yhteiskunnan arvoja 1900-luvun alusta alusta aina 2000-luvulle asti.

”Arvot olivat kovat”, hän sanoo.

Vielä 1970-luvun alussa ”ilman varoja kadulla kulkevia ja ilmeisen asunnottomia” naisia lähetettiin Helsingistä työlaitokseen haravoimaan ja ruokkimaan nautoja, jos viranomaisten varoitus ja valvonta eivät tuottaneet tulosta. Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella sijaitsi yksi Suomen kymmenestä työlaitoksesta.

1980-luvulla bisnesmiehet käyttivät prostituoitujen palveluja edistääkseen neuvotteluja. Suunnilleen samaan aikaan viranomaiset ratsasivat pornokauppoja. Vielä vuosituhannen vaihteessa valtion elokuvatarkastamon hyllyt pullistelivat vanhoja pornoelokuvia. Tarkastamo lopetettiin vuoden 2011 lopussa ja sen korvasi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, joka yhdistettiin 2014 Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.

”Olin aikaisemmin tehnyt palkitun sarjan huumeista. Silloin löytyi hieman uudenlainen historiadokumenttien kerronnan muoto, jonka päätimme toistaa. Aihe on tietysti raflaava. Aika oli kypsä aiheen kiihkottomaan käsittelyyn. Se oli varmaan hyödyllistä, että olin yhdeksän vuotta MOT:n toimittajana ennen kuin siirryin dokumenttien tekoon.

Olen hirvittävän onnellinen siitä, että olen saanut siirtyä journalismista dokumenttien tekemiseen. Työtahti sopii minulle, se on vähemmän stressaavaa. Koen, että pääsen ihmisyyden isojen kysymysten äärelle.”

Seksi-Suomen historia on vuodelta 2017. Katsaus on edelleen ajankohtainen.

”Sarjan julkaisun jälkeen juuri mikään ei ole muuttunut, mutta onhan tässä ollut Me Too -liikkeitä, ja ylipäänsä suostumuksellisuus on korostunut.

Muistan, että katsojapalautetta tuli melko vähän. Sarjaa esitettiin tv:ssä alkuillasta, ja joku kysyi miksi Yleisradio lähettää tällaista parhaaseen katseluaikaan, niin että lapsetkin näkevät. Mutta ei sen kummempaa. Itselleni ehkä tärkein havainto on se, kuinka ehkäisy on vapauttanut naiset raskauden pelosta, ja sillä on ollut valtavat seuraukset.”

Riikka Kaihovaara, 39

Helsinkiläinen dokumentaristi, käsikirjoittaja ja toimittaja.

Käsikirjoittanut ja ohjannut dokumenttisarjat Huume-Suomen historian, Seksi-Suomen historian ja rodunjalostuksen historiasta kertovan Hyvissä aikeissa -sarjan.

Kirjoittanut myös esseekokoelman Villi ihminen ja pamfletin Riippumaton puutarha.

Tero Kartastenpää valinta

Helsinkiläinen vapaa toimittaja ja Tulvan entinen päätoimittaja Tero Kartastenpää halusi nostaa esille dokumenttisarjan, jonka Yle lähetti alun perin vuonna 2017.

”Käsikirjoittaja-ohjaaja Riikka Kaihovaara on saanut sodanjälkeiset aikalaiset kertomaan seksikokemusten kömpelyydestä ja nautintojen salailun keinoista. Historiasarja avaa valtiollista tekopyhyyttä ja sadismiin yltyvää arvokonservatismia tyynesti. Seksi on sarjassa poliittinen, hauska ja traaginen asia.”

”Suomalainen ei hätääntynyt, vaikka kirkko ja poliitikot halusivat pitää seksin avioparien lastenhankintatoimena”, Kartastenpää sanoo ja jatkaa:

”Kansalainen runkkasi vahingossa ja myi ruumistaan tahallaan.”

Seksi-Suomen historia on katsottavissa Yle Areenassa.

 



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta