Oulun entinen viestintäjohtaja Sanna Keskinen on alueen tärkeimmän lehden Kalevan uusi päätoimittaja

Sanna Keskinen, 45, aloittaa toukokuun alussa Kalevan vastaavana päätoimittajana. Hän työskentelee vielä kevään ajan Kainuun Sanomien päätoimittajana. Keskinen on aiemmin työskennellyt muun muassa Oulun kaupungin viestintäjohtajana ja Raahen Seudun päätoimittajana. Kalevan nykyinen päätoimittaja Kyösti Karvonen jää eläkkeelle tänä keväänä.

JOURNALISTI
30.1.2020

Manu Haapalainen, teksti

Mikä on Kalevan asema ja merkitys levikkialueellensa?

Asema on jopa vahvempi kuin monella muulla lehdellä. Huomasin sen myös aiemmassa työssäni Oulun kaupungin viestintäjohtajana. Kalevalla on vahva mielipidevaikuttajan ja puheenaiheiden nostajan rooli.

Mitkä ovat Kalevan journalistiset vahvuudet?

Luotettavuus. Lehdellä on hyvää porukkaa ja resursseja tehdä monenlaista, myös kehittämistyötä. Nyt kun Kaleva Medialle on tullut uusia lehtiä yritysostojen kautta, on saatu parannettua verkostoa koko levikkialueella. Jossain vaiheessa aluetoimituksia lakkautettiin, mutta nyt alkaa taas olla havainnointikykyä ja ymmärrystä, mitkä ovat päivänpolttavia asioita levikkialueen eri puolilla.

Mitä haluat Kalevassa kehittää?

Painopiste on digin viemisessä eteenpäin. Vielä en tunne taloa niin hyvin, että osaisin lähteä tekemään isoja linjanvetoja. Olen aina lähtenyt uusiin tehtäviin niin, että kuulostelen ensin talon osaajajoukkoa. Journalismissa tärkeää on ratkaisukeskeisyys vastapainona pelkälle ongelmien revittelylle, samoin moniäänisyys. Ja kuten Kainuun Sanomienkin analytiikka kertoo, paikallisuus on tärkeää.

Päteekö sama paikallisuuden tärkeys myös Kalevassa?

Sanoisin, että se on vahva trendi. Esimerkiksi Hesari tekee omia paikallismedioitaan. Toisaalta paikallinen saattaa olla nykyään globaalia. Kainuussa Terrafame on iso paikallinen uutisaihe, mutta kytkeytyy ilmastonmuutoksen kautta globaaleihin asioihin.

Sujuiko yhteistyö Kalevan kanssa hyvin, kun olit Oulun viestintäjohtajana?

Kyllä. Totta kai lehti ottaa aina oman näkökulmansa asioihin, eivätkä ne aina olleet niitä, mitä me olisimme halunneet. Journalistitaustani varmasti helpotti kanssakäymistä.

Mikä vaikutus viestintätyöllä oli ammatti-identiteetillesi?

Se on kirkastanut, että olen journalisti. Myös viestintä on ollut antoisaa, mutta minulla on ollut koko ajan palo takaisin lehtityöhön. Oulun viestinnässä oli välillä vaikeaa, kun tiesin, että nyt istutaan ison uutisaiheen päällä, eikä toimenkuvaan kuulunut sen levittely. Mutta pesti oli hyvä sukellus kunnallispolitiikkaan ja asioihin, joita tapahtuu julkisuudelta piilossa. Esimerkiksi kaupunginhallituksen kokoukset eivät ole julkisia. Niissä pääsi kuulemaan monenlaista. Oli myös terveellistä huomata, miten vähän median toimintatavoista median ulkopuolella tiedetään.

Millaisissa tilanteissa törmäsit tällaiseen?

Esimerkiksi viranhaltija saattoi soittaa, että nyt se toimittaja on tekemässä tällaista juttua, että miten minun pitäisi tässä toimia. Kysyjää helpottaa, kun hänelle kertoo, mitkä ovat haastateltavan oikeudet ja mitkä toimittajan velvollisuudet. Asia on tärkeä, koska huoli ja pelko saattavat suotta tyrehdyttää tiedon saantia.

Lue myös: Nopea paluu journalistiksi - näin Sanna Keskinen kertoi päätöksestään lähteä viestijästä Kainuun Sanomien päätoimittajaksi (Journalisti 30.11.2018)

Sanna Keskinen, 45, aloittaa toukokuun alussa Kalevan vastaavana päätoimittajana. Hän työskentelee vielä kevään ajan Kainuun Sanomien päätoimittajana. Keskinen on aiemmin työskennellyt muun muassa Oulun kaupungin viestintäjohtajana ja Raahen Seudun päätoimittajana. Kalevan nykyinen päätoimittaja Kyösti Karvonen jää eläkkeelle tänä keväänä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta