Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

JOURNALISTI
30.1.2020

Susanna Kuparinen

Kirjoittaja on toimittaja, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja.

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Kuvavirtaa suljetuista ovista, nopeasti kyhättyjä tekstejä tiedotustilaisuuksista, hengästynyt keski-ikäinen antamassa lausuntoja siitä, oliko joku vai eikö ollut jossakin kokouksessa, jossa päätettiin jotakin. Lausunnot, vuodetut asiakirjat ja muistiot kokouksista, niiden aiheista, kellonajoista ja läsnäolijoista valuvat tv-studioihin. Tältä näytti Suomen politiikan uutisointi joulukuussa.

Hallituskriisin seurauksena pääministeri vaihtui. Antti Rinteen (sd.) viikon mittainen kujanjuoksu median kanssa oli hämmentävää seurattavaa. Uutisia tuotettiin kellon ympäri, mutta edes ammattilaiset eivät tienneet, mistä asiassa oli lopulta kysymys. Uutisanalyysit hokivat samaa kuin poliitikot: luottamus, luottamus, ei ole luottamusta, luottamus on mennyt. Minne se meni? Mikä tosiasiallinen teko johti luottamuksen loppumiseen? Median hämmennystä kuvasi hyvin se, että koko viikon suuria ja näyttäviä uutisia aiheesta julkaisseen Helsingin Sanomien oma talouden ja politiikan toimittaja kyseli Twitterissä, miten ulkomaalaiselle voisi selittää Rinteen lähdön syyn.

Erityisen omituiselta median toiminta näytti, kun Rinteen saamaa kohtelua vertaa edellisen pääministerin kohteluun. Juha Sipilä (kesk.) listasi Suomen yleisradioyhtiölle, mitä aiheita sopii käsitellä. Hänen suora puheensa kansalaisille vilisi virheitä ja harhaanjohtavia väitteitä, mutta mediassa kyseltiin lähinnä, oliko puhe jämäkkä. Entä takakonttiin piilotettu valtiosihteeri tai kertomus u-käännöksestä taivaalla? Tietääkö kukaan vieläkään, mitä Sipilä omistaa? Sipilä sai ronkkia työmarkkinoita mielensä mukaan – miksi Rinteen tapauksessa se oli ehdottoman kiellettyä? Edellisen hallituskauden tapahtumiin verrattuna oli hankala ymmärtää, mikä Rinteen toiminnassa oli niin vakavaa, että ero oli välttämätön.

 

Poliitikkojen motiiveja selitetään gallupkäyrillä. Keskusta toimii näin, koska sen kannatus laskee. Demarit tekevät näin, koska perussuomalaisten kannatus on näin korkealla. Mutta vaikka puolueet joskus tekevät päätöksiä kannatuslukujen perusteella, paljon useammin taustalla on ideologia.

Poliitikot itse mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Päätökset – erityisesti sellaiset, jotka satuttavat haavoittuvassa asemassa olevia – tehdään mielellään ”järkiperäisesti” tai ”pakon edessä”. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan.

Eduskuntavaalien jälkimainingit ovat hyvä esimerkki siitä, miten kyvytön media oli ymmärtämään arvojen merkityksen. Sinipunaa pidettiin ilmiselvänä. Toimittajat eivät mitenkään voineet ymmärtää, miten niin Rinne ja kokoomus eivät mahtuneet samaan aitioon. Sen ymmärtäminen olisi vaatinut kykyä hahmottaa, miten kaukana ammattiyhdistystaustainen vasemmistolainen vero- ja työpolitiikka on kokoomuslaisista arvoista.

 

Mediassa on pitkään puhuttu siitä, miten oikeis-to – vasemmisto-jako ei enää päde politiikassa, ja kuinka tilalle on tullut konservatiivi – liberaali-akseli. Olisi aika ottaa käsitteet oikeisto ja vasemmisto takaisin käyttöön.

Politiikka kiinnostaa ja merkitsee enemmän kuin vuosikymmeniin. Etupiirit taistelevat resursseista ja kilpailevat siitä, kuka saa määritellä Suomen linjan ja lainsäädännön vaikeissa kysymyksissä, kuten ympäristön suojelussa, työntekijöiden oikeuksissa, terveydenhuollossa, verojen jakautumisessa, sivistyksessä sekä naisten ja lasten oikeuksissa. Useimmat arvovalinnat voidaan sijoittaa oikeisto – vasemmisto-akselille.

Jos politiikka edelleen siivotaan pois politiikasta, seurauksena on ovilivejä, juttuja kokousten kellonajoista tai pienkonetta ohjaavasta pääministeristä sekä vieraannuttavaa hölinää luottamuksesta. Se hämää kansalaisia ja pelaa vain populistien pussiin.



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

Vuorovierailut virkistävät yhdistystoimintaa

Vierailuista naapuriyhdistyksen luona on ollut hyötyä myös oman toiminnan kehittämisessä, kirjoittaa Keski-Suomen Journalistien puheenjohtaja Jukka Koivula.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta