Tansanialainen toimittaja ja sikäläisen sananvapausjärjestön puheenjohtaja Sengiyumva Gasirigwa oli tutustumassa suomalaisen mediaan ja journalismiin. Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck oli eräs oppaista.

Valeuutiset ovat koko maailman vitsaus – 15-vuotias Vikes käy keskustelua disinformaatiosta

Vikes 15 vuotta

Juhlaseminaarin alustajina olivat muiden muassa toimittaja Johanna Vehkoo, Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen, Faktabaarin perustaja Mikko Salo, Euroopan Journalistiliitto EFJ:n puheenjohtaja Ricardo Gutiérrez, Tampereen yliopiston vieraileva journalismin professori ja toimittajana tunnettu Olli Seuri sekä Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi.

Journalistiliittoa tapahtumassa edustivat liiton puheenjohtaja Hanne Aho ja Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

JOURNALISTI
14.11.2019

Tommy Pohjola, teksti
Kimmo Räisänen, kuva

Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes kouluttaa toimittajia kotimaassa ja yhteistyökohteissa ulkomailla. Sananvapauteen ja mediaan kehittyvissä maissa erikoistunut järjestö täyttää tänä vuonna 15 vuotta.

Juhlavuotensa kunniaksi Vikes järjesti kansainvälisen seminaarin, jossa keskusteltiin disinformaatiosta.

Yksi seminaarin osallistujista oli tansanialainen toimittaja Sengiyumva Gasirigwa.

”Kotimaassani riittää haasteita. Meillä on monia tiedotusvälineitä ja paljon journalisteja, mutta kaikki eivät toimi ammattimaisesti. On ihmisiä jotka haluavat toimittajaksi siksi, että eivät muuta keksi – eivät siksi, että suhtautuisivat ammattiin vakavasti. Koulutuskaan ei aina riitä”, Gasirigwa sanoo Journalistille.

Vikes edistää Tansaniassa sananvapautta ja tasa-arvoa erilaisilla hankkeilla ja koulutuksilla. Se ei ole järjestönä joutunut hankaluuksiin maassa. Kansainvälinen journalistiliitto IFJ kuitenkin raportoi median lisääntyvästä tukahduttamisesta ja pelottelusta. The Guardianin mukaan toimittajia on myös pahoinpidelty ja heitä uhataan pitkillä vankeusrangaistuksilla.

”Onhan se vähän yllättävää. Itse ajattelin nykyisen presidentin lupaustensa mukaan kitkevän korruptiota ja muutenkin edistävän kaikenlaista avoimuutta. Toisin kävi”, Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck sanoo.

Sengiyumva Gasirigwan mukaan Tansaniassa on uusia lakeja, joiden pitäisi turvata median toimintaa, mutta joita päättäjät ja toimittajat käyttävät väärin.

”Olemme kaikesta huolimatta puheväleissä poliitikkojen kanssa. Se on hyvä lähtökohta, sillä yhdessähän ongelmia ratkotaan” Sengiyumva Gasirigwa sanoo. Hän on myös sananvapausjärjestö MISA:n Tansanian toimiston johtaja.

 

Vikesin vuosibudjetti on noin miljoona euroa. Järjestön toimintaa rahoittavat pääasiassa ulkoministeriö, EU, Nenäpäivä-säätiö ja Journalistiliitto.

Vikesille seminaari on profiilin nosto, perustuuhan järjestön toiminta journalistien väliseen yhteistyöhön.

”Ajankohta on hyvä. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa ja disinformaatiosta keskustellaan paljon Euroopassa. Myös monissa maissa, joissa meillä on yhteistyöhankkeita, järjestetään vaalit”, Auli Starck sanoo.

”Saamme eri näkökulmia disinformaatioon. Eri maissa käsite ymmärretään eri tavalla. Ei joka paikassa puhuta ainoastaan Donald Trumpista tai Vladimir Putinista.”

Sosiaalisen median käyttö on Sengiyumva Gasirigwan mukaan kaikkialla samankaltaista.

”Valeuutiset koskevat ihan kaikkia”, hän sanoo.

 

Disinformaation luonteesta valmistui vastikään myös kotimainen tutkimus. Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteisessä hankkeessa tarkasteltiin kiistanalaisten tapahtumien uutisointia Suomessa, Yhdysvalloissa ja Puolassa. Tutkijoiden mukaan valeuutiset perustuvat usein todellisiin uutisiin, mutta valeuutisten tekijät seulovat parhaiten omiin tarkoitusperiinsä soveltuvat faktat.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi vihasivusto MV-lehti käsitteli maahanmuuttoa lähinnä rikollisuuden ja kustannusten kautta.

Valheiden, puolitotuuksien ja muun epätodellisen tiedon on tarkoitus harhauttaa ihmisiä, tutkija Naja Bentzen Euroopan parlamentin tutkimuslaitokselta sanoo.

Vikesin seminaarissa vierailleen Benzenin mukaan osa valtioistakin hämmentää ja luo juopia ihmisryhmien ja ihmisten välille levittämällä milloin mitäkin valheellista tai värittynyttä tietoa.

”Tämän lisäksi ihan tavalliset ihmiset levittävät valheellisia uutisia kuusi kertaa useammin kuin oikeita uutisia”, Bentzen sanoo Vikesin sivulla julkaistussa videossa.

Vikesin seminaarin voi katsoa videotallenteelta, joka löytyy Vikesin nettisivuilta.

Vikes 15 vuotta

Juhlaseminaarin alustajina olivat muiden muassa toimittaja Johanna Vehkoo, Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen, Faktabaarin perustaja Mikko Salo, Euroopan Journalistiliitto EFJ:n puheenjohtaja Ricardo Gutiérrez, Tampereen yliopiston vieraileva journalismin professori ja toimittajana tunnettu Olli Seuri sekä Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi.

Journalistiliittoa tapahtumassa edustivat liiton puheenjohtaja Hanne Aho ja Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta