Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

Miten kesätyönhaku tänä vuonna sujui? Lähetä kokemuksia ja parannusehdotuksia osoitteeseen: laura.forsen@journalistiliitto.fi

JOURNALISTI
30.1.2020

Laura Forsén
Kirjoittaja on Journalistiliiton opiskelijalähettiläs.

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Toimitukset aloittivat kesätyöpaikoista ilmoittelun ja niiden täyttämisen tällä kertaa vasta tammikuun alussa. Mediatalot sitoutuivat Journalistiliiton suositukseen kesätyöhaun myöhäistämisestä, joka oli liiton opiskelijajäsenten toive.

Palaute on ollut positiivista. Opiskelijat ovat saaneet keskittyä syyslukukaudella opiskeluun, eikä pätkätyöläisten ole tarvinnut arvuutella työllisyystilannettaan seitsemän kuukauden päähän. Mediatalojen ei tarvitse kerätä pätevimpiä hakijoita talteen vuosi vuodelta aiemmin.

Suositus on herättänyt korkeakouluissa kysymyksen: koskeeko se myös kesällä tehtäviä työharjoitteluja? Niitä on haettu usein samaan aikaan, ja niitä tekee sama porukka, alan opiskelijat.

 

Kysymys pani miettimään kesätyön ja työharjoittelun eroja ja yhtäläisyyksiä sekä liiton jäsenten yhdenvertaista kohtelua.

Työharjoittelu on työsuhteista työtä, ja siinä pätevät normaalit työsuhteen ehdot. Perehdyttämisen, ohjaamisen ja palautteen saannin lisäksi harjoittelu sisältää usein hyvinkin itsenäisiä työtehtäviä. Palkaton harjoittelu taas ei ole työn tekemistä, vaan työhön tutustumista.

Kummankaan ei ole tarkoitus korvata kesäsijaisia, jotka täyttävät kesän ajan työvoimatarvetta.

Vakituista työntekijää lomittamaan ei kuitenkaan pääse ilman työkokemusta. Sitä saisi työharjoittelusta, mutta opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa harjoitteluhakukentällä. Korkeakoulusta ja tutkinnosta riippuu, kuuluuko työharjoittelujakso opintoihin pakollisena, missä opintojen vaiheessa se tehdään ja saako siitä opintopisteitä sekä mahdollisesti opintotukea.

Jos harjoittelu ei kuulu tutkintoon ja lukukausien opetusohjelmaan, on työllistymisen toiveet ajoitettava kesään ja käytävä kova kilpailu halutuista paikoista.

Pakkoharkkaaja taas saattaa joutua vastaanottamaan palkattoman paikan. Oman alueen työnantajille se avaa houkutuksen tarjota vain niitä, sillä opiskelijoiden on pakko hakea harjoittelupaikkaa joka tapauksessa.

 

Kesän 2020 rekrytointien sujumisesta sekä työnantajien ja -tekijöiden kokemuksista kerätään kevään aikana palautetta. Sen pohjalta neuvotellaan ensi vuoden suosituksia.

Rekrytointien aikataulusta sopiminen tulisi olla työnantajien välinen asia, ja työharjoitteluista sovittaessa olettaisin toiseksi osapuoleksi korkeakoulut. Journalistiliitto tarttui tehtävään tällä kertaa jäseniensä toiveesta.

Ensi vuoden suositus ja sen sisältö on suunniteltava tarkkaan ja kaikkia osapuolia kuunnellen. Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista?

Journalistiliiton on suosituksissaan toimittava siten, ettemme ainakaan keinotekoisesti luo tai vahvista työnhakijoiden eriarvoisuutta. Erityisesti kun kyseessä ovat opiskelijat ja pätkätyöläiset eli ne, jotka liittoa ja sen palveluita eniten tarvitsevat.

 

Itseäni vanha aikataulu hyödytti. Syksyyn jäi voimavaroja hakea kesäksi mieluista työharjoittelupaikkaa. Sellaisen myös sain.

Miten kesätyönhaku tänä vuonna sujui? Lähetä kokemuksia ja parannusehdotuksia osoitteeseen: laura.forsen@journalistiliitto.fi



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

Vuorovierailut virkistävät yhdistystoimintaa

Vierailuista naapuriyhdistyksen luona on ollut hyötyä myös oman toiminnan kehittämisessä, kirjoittaa Keski-Suomen Journalistien puheenjohtaja Jukka Koivula.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta