”Lähdemme aina lukijoiden näkökulmasta liikkeelle: Millaisia vaatteita tai kodin sisutustuotteita he tähän aikaan vuodesta tarvitsevat? Mikä tekniikka heitä kiinnostaa juuri nyt? Haluavatko he ommella trikoosta vai kiinnostavatko heitä kudotut kankaat? Yritämme pysyä kärryillä muun muassa seuraamalla somea. Lukijat lähettävät myös aika paljon toiveita ja palautetta”, Teija Kolehmainen kertoo. Kolehmainen poikkesi ideointipalaveriin yhdessä suunnitellut neuleet toteuttavan Novita Oy:n konttorille.

Käsityötoimittaja Teija Kolehmainen tuntee menneet ja tulevat kaava-arkit

JOURNALISTI
30.1.2020

Manu Haapalainen, teksti
Anna Autio, kuva

Harvan lehden vanhoja numeroita vaalitaan niin kuin käsityölehtien. Lukijat kyselevät aika ajoin neuvoja ohjeista, jotka on julkaistu vuosia ja vuosikymmeniä sitten. Toisaalta toimituksen katseen on oltava tulevassa. Siinä on joskus hankaluutensa, kertoo Suuri Käsityö -lehden toimittaja Teija Kolehmainen. Hän tekee Sanomalle käsityöjournalismia jo 22. vuottaan.

”Mietimme jo nyt talvella toukokuun lehden sisältöä. Usein käy niin, että haluaisimme esimerkiksi pellavaa, mutta olemme väärään vuodenaikaan sitä kangaskaupoista etsimässä.”

Menneen ja tulevan lisäksi käsityölehden aikakäsitykseen kuuluu pitkäkestoisuus. Käsitöihin kannustaminen osuu hyvin yksiin nykyaikaisen vastuullisuusajattelun kanssa.

”Meillä on joka lehdessä suomalaisen vaatesuunnittelijan kaava ja myös sukkadesignereiden ohjeita. Lähes poikkeuksetta he korostavat ekologisuutta. Kun lukija tekee vaatteet itse, päätökset eivät ole harkitsemattomia”, Kolehmainen sanoo.

”Kaupassa voi ajatella, että tässä on kiva paita kympillä. Mutta se voi mennä ekassa pesussa huonoksi tai jäädä käyttämättä.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta