Kalasataman peruskoulun 3A-luokan oppilaat (vasemmalta) Mita Nitovuori, Viola Vuoristo, Lumi Viinikainen, Eero Kuisma, Juho Vuorio, Toivo Koivisto, Kaarlo Kujala, Jere Zaikin ja Nina Naskali kertovat kaikki, että uutiset kiinnostavat. Mielenkiintoisia uutisia haetaan netistä, mutta myös painetuista lehdistä. Kuva: Jaakko Martikainen

Lehtitalot kaipaavat uusia yleisöjä - toimitukset vilkuilevat nyt lasten suuntaan

JOURNALISTI
30.1.2020

Tommy Pohjola, teksti
Jaakko Martikainen ja Tommy Pohjola, kuvat

”Mä katson iltaisin televisiosta uutiset. Ja sitten urheilu-uutiset myös.”

Helsingissä Kalasatamassa peruskoulun kolmatta luokkaa käyvää Juho Vuoriota kiinnostavat tv-uutiset. Myös Vuorion luokkakaverit seuraavat maailman tapahtumia. Useimmat kuitenkin kertovat hakevansa uutiset netistä.

Opettaja Aleksi Wikströmin mukaan medialukutaidon kehittäminen on opetuksessa tärkeää. Opetuksessa käytetään nettiä, mutta myös paperilehtiä.

 

Levikkiensä kanssa kamppailevat lehtitalot yrittävät vimmatusti löytää nuoria miellyttäviä esitystapoja. Yhä useampi toimitus vilkuilee nyt lapsiin. Ajatuksena on tavoittaa perheet ja sitä kautta tehdä tuote tunnetuksi.

Yksi tapa toimia on tämä: Palkataan toimitukseen nuorille suunnattua journalismia tekeviä nuoria toimittajia. Rahoituksesta vastaa lehtitalo joko yksinään tai yhdessä säätiön kanssa.

Näin toimii esimerkiksi Hufvudstadsbladet, joka hakee uutta nousua lasten ja nuorten kautta. HBL palkkaa yhdessä omistajansa Konstsamfundetin kanssa kahdeksi vuodeksi ”lapsellisen uteliaan toimittajan” tekemään uutisia ja kertomaan kiinnostavia tarinoita 8 – 13-vuotiaille.

HBL pohtii, missä muodossa ja mihin kanavaan uusia uutisia tehdään. Aivan uusi lehtikään ei ole poissuljettu ajatus.

Helsingin Sanomien julkaisemat Lasten uutiset ilmestyvät verkkoon ja paperilehteen tuottaja Fanny Frömanin johdolla. A-lehtien alakouluikäisille suunnattu Apu Juniori täytti jo vuoden. Yle aloittaa lasten uutisten lähetykset tänä vuonna. Otavamedian Koululainen on jo eläkeläinen – lehteä on julkaistu vuodesta 1944.

 

Joka toinen viikko ilmestyvä lasten tiede- ja ajankohtaislehti Apu Juniori kannustaa lapsia ilmaisemaan mielipiteitään. Tarkkaa kohderyhmää ja lehden muotoa haettiin perusteellisesti vuonna 2018. Vasta sitten A-lehdet teki julkaisupäätöksen.

”Teimme laajan tutkimuksen siitä, mitä lapset haluavat lukea. Vertailukohtia haettiin myös maailmalta. Mallilehdestä saimme palautetta yli sadalta koululaiselta. Sen pohjalta muokkasimme konseptia lasten mieleiseksi”, päätoimittaja Marja Aarnipuro sanoo.

Apu Juniori kertoo suunnilleen samoja uutisia maailmalta kuin muutkin, mutta paketoi ne muotoon, jonka 9 – 12-vuotiaat ymmärtävät. Uutisista ja ilmiöistä kerrotaan selkeällä, totuudenmukaisella ja viihdyttävällä tavalla. Tehtävänä on innostaa lukemaan ja parantaa lasten lukutaitoa.

Marja Aarnipuron mukaan koko media hyötyy, jos lapset tottuvat lukemaan painettua lehteä.

”Haluamme ylläpitää painetun median roolia luotettavan tiedon lähteenä ja oppimisen välineenä. Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka lapset ja nuoret itse kertoivat hakevansa uutiset ja ilmiöt verkosta ja kännykästä. Paperilehti kuitenkin viedään käsistä.”

Lehteä tekevät Avun ammattitoimittajat. Juttujen ideointiin osallistuvat myös lapset ja koulujen opettajat. Lukijat antavat toimitukselle palautetta esimerkiksi Whatsappin kautta.

Apu Juniori on tilattava lehti ja Marja Aarnipuron mukaan se on ylittänyt sille asetetut tavoitteet.

Kaarlo Kujala ja Toivo Koivisto (takana) lukevat heille kirjoitettuja uutisia Kalasataman peruskoulussa. Medialukutaito on joka puolella maata tärkeä osa opetusta. Kuva: Jaakko Martikainen

Sanomalehtien masentavia levikkikäppyröitä miettiessä voi silti tulla tunne siitä, että nyt medialla on jo todella kiire.

Nuorten mediankäyttöä tutkinut Jens Berg kirjoitti vastikään Ajatushautomo Agendalle tutkimusraportin Nuoret ja uutisaiheiden valinta yhdessä Sami Kallisen kanssa.

Bergin mukaan on hyvä, että media reagoi. 2000-luvulla moni toimitus vähensi väkeä eivätkä jäljelle jääneet välttämättä osaa tai ehdi enää kertoa nuorelle ymmärrettävällä tavalla, mitä maailmalla tapahtuu, mitä on äänestäminen, miten asunto vuokrataan tai veroilmoitus täytetään.

”Nuorille suunnatut uutiset hukkuisivat muun tarjonnan sekaan, jos media ei palkkaisi nuoria tekemään uutisia nuorille”, Jens Berg sanoo.

”Varmaan tässä on taustalla myös se, että halutaan tuottaa materiaalia, jota koulut voivat käyttää opetuksessa. Halutaan kannustaa oppilaita lukemaan. Sitä kautta voi tavoittaa myös koululaisten perheet.”

Berg on huolissaan lapsille suunnatun median rahoitusmalleista.

”Pelkään, että moni satsaus nuoriin perustuu ulkopuoliseen rahoitukseen. Projektin päätyttyä koko asia unohtuu. Entä jos kaikki toimituksessa eivät jatkuvasti päivitä omaa osaamistaan, mitä sitten tapahtuu?”

 

1980-luvulla esimerkiksi Suosikin ja Mustanaamion levikit olivat huimat. Yli 100 000 painoksiin ei ylletty pelkillä artistihaastatteluilla tai sarjakuvilla. Yhteisöllisyys muodostui lukijakirjeisiin perustuneesta materiaalista, jota lehdissä oli sivukaupalla.

Samaa pöhinää moni nuori hakee nyt sosiaalisen median alustoilta. Mannerheimin lastensuojeluliiton keväällä 2019 julkaiseman mediakyselyn mukaan nuoret kertovat yhteydenpidon kavereiden kanssa tärkeimmäksi syyksi käyttää nettiä.

EU:n osin rahoittamalla ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin järjestämällä Mediataitoviikolla helmikuun alussa käsitelläänkin erilaisten kampanjoiden, tempausten ja toimintojen merkeissä kouluissa, kirjastoissa, päiväkodeissa, nuorisotaloissa, kerhoissa ja harrasteryhmissä erilaisiin median ilmiöihin liittyviä aiheita ja kysymyksiä yhdessä lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Siis yhdessä.

Demin päätoimittaja Päivi Lehtomurrolla on pitkä kokemus nuorten mediasta. ”Tärkeintä on kuunnella nuoria. Sitten juttuja voi kehittää ammattitoimittajan avulla.” Kuva: Tommy Pohjola

Nuortenmedia Demillä on eri aiheet kuin vaikkapa Apu Juniorilla, esimerkiksi oma keho ja seksuaalisuus. 20 vuotta ilmestyneellä Demillä on lukijoita Kansallinen Mediatutkimus KMT:n mukaan noin 79 000.

Lehden päätoimittaja Päivi Lehtomurto on seurannut koko alan kehitystä.

”Nuorilla voi olla paljon sanottavaa ja tuoreita näkökulmia liittyen ilmastonmuutokseen tai vaikkapa kasvatukseen. On hyvä, että media palkkaa nuoria toimittajia. Nuorten pitää saada tehdä muitakin kuin nuorille suunnattuja sisältöjä”, hän sanoo.

Demin freelancereista yli puolet kuuluu itsekin kohderyhmään.

”Tärkeintä on antaa nuorten ideoida vapaasti. Sen pohjalta juttuja voi lähteä kehittämään ammattitoimittajan avulla.”

Media-alan tutkimussäätiö antoi Demille vuodeksi 2020 huomattavan rahoituksen, 82 000 euroa, jolla lähdetään ratkomaan kahta ongelmaa: Journalismilla on isoja haasteita nuorten tavoittamisessa, ja toisaalta nuorilla on vaikeuksia saada äänensä kuuluviin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Hankkeen nimi on #Nuoretmyös – Miten Z-sukupolvi määrittelee journalismin uudestaan ja haastaa valtamedian muutokseen?

Tässä hankkeessa toimijana ei ole pelkkä lehti: Demi tekee Jyväskylän yliopiston kanssa kyselytutkimuksen, joka syventää ymmärrystä nuorten suhteesta mediaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

”Pilotoimme uusia tapoja, joilla nuoret saavat äänensä kuuluviin ja voivat osallistua median tekemiseen ja kehittämiseen omista lähtökohdistaan ammattijournalistien tukemana. Jaamme havaintoja pitkin vuotta mm. podcast- ja artikkelisarjassa. Kokoamme lopuksi yhteen parhaat työkalut ja toimintamallit, joilla tiivistetään nuorten ja median suhdetta”, Demin päätoimittaja Lehtomurto sanoo.

Lue lisää: Fanny Fröman har i fyra år lett barnjournalistikens återkomst

Tulevaisuus on lasten uutisissa

Myös Yle aloittaa uutisten tekemisen lapsille ja nuorille tänä keväänä. Ensin on vuorossa Svenska Yle. Tarkoitus on selittää ja taustoittaa uutisia, joihin lapset törmäävät arjessaan, mutta joita he eivät ehkä ymmärrä.

Syksyllä 2020 alkavat Ylen suomenkieliset lasten uutiset. Myös nuorille suunnattua uutis- ja ajankohtaistarjontaa lisätään.

”Meillä ei uutisissa ole ollut tuotetta, josta lapset saisivat omalle ikätasolleen sopivalla ja oman mediankäyttötapansa kannalta luontevimmalla tavalla tietoa Suomen ja muun maailman merkityksellisistä tapahtumista. Lasten uutisia lapsi voi käyttää joko itsenäisesti tai niitä voidaan katsoa tai lukea vanhempien kanssa tai vaikka koulussa opettajan kanssa”, uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisäsen sanoo Ylen tiedotteessa.

Yhtiöllä on jo aiemmin ollut kuusi vuotta sitten perustettu mediakasvatushanke Yle Uutisluokka. Siinä 11 –  18-vuotiaat lapset ja nuoret tekevät uutisia nettiin ammattitoimittajien opastuksella.

Tommy Pohjola



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta