”Lähdemme aina lukijoiden näkökulmasta liikkeelle: Millaisia vaatteita tai kodin sisutustuotteita he tähän aikaan vuodesta tarvitsevat? Mikä tekniikka heitä kiinnostaa juuri nyt? Haluavatko he ommella trikoosta vai kiinnostavatko heitä kudotut kankaat? Yritämme pysyä kärryillä muun muassa seuraamalla somea. Lukijat lähettävät myös aika paljon toiveita ja palautetta”, Teija Kolehmainen kertoo. Kolehmainen poikkesi ideointipalaveriin yhdessä suunnitellut neuleet toteuttavan Novita Oy:n konttorille.

Käsityötoimittaja Teija Kolehmainen tuntee menneet ja tulevat kaava-arkit

JOURNALISTI
30.1.2020

Manu Haapalainen, teksti
Anna Autio, kuva

Harvan lehden vanhoja numeroita vaalitaan niin kuin käsityölehtien. Lukijat kyselevät aika ajoin neuvoja ohjeista, jotka on julkaistu vuosia ja vuosikymmeniä sitten. Toisaalta toimituksen katseen on oltava tulevassa. Siinä on joskus hankaluutensa, kertoo Suuri Käsityö -lehden toimittaja Teija Kolehmainen. Hän tekee Sanomalle käsityöjournalismia jo 22. vuottaan.

”Mietimme jo nyt talvella toukokuun lehden sisältöä. Usein käy niin, että haluaisimme esimerkiksi pellavaa, mutta olemme väärään vuodenaikaan sitä kangaskaupoista etsimässä.”

Menneen ja tulevan lisäksi käsityölehden aikakäsitykseen kuuluu pitkäkestoisuus. Käsitöihin kannustaminen osuu hyvin yksiin nykyaikaisen vastuullisuusajattelun kanssa.

”Meillä on joka lehdessä suomalaisen vaatesuunnittelijan kaava ja myös sukkadesignereiden ohjeita. Lähes poikkeuksetta he korostavat ekologisuutta. Kun lukija tekee vaatteet itse, päätökset eivät ole harkitsemattomia”, Kolehmainen sanoo.

”Kaupassa voi ajatella, että tässä on kiva paita kympillä. Mutta se voi mennä ekassa pesussa huonoksi tai jäädä käyttämättä.”



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta