Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

Miten kesätyönhaku tänä vuonna sujui? Lähetä kokemuksia ja parannusehdotuksia osoitteeseen: laura.forsen@journalistiliitto.fi

JOURNALISTI
30.1.2020

Laura Forsén
Kirjoittaja on Journalistiliiton opiskelijalähettiläs.

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Toimitukset aloittivat kesätyöpaikoista ilmoittelun ja niiden täyttämisen tällä kertaa vasta tammikuun alussa. Mediatalot sitoutuivat Journalistiliiton suositukseen kesätyöhaun myöhäistämisestä, joka oli liiton opiskelijajäsenten toive.

Palaute on ollut positiivista. Opiskelijat ovat saaneet keskittyä syyslukukaudella opiskeluun, eikä pätkätyöläisten ole tarvinnut arvuutella työllisyystilannettaan seitsemän kuukauden päähän. Mediatalojen ei tarvitse kerätä pätevimpiä hakijoita talteen vuosi vuodelta aiemmin.

Suositus on herättänyt korkeakouluissa kysymyksen: koskeeko se myös kesällä tehtäviä työharjoitteluja? Niitä on haettu usein samaan aikaan, ja niitä tekee sama porukka, alan opiskelijat.

 

Kysymys pani miettimään kesätyön ja työharjoittelun eroja ja yhtäläisyyksiä sekä liiton jäsenten yhdenvertaista kohtelua.

Työharjoittelu on työsuhteista työtä, ja siinä pätevät normaalit työsuhteen ehdot. Perehdyttämisen, ohjaamisen ja palautteen saannin lisäksi harjoittelu sisältää usein hyvinkin itsenäisiä työtehtäviä. Palkaton harjoittelu taas ei ole työn tekemistä, vaan työhön tutustumista.

Kummankaan ei ole tarkoitus korvata kesäsijaisia, jotka täyttävät kesän ajan työvoimatarvetta.

Vakituista työntekijää lomittamaan ei kuitenkaan pääse ilman työkokemusta. Sitä saisi työharjoittelusta, mutta opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa harjoitteluhakukentällä. Korkeakoulusta ja tutkinnosta riippuu, kuuluuko työharjoittelujakso opintoihin pakollisena, missä opintojen vaiheessa se tehdään ja saako siitä opintopisteitä sekä mahdollisesti opintotukea.

Jos harjoittelu ei kuulu tutkintoon ja lukukausien opetusohjelmaan, on työllistymisen toiveet ajoitettava kesään ja käytävä kova kilpailu halutuista paikoista.

Pakkoharkkaaja taas saattaa joutua vastaanottamaan palkattoman paikan. Oman alueen työnantajille se avaa houkutuksen tarjota vain niitä, sillä opiskelijoiden on pakko hakea harjoittelupaikkaa joka tapauksessa.

 

Kesän 2020 rekrytointien sujumisesta sekä työnantajien ja -tekijöiden kokemuksista kerätään kevään aikana palautetta. Sen pohjalta neuvotellaan ensi vuoden suosituksia.

Rekrytointien aikataulusta sopiminen tulisi olla työnantajien välinen asia, ja työharjoitteluista sovittaessa olettaisin toiseksi osapuoleksi korkeakoulut. Journalistiliitto tarttui tehtävään tällä kertaa jäseniensä toiveesta.

Ensi vuoden suositus ja sen sisältö on suunniteltava tarkkaan ja kaikkia osapuolia kuunnellen. Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista?

Journalistiliiton on suosituksissaan toimittava siten, ettemme ainakaan keinotekoisesti luo tai vahvista työnhakijoiden eriarvoisuutta. Erityisesti kun kyseessä ovat opiskelijat ja pätkätyöläiset eli ne, jotka liittoa ja sen palveluita eniten tarvitsevat.

 

Itseäni vanha aikataulu hyödytti. Syksyyn jäi voimavaroja hakea kesäksi mieluista työharjoittelupaikkaa. Sellaisen myös sain.

Miten kesätyönhaku tänä vuonna sujui? Lähetä kokemuksia ja parannusehdotuksia osoitteeseen: laura.forsen@journalistiliitto.fi



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta