Oulun entinen viestintäjohtaja Sanna Keskinen on alueen tärkeimmän lehden Kalevan uusi päätoimittaja

Sanna Keskinen, 45, aloittaa toukokuun alussa Kalevan vastaavana päätoimittajana. Hän työskentelee vielä kevään ajan Kainuun Sanomien päätoimittajana. Keskinen on aiemmin työskennellyt muun muassa Oulun kaupungin viestintäjohtajana ja Raahen Seudun päätoimittajana. Kalevan nykyinen päätoimittaja Kyösti Karvonen jää eläkkeelle tänä keväänä.

JOURNALISTI
30.1.2020

Manu Haapalainen, teksti

Mikä on Kalevan asema ja merkitys levikkialueellensa?

Asema on jopa vahvempi kuin monella muulla lehdellä. Huomasin sen myös aiemmassa työssäni Oulun kaupungin viestintäjohtajana. Kalevalla on vahva mielipidevaikuttajan ja puheenaiheiden nostajan rooli.

Mitkä ovat Kalevan journalistiset vahvuudet?

Luotettavuus. Lehdellä on hyvää porukkaa ja resursseja tehdä monenlaista, myös kehittämistyötä. Nyt kun Kaleva Medialle on tullut uusia lehtiä yritysostojen kautta, on saatu parannettua verkostoa koko levikkialueella. Jossain vaiheessa aluetoimituksia lakkautettiin, mutta nyt alkaa taas olla havainnointikykyä ja ymmärrystä, mitkä ovat päivänpolttavia asioita levikkialueen eri puolilla.

Mitä haluat Kalevassa kehittää?

Painopiste on digin viemisessä eteenpäin. Vielä en tunne taloa niin hyvin, että osaisin lähteä tekemään isoja linjanvetoja. Olen aina lähtenyt uusiin tehtäviin niin, että kuulostelen ensin talon osaajajoukkoa. Journalismissa tärkeää on ratkaisukeskeisyys vastapainona pelkälle ongelmien revittelylle, samoin moniäänisyys. Ja kuten Kainuun Sanomienkin analytiikka kertoo, paikallisuus on tärkeää.

Päteekö sama paikallisuuden tärkeys myös Kalevassa?

Sanoisin, että se on vahva trendi. Esimerkiksi Hesari tekee omia paikallismedioitaan. Toisaalta paikallinen saattaa olla nykyään globaalia. Kainuussa Terrafame on iso paikallinen uutisaihe, mutta kytkeytyy ilmastonmuutoksen kautta globaaleihin asioihin.

Sujuiko yhteistyö Kalevan kanssa hyvin, kun olit Oulun viestintäjohtajana?

Kyllä. Totta kai lehti ottaa aina oman näkökulmansa asioihin, eivätkä ne aina olleet niitä, mitä me olisimme halunneet. Journalistitaustani varmasti helpotti kanssakäymistä.

Mikä vaikutus viestintätyöllä oli ammatti-identiteetillesi?

Se on kirkastanut, että olen journalisti. Myös viestintä on ollut antoisaa, mutta minulla on ollut koko ajan palo takaisin lehtityöhön. Oulun viestinnässä oli välillä vaikeaa, kun tiesin, että nyt istutaan ison uutisaiheen päällä, eikä toimenkuvaan kuulunut sen levittely. Mutta pesti oli hyvä sukellus kunnallispolitiikkaan ja asioihin, joita tapahtuu julkisuudelta piilossa. Esimerkiksi kaupunginhallituksen kokoukset eivät ole julkisia. Niissä pääsi kuulemaan monenlaista. Oli myös terveellistä huomata, miten vähän median toimintatavoista median ulkopuolella tiedetään.

Millaisissa tilanteissa törmäsit tällaiseen?

Esimerkiksi viranhaltija saattoi soittaa, että nyt se toimittaja on tekemässä tällaista juttua, että miten minun pitäisi tässä toimia. Kysyjää helpottaa, kun hänelle kertoo, mitkä ovat haastateltavan oikeudet ja mitkä toimittajan velvollisuudet. Asia on tärkeä, koska huoli ja pelko saattavat suotta tyrehdyttää tiedon saantia.

Lue myös: Nopea paluu journalistiksi - näin Sanna Keskinen kertoi päätöksestään lähteä viestijästä Kainuun Sanomien päätoimittajaksi (Journalisti 30.11.2018)

Sanna Keskinen, 45, aloittaa toukokuun alussa Kalevan vastaavana päätoimittajana. Hän työskentelee vielä kevään ajan Kainuun Sanomien päätoimittajana. Keskinen on aiemmin työskennellyt muun muassa Oulun kaupungin viestintäjohtajana ja Raahen Seudun päätoimittajana. Kalevan nykyinen päätoimittaja Kyösti Karvonen jää eläkkeelle tänä keväänä.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta