”Lähdemme aina lukijoiden näkökulmasta liikkeelle: Millaisia vaatteita tai kodin sisutustuotteita he tähän aikaan vuodesta tarvitsevat? Mikä tekniikka heitä kiinnostaa juuri nyt? Haluavatko he ommella trikoosta vai kiinnostavatko heitä kudotut kankaat? Yritämme pysyä kärryillä muun muassa seuraamalla somea. Lukijat lähettävät myös aika paljon toiveita ja palautetta”, Teija Kolehmainen kertoo. Kolehmainen poikkesi ideointipalaveriin yhdessä suunnitellut neuleet toteuttavan Novita Oy:n konttorille.

Käsityötoimittaja Teija Kolehmainen tuntee menneet ja tulevat kaava-arkit

JOURNALISTI
30.1.2020

Manu Haapalainen, teksti
Anna Autio, kuva

Harvan lehden vanhoja numeroita vaalitaan niin kuin käsityölehtien. Lukijat kyselevät aika ajoin neuvoja ohjeista, jotka on julkaistu vuosia ja vuosikymmeniä sitten. Toisaalta toimituksen katseen on oltava tulevassa. Siinä on joskus hankaluutensa, kertoo Suuri Käsityö -lehden toimittaja Teija Kolehmainen. Hän tekee Sanomalle käsityöjournalismia jo 22. vuottaan.

”Mietimme jo nyt talvella toukokuun lehden sisältöä. Usein käy niin, että haluaisimme esimerkiksi pellavaa, mutta olemme väärään vuodenaikaan sitä kangaskaupoista etsimässä.”

Menneen ja tulevan lisäksi käsityölehden aikakäsitykseen kuuluu pitkäkestoisuus. Käsitöihin kannustaminen osuu hyvin yksiin nykyaikaisen vastuullisuusajattelun kanssa.

”Meillä on joka lehdessä suomalaisen vaatesuunnittelijan kaava ja myös sukkadesignereiden ohjeita. Lähes poikkeuksetta he korostavat ekologisuutta. Kun lukija tekee vaatteet itse, päätökset eivät ole harkitsemattomia”, Kolehmainen sanoo.

”Kaupassa voi ajatella, että tässä on kiva paita kympillä. Mutta se voi mennä ekassa pesussa huonoksi tai jäädä käyttämättä.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta