Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

JOURNALISTI
30.1.2020

Ville Eloranta

Twitter: @ville_eloranta

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kielenhuoltaja saa toisinaan maistaa omaa lääkettään. Helsingin Sanomat julkaisi joulun alla analyysini oikeusasiamiehen ratkaisusta, jossa moitittiin nimiä Traficom (virallisesti Liikenne- ja viestintävirasto), Väylä (virallisesti Väylävirasto) ja Traffic Management Finland (virallisesti Traffic Management Finland). Päädyin käyttämään organisaatioista kerran sanaa pulju.

Eräs lukija oli syvästi harmissaan ratkaisustani. ”Onko tämä nyt uutta internet-puhetta, jossa kirjoittajan asenteellinen puhekieli sotketaan iloisesti muuten asiapitoisen analyysin yhteyteen?” hän kysyi sähköpostitse ja kertoi työskennelleensä parissakin ”puljussa”.

Vastasin, että muussa kuin puhtaassa uutistekstissä voi välillä harkitusti käväistä yleiskielen ulkopuolella eikä Kielitoimiston sanakirja määrittele puljua lainkaan halventavaksi tai vähätteleväksi. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut.

 

Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään. Toisaalta yleis- ja arkikielen raja voi olla häilyvä. Esimerkiksi runsaat 50 vuotta sitten katsottiin arkisiksi flunssa ja purkki. Kyltti pääsi yleiskieleen vasta vuonna 2008.

Arkisuudessakin on aste-eroja: meinata-sanan käyttö lehdessä saa monet suivaantumaan, mutta parkkipaikkaa tuntuu harva edes hahmottavan epäviralliseksi. Kielikello-lehden tuoreimmassa numerossa taas pohditaan isosti-sanaa, jonka katsotaan sopivan esimerkiksi viihdesivujen juhlareportaasiin mutta ei niinkään uutiseen suuronnettomuudesta.

Myös makuja on monia. Siinä missä joku sallii uutistekstiinkin rennohkon otteen, joku toinen ei halua arkikieltä edes keveään kolumniin – ja kuten nähtiin, tyylisärö synnyttää pahimmillaan vaikutelman nihkeästä suhtautumisesta.

Siispä pahoittelut virastoväelle: tarkoitukseni ei ollut vähätellä työtänne.



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

Vuorovierailut virkistävät yhdistystoimintaa

Vierailuista naapuriyhdistyksen luona on ollut hyötyä myös oman toiminnan kehittämisessä, kirjoittaa Keski-Suomen Journalistien puheenjohtaja Jukka Koivula.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta