Tansanialainen toimittaja ja sikäläisen sananvapausjärjestön puheenjohtaja Sengiyumva Gasirigwa oli tutustumassa suomalaisen mediaan ja journalismiin. Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck oli eräs oppaista.

Valeuutiset ovat koko maailman vitsaus – 15-vuotias Vikes käy keskustelua disinformaatiosta

Vikes 15 vuotta

Juhlaseminaarin alustajina olivat muiden muassa toimittaja Johanna Vehkoo, Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen, Faktabaarin perustaja Mikko Salo, Euroopan Journalistiliitto EFJ:n puheenjohtaja Ricardo Gutiérrez, Tampereen yliopiston vieraileva journalismin professori ja toimittajana tunnettu Olli Seuri sekä Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi.

Journalistiliittoa tapahtumassa edustivat liiton puheenjohtaja Hanne Aho ja Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

JOURNALISTI
14.11.2019

Tommy Pohjola, teksti
Kimmo Räisänen, kuva

Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes kouluttaa toimittajia kotimaassa ja yhteistyökohteissa ulkomailla. Sananvapauteen ja mediaan kehittyvissä maissa erikoistunut järjestö täyttää tänä vuonna 15 vuotta.

Juhlavuotensa kunniaksi Vikes järjesti kansainvälisen seminaarin, jossa keskusteltiin disinformaatiosta.

Yksi seminaarin osallistujista oli tansanialainen toimittaja Sengiyumva Gasirigwa.

”Kotimaassani riittää haasteita. Meillä on monia tiedotusvälineitä ja paljon journalisteja, mutta kaikki eivät toimi ammattimaisesti. On ihmisiä jotka haluavat toimittajaksi siksi, että eivät muuta keksi – eivät siksi, että suhtautuisivat ammattiin vakavasti. Koulutuskaan ei aina riitä”, Gasirigwa sanoo Journalistille.

Vikes edistää Tansaniassa sananvapautta ja tasa-arvoa erilaisilla hankkeilla ja koulutuksilla. Se ei ole järjestönä joutunut hankaluuksiin maassa. Kansainvälinen journalistiliitto IFJ kuitenkin raportoi median lisääntyvästä tukahduttamisesta ja pelottelusta. The Guardianin mukaan toimittajia on myös pahoinpidelty ja heitä uhataan pitkillä vankeusrangaistuksilla.

”Onhan se vähän yllättävää. Itse ajattelin nykyisen presidentin lupaustensa mukaan kitkevän korruptiota ja muutenkin edistävän kaikenlaista avoimuutta. Toisin kävi”, Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck sanoo.

Sengiyumva Gasirigwan mukaan Tansaniassa on uusia lakeja, joiden pitäisi turvata median toimintaa, mutta joita päättäjät ja toimittajat käyttävät väärin.

”Olemme kaikesta huolimatta puheväleissä poliitikkojen kanssa. Se on hyvä lähtökohta, sillä yhdessähän ongelmia ratkotaan” Sengiyumva Gasirigwa sanoo. Hän on myös sananvapausjärjestö MISA:n Tansanian toimiston johtaja.

 

Vikesin vuosibudjetti on noin miljoona euroa. Järjestön toimintaa rahoittavat pääasiassa ulkoministeriö, EU, Nenäpäivä-säätiö ja Journalistiliitto.

Vikesille seminaari on profiilin nosto, perustuuhan järjestön toiminta journalistien väliseen yhteistyöhön.

”Ajankohta on hyvä. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa ja disinformaatiosta keskustellaan paljon Euroopassa. Myös monissa maissa, joissa meillä on yhteistyöhankkeita, järjestetään vaalit”, Auli Starck sanoo.

”Saamme eri näkökulmia disinformaatioon. Eri maissa käsite ymmärretään eri tavalla. Ei joka paikassa puhuta ainoastaan Donald Trumpista tai Vladimir Putinista.”

Sosiaalisen median käyttö on Sengiyumva Gasirigwan mukaan kaikkialla samankaltaista.

”Valeuutiset koskevat ihan kaikkia”, hän sanoo.

 

Disinformaation luonteesta valmistui vastikään myös kotimainen tutkimus. Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteisessä hankkeessa tarkasteltiin kiistanalaisten tapahtumien uutisointia Suomessa, Yhdysvalloissa ja Puolassa. Tutkijoiden mukaan valeuutiset perustuvat usein todellisiin uutisiin, mutta valeuutisten tekijät seulovat parhaiten omiin tarkoitusperiinsä soveltuvat faktat.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi vihasivusto MV-lehti käsitteli maahanmuuttoa lähinnä rikollisuuden ja kustannusten kautta.

Valheiden, puolitotuuksien ja muun epätodellisen tiedon on tarkoitus harhauttaa ihmisiä, tutkija Naja Bentzen Euroopan parlamentin tutkimuslaitokselta sanoo.

Vikesin seminaarissa vierailleen Benzenin mukaan osa valtioistakin hämmentää ja luo juopia ihmisryhmien ja ihmisten välille levittämällä milloin mitäkin valheellista tai värittynyttä tietoa.

”Tämän lisäksi ihan tavalliset ihmiset levittävät valheellisia uutisia kuusi kertaa useammin kuin oikeita uutisia”, Bentzen sanoo Vikesin sivulla julkaistussa videossa.

Vikesin seminaarin voi katsoa videotallenteelta, joka löytyy Vikesin nettisivuilta.

Vikes 15 vuotta

Juhlaseminaarin alustajina olivat muiden muassa toimittaja Johanna Vehkoo, Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen, Faktabaarin perustaja Mikko Salo, Euroopan Journalistiliitto EFJ:n puheenjohtaja Ricardo Gutiérrez, Tampereen yliopiston vieraileva journalismin professori ja toimittajana tunnettu Olli Seuri sekä Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi.

Journalistiliittoa tapahtumassa edustivat liiton puheenjohtaja Hanne Aho ja Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta