Oulun entinen viestintäjohtaja Sanna Keskinen on alueen tärkeimmän lehden Kalevan uusi päätoimittaja

Sanna Keskinen, 45, aloittaa toukokuun alussa Kalevan vastaavana päätoimittajana. Hän työskentelee vielä kevään ajan Kainuun Sanomien päätoimittajana. Keskinen on aiemmin työskennellyt muun muassa Oulun kaupungin viestintäjohtajana ja Raahen Seudun päätoimittajana. Kalevan nykyinen päätoimittaja Kyösti Karvonen jää eläkkeelle tänä keväänä.

JOURNALISTI
30.1.2020

Manu Haapalainen, teksti

Mikä on Kalevan asema ja merkitys levikkialueellensa?

Asema on jopa vahvempi kuin monella muulla lehdellä. Huomasin sen myös aiemmassa työssäni Oulun kaupungin viestintäjohtajana. Kalevalla on vahva mielipidevaikuttajan ja puheenaiheiden nostajan rooli.

Mitkä ovat Kalevan journalistiset vahvuudet?

Luotettavuus. Lehdellä on hyvää porukkaa ja resursseja tehdä monenlaista, myös kehittämistyötä. Nyt kun Kaleva Medialle on tullut uusia lehtiä yritysostojen kautta, on saatu parannettua verkostoa koko levikkialueella. Jossain vaiheessa aluetoimituksia lakkautettiin, mutta nyt alkaa taas olla havainnointikykyä ja ymmärrystä, mitkä ovat päivänpolttavia asioita levikkialueen eri puolilla.

Mitä haluat Kalevassa kehittää?

Painopiste on digin viemisessä eteenpäin. Vielä en tunne taloa niin hyvin, että osaisin lähteä tekemään isoja linjanvetoja. Olen aina lähtenyt uusiin tehtäviin niin, että kuulostelen ensin talon osaajajoukkoa. Journalismissa tärkeää on ratkaisukeskeisyys vastapainona pelkälle ongelmien revittelylle, samoin moniäänisyys. Ja kuten Kainuun Sanomienkin analytiikka kertoo, paikallisuus on tärkeää.

Päteekö sama paikallisuuden tärkeys myös Kalevassa?

Sanoisin, että se on vahva trendi. Esimerkiksi Hesari tekee omia paikallismedioitaan. Toisaalta paikallinen saattaa olla nykyään globaalia. Kainuussa Terrafame on iso paikallinen uutisaihe, mutta kytkeytyy ilmastonmuutoksen kautta globaaleihin asioihin.

Sujuiko yhteistyö Kalevan kanssa hyvin, kun olit Oulun viestintäjohtajana?

Kyllä. Totta kai lehti ottaa aina oman näkökulmansa asioihin, eivätkä ne aina olleet niitä, mitä me olisimme halunneet. Journalistitaustani varmasti helpotti kanssakäymistä.

Mikä vaikutus viestintätyöllä oli ammatti-identiteetillesi?

Se on kirkastanut, että olen journalisti. Myös viestintä on ollut antoisaa, mutta minulla on ollut koko ajan palo takaisin lehtityöhön. Oulun viestinnässä oli välillä vaikeaa, kun tiesin, että nyt istutaan ison uutisaiheen päällä, eikä toimenkuvaan kuulunut sen levittely. Mutta pesti oli hyvä sukellus kunnallispolitiikkaan ja asioihin, joita tapahtuu julkisuudelta piilossa. Esimerkiksi kaupunginhallituksen kokoukset eivät ole julkisia. Niissä pääsi kuulemaan monenlaista. Oli myös terveellistä huomata, miten vähän median toimintatavoista median ulkopuolella tiedetään.

Millaisissa tilanteissa törmäsit tällaiseen?

Esimerkiksi viranhaltija saattoi soittaa, että nyt se toimittaja on tekemässä tällaista juttua, että miten minun pitäisi tässä toimia. Kysyjää helpottaa, kun hänelle kertoo, mitkä ovat haastateltavan oikeudet ja mitkä toimittajan velvollisuudet. Asia on tärkeä, koska huoli ja pelko saattavat suotta tyrehdyttää tiedon saantia.

Lue myös: Nopea paluu journalistiksi - näin Sanna Keskinen kertoi päätöksestään lähteä viestijästä Kainuun Sanomien päätoimittajaksi (Journalisti 30.11.2018)

Sanna Keskinen, 45, aloittaa toukokuun alussa Kalevan vastaavana päätoimittajana. Hän työskentelee vielä kevään ajan Kainuun Sanomien päätoimittajana. Keskinen on aiemmin työskennellyt muun muassa Oulun kaupungin viestintäjohtajana ja Raahen Seudun päätoimittajana. Kalevan nykyinen päätoimittaja Kyösti Karvonen jää eläkkeelle tänä keväänä.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta