Eero Hyvönen, Opinionsnämndens nya ordförande, kommer att samarbeta mycket med sina svenska och nordiska kollegor och det gör han också på svenska, som han gärna pratar.

Angrepp mot journalistiken förenar Sverige och Finland, säger Opinionsnämndens nya ordförande

JOURNALISTI
30.1.2020

Jeanette Björkqvist, text
Jani Laukkanen, foto

Anklagelser om förljugna världsbilder.

Hot och hat mot enskilda journalister.

Hårda politiska debatter om public service och dess uppdrag.

Det är exempel på kritik som traditionella medier i Sverige utsätts för och som räknades upp i den nya Medieombudsmannen Ola Sigvardssons insändare i Dagens Nyheter (4. 1). Just den här verkligheten är en motivering till att grannlandet, efter några år av diskussion, vid årsskiftet lade om och förenklade sitt medieetiska övervakningssystem. För ju hårdare angrepp journalistiken utsätts för, desto viktigare är det med en fungerande, enkel och trovärdig utvärdering.

I Finland kan Eero Hyvönen, nyvald ordförande för Opinionsnämnden för massmedier bara hålla med.

”Både Opinionsnämnden och branschen behöver mer dialog med publiken för att understryka skillnaden mellan de medier som spelar enligt de etiska reglerna och de som inte gör det. Trovärdiga medier förbinder sig till de här reglerna och låter sig vid behov utvärderas av oss.”

 

I Finland har man under en lång tid ansett att Opinionsnämnden för massmedier räcker som självreglerande etiskt organ. Hit kan publiken anmäla innehåll som distribuerats i både press, etermedia och på nätet.

I Sverige har systemet varit mer komplicerat. Det har funnits en Pressombudsman (PO) som agerat portvakt, med mandat att övervaka övertramp i pressen. Det har funnits en granskningsnämnd för etermediernas sändningar. Det har funnits Pressens opinionsnämnd som hanterat tidningarna. Men till exempel etermediernas nätpublikationer har fallit mellan stolarna.

Nu har systemet genomgått en reform.

Granskningsnämnden finns fortfarande kvar, med uppgift att syna program som SVT sänt i traditionell tv. Men Pressombudsmannen heter sedan årsskiftet Medieombudsman och har fått utvidgat mandat att granska material på samtliga plattformar, inklusive etermediernas webbmaterial. Opinionsnämnden har bytt namn till Mediernas etiknämnd.

”Ur vår synvinkel är det här en god förändring, eftersom det underlättar det nordiska medieetiska samarbetet. Det svenska systemet var väldigt komplicerat tidigare”, säger Hyvönen.

Helt lika är det svenska och finländska systemet fortfarande inte, men med en heltidsanställd ordförande för ONM och reformen i Sverige tar systemen varsitt steg närmare varandra.

”I början av 2000-talet fördes det en diskussion om huruvida Finland också borde ha en medieombudsman, men det ansågs att vårt system är enkelt och effektivt som det är. Och det håller jag med om.”

 

Däremot behöver Opinionsnämnden bli ännu bättre på att förmedla vilken central roll man faktiskt har som självreglerande, etiskt organ för journalister.

”Vi är ingen domstol, men vi har en stark position som etisk övervakare. Det är viktigt att publiken förstår att det finns regler som journalisterna följer och när de inte gör det så får man en anmärkning, ställs vid något av en professionell skampåle.”

Utmaningarna i att upprätthålla trovärdigheten i tider då det stormar kring de traditionella medierna ser lika ut i Finland, Sverige och många andra europeiska länder.

”Yttrandefriheten är oerhört viktig och det är också allmänhetens rätt att få tillförlitlig information. Här spelar Opinionsnämnden en central roll: Medier kan göra fel, men vi har ett system för hur de ska och bör korrigeras.”



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta