Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

Miten kesätyönhaku tänä vuonna sujui? Lähetä kokemuksia ja parannusehdotuksia osoitteeseen: laura.forsen@journalistiliitto.fi

JOURNALISTI
30.1.2020

Laura Forsén
Kirjoittaja on Journalistiliiton opiskelijalähettiläs.

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Toimitukset aloittivat kesätyöpaikoista ilmoittelun ja niiden täyttämisen tällä kertaa vasta tammikuun alussa. Mediatalot sitoutuivat Journalistiliiton suositukseen kesätyöhaun myöhäistämisestä, joka oli liiton opiskelijajäsenten toive.

Palaute on ollut positiivista. Opiskelijat ovat saaneet keskittyä syyslukukaudella opiskeluun, eikä pätkätyöläisten ole tarvinnut arvuutella työllisyystilannettaan seitsemän kuukauden päähän. Mediatalojen ei tarvitse kerätä pätevimpiä hakijoita talteen vuosi vuodelta aiemmin.

Suositus on herättänyt korkeakouluissa kysymyksen: koskeeko se myös kesällä tehtäviä työharjoitteluja? Niitä on haettu usein samaan aikaan, ja niitä tekee sama porukka, alan opiskelijat.

 

Kysymys pani miettimään kesätyön ja työharjoittelun eroja ja yhtäläisyyksiä sekä liiton jäsenten yhdenvertaista kohtelua.

Työharjoittelu on työsuhteista työtä, ja siinä pätevät normaalit työsuhteen ehdot. Perehdyttämisen, ohjaamisen ja palautteen saannin lisäksi harjoittelu sisältää usein hyvinkin itsenäisiä työtehtäviä. Palkaton harjoittelu taas ei ole työn tekemistä, vaan työhön tutustumista.

Kummankaan ei ole tarkoitus korvata kesäsijaisia, jotka täyttävät kesän ajan työvoimatarvetta.

Vakituista työntekijää lomittamaan ei kuitenkaan pääse ilman työkokemusta. Sitä saisi työharjoittelusta, mutta opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa harjoitteluhakukentällä. Korkeakoulusta ja tutkinnosta riippuu, kuuluuko työharjoittelujakso opintoihin pakollisena, missä opintojen vaiheessa se tehdään ja saako siitä opintopisteitä sekä mahdollisesti opintotukea.

Jos harjoittelu ei kuulu tutkintoon ja lukukausien opetusohjelmaan, on työllistymisen toiveet ajoitettava kesään ja käytävä kova kilpailu halutuista paikoista.

Pakkoharkkaaja taas saattaa joutua vastaanottamaan palkattoman paikan. Oman alueen työnantajille se avaa houkutuksen tarjota vain niitä, sillä opiskelijoiden on pakko hakea harjoittelupaikkaa joka tapauksessa.

 

Kesän 2020 rekrytointien sujumisesta sekä työnantajien ja -tekijöiden kokemuksista kerätään kevään aikana palautetta. Sen pohjalta neuvotellaan ensi vuoden suosituksia.

Rekrytointien aikataulusta sopiminen tulisi olla työnantajien välinen asia, ja työharjoitteluista sovittaessa olettaisin toiseksi osapuoleksi korkeakoulut. Journalistiliitto tarttui tehtävään tällä kertaa jäseniensä toiveesta.

Ensi vuoden suositus ja sen sisältö on suunniteltava tarkkaan ja kaikkia osapuolia kuunnellen. Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista?

Journalistiliiton on suosituksissaan toimittava siten, ettemme ainakaan keinotekoisesti luo tai vahvista työnhakijoiden eriarvoisuutta. Erityisesti kun kyseessä ovat opiskelijat ja pätkätyöläiset eli ne, jotka liittoa ja sen palveluita eniten tarvitsevat.

 

Itseäni vanha aikataulu hyödytti. Syksyyn jäi voimavaroja hakea kesäksi mieluista työharjoittelupaikkaa. Sellaisen myös sain.

Miten kesätyönhaku tänä vuonna sujui? Lähetä kokemuksia ja parannusehdotuksia osoitteeseen: laura.forsen@journalistiliitto.fi



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta