Tom Sjöbergin liike täyttyi 1980-luvulla asiakkaista. Sitten toiminta siirtyi verkkoon. Sjöbergkin esiintyy Riikka Kaihovaaran sarjassa. ”Teimme tv-dokumentin yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta. Mielestäni lopputulos on hyvä”, Kaihovaara sanoo.

Riikka Kaihovaaran dokumenttisarja käsittelee aikaa, jolloin neuvotteluja edistettiin ostoseksillä, mutta pornokauppoja ratsattiin

Riikka Kaihovaara, 39

Helsinkiläinen dokumentaristi, käsikirjoittaja ja toimittaja.

Käsikirjoittanut ja ohjannut dokumenttisarjat Huume-Suomen historian, Seksi-Suomen historian ja rodunjalostuksen historiasta kertovan Hyvissä aikeissa -sarjan.

Kirjoittanut myös esseekokoelman Villi ihminen ja pamfletin Riippumaton puutarha.

JOURNALISTI
30.1.2020

Tommy Pohjola, teksti
Meeri Utti, kuva

”Ei ollut ihan helppoa saada haastateltavia kameran eteen puhumaan seksistä, mutta aika hyvin ihmiset sitten suostuivat. Yhtään entistä laivatyttöä en löytänyt, mutta yksi merimies kertoi ensimmäisestä kerrastaan. Sitten on sosiaalityöntekijä, joka kertoi siitä, kun irtolaislaki oli voimassa ja siveettömiä naisia kurmotettiin oikein kunnolla.”

Käsikirjoittaja-ohjaaja Riikka Kaihovaaran dokumenttisarja Seksi-Suomen historia valaisee yhteiskunnan arvoja 1900-luvun alusta alusta aina 2000-luvulle asti.

”Arvot olivat kovat”, hän sanoo.

Vielä 1970-luvun alussa ”ilman varoja kadulla kulkevia ja ilmeisen asunnottomia” naisia lähetettiin Helsingistä työlaitokseen haravoimaan ja ruokkimaan nautoja, jos viranomaisten varoitus ja valvonta eivät tuottaneet tulosta. Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella sijaitsi yksi Suomen kymmenestä työlaitoksesta.

1980-luvulla bisnesmiehet käyttivät prostituoitujen palveluja edistääkseen neuvotteluja. Suunnilleen samaan aikaan viranomaiset ratsasivat pornokauppoja. Vielä vuosituhannen vaihteessa valtion elokuvatarkastamon hyllyt pullistelivat vanhoja pornoelokuvia. Tarkastamo lopetettiin vuoden 2011 lopussa ja sen korvasi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, joka yhdistettiin 2014 Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.

”Olin aikaisemmin tehnyt palkitun sarjan huumeista. Silloin löytyi hieman uudenlainen historiadokumenttien kerronnan muoto, jonka päätimme toistaa. Aihe on tietysti raflaava. Aika oli kypsä aiheen kiihkottomaan käsittelyyn. Se oli varmaan hyödyllistä, että olin yhdeksän vuotta MOT:n toimittajana ennen kuin siirryin dokumenttien tekoon.

Olen hirvittävän onnellinen siitä, että olen saanut siirtyä journalismista dokumenttien tekemiseen. Työtahti sopii minulle, se on vähemmän stressaavaa. Koen, että pääsen ihmisyyden isojen kysymysten äärelle.”

Seksi-Suomen historia on vuodelta 2017. Katsaus on edelleen ajankohtainen.

”Sarjan julkaisun jälkeen juuri mikään ei ole muuttunut, mutta onhan tässä ollut Me Too -liikkeitä, ja ylipäänsä suostumuksellisuus on korostunut.

Muistan, että katsojapalautetta tuli melko vähän. Sarjaa esitettiin tv:ssä alkuillasta, ja joku kysyi miksi Yleisradio lähettää tällaista parhaaseen katseluaikaan, niin että lapsetkin näkevät. Mutta ei sen kummempaa. Itselleni ehkä tärkein havainto on se, kuinka ehkäisy on vapauttanut naiset raskauden pelosta, ja sillä on ollut valtavat seuraukset.”

Riikka Kaihovaara, 39

Helsinkiläinen dokumentaristi, käsikirjoittaja ja toimittaja.

Käsikirjoittanut ja ohjannut dokumenttisarjat Huume-Suomen historian, Seksi-Suomen historian ja rodunjalostuksen historiasta kertovan Hyvissä aikeissa -sarjan.

Kirjoittanut myös esseekokoelman Villi ihminen ja pamfletin Riippumaton puutarha.

Tero Kartastenpää valinta

Helsinkiläinen vapaa toimittaja ja Tulvan entinen päätoimittaja Tero Kartastenpää halusi nostaa esille dokumenttisarjan, jonka Yle lähetti alun perin vuonna 2017.

”Käsikirjoittaja-ohjaaja Riikka Kaihovaara on saanut sodanjälkeiset aikalaiset kertomaan seksikokemusten kömpelyydestä ja nautintojen salailun keinoista. Historiasarja avaa valtiollista tekopyhyyttä ja sadismiin yltyvää arvokonservatismia tyynesti. Seksi on sarjassa poliittinen, hauska ja traaginen asia.”

”Suomalainen ei hätääntynyt, vaikka kirkko ja poliitikot halusivat pitää seksin avioparien lastenhankintatoimena”, Kartastenpää sanoo ja jatkaa:

”Kansalainen runkkasi vahingossa ja myi ruumistaan tahallaan.”

Seksi-Suomen historia on katsottavissa Yle Areenassa.

 



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

Vuorovierailut virkistävät yhdistystoimintaa

Vierailuista naapuriyhdistyksen luona on ollut hyötyä myös oman toiminnan kehittämisessä, kirjoittaa Keski-Suomen Journalistien puheenjohtaja Jukka Koivula.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta