Vapaa kiekkojournalisti Uuge Kojola saa yhdestä joukkueesta itselleen elannon

Uuge Kojola, 67

Aloitti toimittajauransa vuonna 1992 Radio Cityssä. Työskennellyt vuodesta 1996 yrittäjänä.

Juontaa nykyisin Radio Cityn Kiekkoradiota.

Kojola on ollut tekemässä HIFK:n tunnettua maalilaulua. ”Annoin musiikinkäsittelijälle raaka-aineet eli eri kappaleet, joista maalilaulu koostettiin.”

JOURNALISTI
14.11.2019

Markus Ånäs, teksti
Vesa Laitinen, kuva

Uuge Kojola on harvinaislaatuinen yrittäjä Suomessa: hän on elättänyt itsensä vuodesta 1994 vain yhtä urheiluseuraa, helsinkiläistä jääkiekkojoukkuetta HIFK:ta seuraamalla.

Välillä Kojolan palkan on maksanut journalistinen työnantaja, välillä yrityssponsori. Hän on tehnyt radiolähetyksiä, blogeja ja videoita, mutta aihe on ollut aina sama: HIFK.

”Suomessa on vähän tiedotusvälineitä, jotka voisivat osoittaa vakituiselle toimittajalle seuranta-alueeksi vain yhden joukkueen. Yrittäjänäkin täytyy löytää yritysyhteistyökumppani”, Kojola kertoo.

Kojolan kaltaisia, yhdelle joukkueelle omistautuneita tekijöitä on maailmalla paljon: erityisesti urheilusta viihdeteollisuutta muovanneessa Yhdysvalloissa, mutta myös suurten seurojen Espanjassa, Saksassa, Italiassa ja Englannissa. Nämä toimittajat seuraavat usein oman alueensa valtaseuraa, kuten jenkkifutisjoukkuetta, jalkapallo-, koripallo-, käsipallo- ja jääkiekkojoukkuetta tai F1-tallia.

He ovat usein itsekin tunnettuja. Niin myös Kojola. Hän kertoo, että esimerkiksi HIFK:n vanhemmat pelaajat varoittelevat uusia hankintoja hänen omaperäisistä kysymyksistään.

Myös seuran fanit ovat oppineet etsiytymään Kojolan perässä aina uusille julkaisualustoille. ”Punaisessa perheessä” moni tunnistaa Kojolan Nordenskiöldinkadun varrella olevan jäähallin käytäviltä haastatteluita tekemässä.

Kojola sanoo kohtelevansa myös muiden seurojen pelaajia reilusti ja nämä häntä.

”Vaikka seuraan HIFK:ta, minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia saada haastattelua muiden joukkueiden pelaajilta.”

 

Kojolasta tuli jääkiekkotoimittaja Radio Cityssä. Hän aloitti siellä musiikkitoimittajana vuonna 1992, mutta pian hänen tehtäviinsä sisällytettiin myös Lätkämaailma-ohjelma. Siinä seurattiin kaupungin omaa joukkuetta HIFK:ta.

Niin käynnistyi myös Kojolan pitkä yhteistyö panimoyhtiö Sinebrychoffin kanssa. Se kustansi Radio Cityn ohjelman.

Kojola ei muista, että yhteistyökumppanilla olisi tuolloin ollut sanomista sisältöihin.

”Silloin annettiin palaa kunnolla, mikäli aihetta oli. En tosin ole senkään jälkeen sensuroinut mitään, minkä olen kokenut tärkeäksi kertoa.”

Kun Lätkämaailma loppui, Kojola alkoi tehdä juttuja HIFK:sta suoraan Koffin ja Snickers-suklaapatukoiden verkkosivuille.

”Tarvittiin vain toimiva nauhuri ja kamera sekä rikkaan äidinkielemme variaatiot. Vapaana kiekkojournalistina oma liiketoiminta oli helppo käynnistää”, Kojola kertoo.

Kojola teki Snickersin tuella esimerkiksi patukan ”Nutcase”-mainoskampanjaan liittyvää blogia. Kampanjassa oli urheilijayhteistyökumppaneina kaukaloiden kovanyrkkejä, muun muassa HIFK:ssa tuolloin pelannut Pasi Nielikäinen. Kojolan teksteissä Nielikäistä ei kuitenkaan korostettu, eikä sponsori sitä pyytänyt.

Myöskään Sinebrychoff ei ole koskaan puuttunut Kojolan värikkäisiin, oikeinkirjoitussääntöjä venyttäviin ja paikoin kiistanalaisiin kirjoituksiin.

Kojolan teksteissä vilisee puhekielestä litteroidulta vaikuttavia lauseita, esimerkiksi ähinää ja puhinaa kirjoitetussa muodossa – kuin bluesmuusikon sanoituksissa. Toisaalta hän käyttää älykkäitä sanaleikkejä ja vertauskuvia, joita HIFK:n kannattajat myöhemmin lainaavat.

Ja kun hyvin asioista perillä oleva Kojola kirjoittaa ”elämme mielenkiintoisia aikoja”, se enteilee uuden hankinnan saapumista joukkueeseen.

”Ovat jotkut juttujeni kohteet joskus hermostuneet, kuten niin ikään Koffin leirissä ollut TPS:n valmentaja Hannu Jortikka”, Kojola sanoo.

Jortikka ei olisi halunnut antaa Kojolalle haastattelua huonosti menneen ottelun jälkeen – ja Kojola kirjoitti siitä omaan tyyliinsä.

”Mutta rahoittajien puolelta ei ole koskaan otettu yhteyttä, eikä sopimuksiin ole kirjattu mitään ehtoja julkaisujen sisältöön liittyen.”

Kojola kertoo, ettei häntä ole koskaan esimerkiksi pyydetty nostamaan esiin tiettyjä näkökulmia.

”Minulla on ollut aina vapaa valinta. Olen sen verran kapinallinen, että tiukan muodon määrääminen ei kyllä toimisi, tämän olen myös tehnyt selväksi. Osaan kyllä kuunnella, kysellä ja olla tarvittaessa hiljaa sponsorin visioita tulkitessa.”

 

Tänä syksynä Kojola on palannut Radio Cityyn. Hänen videoraporttejaan julkaistaan radion sosiaalisen median kanavissa ja haastatteluja sekä suorina että taltioituna radiossa.

Kojola on aina kokenut tekevänsä HIFK:sta uutisoidessaan journalismia, ei esimerkiksi tiedottamista.

”Työni ei ole minulle sokea palvontakultti. Olen mennyt aina jääkiekko edellä. Minua kiinnostavat urheilu ja sen tekijät, yli maiden, mantujen ja seurarajojen.”

Uuge Kojola, 67

Aloitti toimittajauransa vuonna 1992 Radio Cityssä. Työskennellyt vuodesta 1996 yrittäjänä.

Juontaa nykyisin Radio Cityn Kiekkoradiota.

Kojola on ollut tekemässä HIFK:n tunnettua maalilaulua. ”Annoin musiikinkäsittelijälle raaka-aineet eli eri kappaleet, joista maalilaulu koostettiin.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta