Hanne Aho luonnehtii meneillään olevia tes-neuvotteluja hyvähenkisiksi, mutta vaikeiksi.

Hanne Aho: Työnantajat eivät tunnista työntekijöidensä uupumusta

Journalistiliiton tes-neuvotteluja

Lehdistön tes-neuvottelut alkoivat maanantaina 16.12. Neuvottelut ovat jatkuneet läpi tammikuun.

Kustannustoimittajien neuvottelut alkoivat 20.12. ja jatkuvat edelleen.

MTV:n neuvottelut alkoivat lokakuussa ja taukosivat joulukuussa. Uusia neuvotteluja ei ole sovittu.

Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden osalta neuvottelut alkoivat lokakuun puolivälissä ja taukosivat joulukuun aikana. Uusia neuvotteluja ei ole sovittu.

Elokuva- ja tv-alan neuvottelut keskeytyivät 3. tammikuuta. Osapuolet ovat äärimmäisen kaukana toisistaan työaikaan ja jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuoden 2021 tammikuuhun saakka.

Tes-neuvottelujen etenemisestä päivitetään tuoreimmat tiedot Journalistiliiton verkkosivuille

JOURNALISTI
30.1.2020

Manu Haapalainen, teksti
Laura Oja, kuva

Journalistiliitto neuvottelee parhaillaan lähes kaikkien sille kuuluvien työehtosopimusten tulevaisuudesta. Kuten muillakin aloilla, neuvottelut ovat edenneet takkuisesti. Puheenjohtaja Hanne Aho luonnehtii neuvottelukierrosta ”dramaattisen hitaaksi”. Neuvottelujen suurin kiistakapula on kysymys 24 kiky-työtunnin poistamisesta tai säilyttämisestä.

Aho kertoo Journalistin haastattelussa työnantajapuolen tavoittelevan työajan pidentämistä, työnantajan paikallisen määräysvallan laajentamista sekä mahdollisimman pieniä palkankorotuksia. Vastaavasti Journalistiliitto vaatii normaalin työajan palauttamista sekä kohtuullisia palkankorotuksia.

 

Miten neuvottelut tällä hetkellä etenevät?

”Lehdistön ja kustannustoimittajien neuvottelut ovat käynnissä. Nämä työehtosopimukset päättyvät vasta tammikuun lopussa, ja asioita on yhä auki. Yleisradiossa olemme tavanneet työnantajan viimeksi joulun alla. Työnantajapuoli on Ylessä valmis neuvottelemaan, mutta työnantajaliitto Palta ei suostu neuvottelemaan palkkatasosta ja kikytuntien poistosta. Palta haluaa odottaa ja katsoa, mitä muilla aloilla tapahtuu. Vasta kun muiden alojen kikytuntien kohtalo ja yleinen palkankorotustaso ovat tiedossa, voidaan Ylessä tehdä päätöksiä.”

Mitkä asiat neuvotteluja erityisesti hidastavat?

”Kikytunnit ovat neuvottelujen suurin este. Niistä on muodostunut Suomeen ideologinen taistelu. Kikyn 24 lisätunnista ’sovittiin’ uhkaamalla Juha Sipilän (kesk.) hallituksen pakkolaeilla, joissa lisätyötä olisi ollut sata tuntia vuodessa. Työnantajien pitkän tähtäimen tavoite on lisätä työaikaa, työntekijöillä pikemminkin vähentää sitä. Kikytunnit olivat siksi lottovoitto työnantajille.”

Onko ollut yllätys, miten voimakkaasti työnantajapuoli pitää kikytunneista kiinni?

”Koko yhteiskunnan tasolla se on ollut minulle yllätys. Näyttää siltä, että työnantaja on valmis kärsimään suuria taloudellisia menetyksiä kikytuntien pitämiseksi. Niiden hyöty työnantajalle on hyvin pieni verrattuna haittaan, joka heille koituu lakoista. Esimerkiksi metsäteollisuudessa kikytuntien arvo on noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa, ja nyt uhkaavien lakkojen vaikutukseksi on arvioitu jopa miljardi. Kahden viikon lakon kustannukset vastaisivat noin sadan vuoden kikytuntien arvoa. Kyse ei siis ole rahasta. Työnantaja ei halua antaa periksi ja palata normaalityöaikaan. Kyse ei kuitenkaan pitäisi olla siitä, että joku antaa jollekin periksi, vaan siitä, että näistä asioista pitäisi pystyä sopimaan yhdessä.”

Työnantajapuolen mukaan suuriin palkankorotuksiin ei ole varaa. Mitä ajattelet siitä?

”Työnantajan sotumaksuja siirrettiin kikyssä työntekijöiden maksettavaksi. Siksi työnantaja saa työntekijän nyt vuosittain 2,63 prosenttia halvemmalla kuin aiemmin. Kaikki alle 2,63 prosentin jäävä palkankorotus on työnantajalle tienestiä. Eli palkankorotusvaraa on.”

Mitkä asiakysymykset lehdistön ja kustannustoimittajien neuvotteluissa ovat yhä auki?

”Työnantajan tavoitteena on laajempi direktio-oikeus eli määräysvalta työpaikoilla. Lisäksi työnantaja haluaa ylipäänsä pidentää työaikaa, oli pidentämisen tapa mikä tahansa. Heidän ajatuksiinsa kuuluu esimerkiksi lomaviikon poistaminen. Myös useita pienempiä kysymyksiä on auki.”

Mihin asioihin direktio-oikeutta halutaan laajentaa?

”Useisiin asioihin. Työehtosopimuksella esimerkiksi säädellään, miten työaikaa voidaan sijoittaa. Työnantaja haluaisi kuitenkin päättää siitä itse. Työnantaja voisi pilkkoa päivän työajan esimerkiksi niin, että työntekijä olisi töissä kello 7 – 11, välissä vapaalla ja taas töissä kello 16 – 20. On hyvin tärkeää, että työehtosopimuksilla rajoitetaan tällaista työntekijää kuormittavaa sijoittelua.”

Journalistiliitto ei siis suostu kikytuntien säilyttämiseen missään tapauksessa?

”Työajan lisääminen on iso periaatteellinen kysymys. Emme suostu siihen. Kaikilla työpaikoillamme puhutaan paljon jaksamisongelmista. Jaksamiseen vaikuttaa muun muassa riittävä lepoaika, kuten loma. Työaikaamme ei voi lisätä eikä lomia vähentää. Me palaamme normaalityöaikaan. Erityisesti lehdistön työnantajat eivät tunnista, että työpaikoilla ihmiset väsyvät. Se on ollut yllättävää. Jos työnantaja ei tunnista uupumusta, niin joko siitä ei ole osattu heille kertoa, tai sitten he kerta kaikkiaan elävät eri todellisuudessa.”

Ovatko Journalistiliiton jäsenet valmiita työtaisteluun parempien työehtojen puolesta?

”Uskon, että jäsenistö on täysin valmis työtaisteluun esimerkiksi lomien lyhentämistä vastaan.”

Onko jommalta kummalta osapuolelta odotettavissa työtaistelutoimia?

”Uskon, että kukaan ei tavoittele sellaista. Se on kuitenkin mahdollista. Meillä on ollut neuvottelupöydissä hyviä, rakentavia keskusteluja. Mutta neuvottelukierros on poikkeuksellinen, koska työnantaja haluaa pitää kiinni siitä, etteivät Journalistiliiton jäsenten palkat nouse enempää kuin teknologiateollisuuden palkat eli 3,3 prosenttia. Suomeen yritetään näin rakentaa uutta systeemiä, joka pitäisi palkkatason matalana. Tähänhän liittyen myös valtakunnansovittelijaa on moitittu, koska myös hän pitää kiinni tästä korotuskatosta. Silloin meillä ei ole enää sovittelua, vaan palkankorotuskatto, jota pitää kaikkien noudattaa. Ainoa tapa sen ylittämiseksi on työtaistelu. Jos lehdistö tai vaikka sairaanhoitajat haluavat tällä kierroksella enemmän kuin 3,3 prosentin palkankorotuksen, on mentävä lakkoon. Sopimalla ei saa enempää.”

Työnantajaliitot puhuvat monesti paikallisen sopimisen puolesta, mutta ajavat kuitenkin näissä neuvotteluissa eri aloilla hyvin yhtenäistä linjaa. Mitä ajattelet tästä ristiriidasta?

”Siinä on tosiaan iso ristiriita. Puhe paikallisesta sopimisesta on pääosin bluffia. He eivät tarkoita sopimista vaan paikallista direktio-oikeutta, eli että työnantaja saisi paikallisesti määrätä tessin estämättä.”

Journalistiliiton tes-neuvotteluja

Lehdistön tes-neuvottelut alkoivat maanantaina 16.12. Neuvottelut ovat jatkuneet läpi tammikuun.

Kustannustoimittajien neuvottelut alkoivat 20.12. ja jatkuvat edelleen.

MTV:n neuvottelut alkoivat lokakuussa ja taukosivat joulukuussa. Uusia neuvotteluja ei ole sovittu.

Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden osalta neuvottelut alkoivat lokakuun puolivälissä ja taukosivat joulukuun aikana. Uusia neuvotteluja ei ole sovittu.

Elokuva- ja tv-alan neuvottelut keskeytyivät 3. tammikuuta. Osapuolet ovat äärimmäisen kaukana toisistaan työaikaan ja jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuoden 2021 tammikuuhun saakka.

Tes-neuvottelujen etenemisestä päivitetään tuoreimmat tiedot Journalistiliiton verkkosivuille



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

Vuorovierailut virkistävät yhdistystoimintaa

Vierailuista naapuriyhdistyksen luona on ollut hyötyä myös oman toiminnan kehittämisessä, kirjoittaa Keski-Suomen Journalistien puheenjohtaja Jukka Koivula.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta