Uuden päätoimittajan mielestä on hyvä, että myyjät esittävät mielipiteitä Ison Numeron kannesta

Veera Vehkasalo, 35, aloitti lokakuussa Ison Numeron päätoimittajana. Vehkasalo on valtiotieteiden maisteri. Hän siirtyy päätoimittajan rooliin viestintäalan tehtävistä Suomen YK-liitosta. Iso Numero on aikakauslehti, jota vähävaraiset ja kodittomat myyvät kadulla saadakseen lisätuloja. Lehteä myydään pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan suurimmissa kaupungeissa. Sen voi myös tilata kotiin.

JOURNALISTI
14.11.2019

Tommy Pohjola, teksti

Mihin asioihin haluat lehden kiinnittävän huomiota?

Teemat ovat aika lailla samat kuin ne, joita Isossa Numerossa jo käsitellään. Eritaustaisten ihmisten kohtaamisesta kirjoitamme varmasti enemmän. Tärkeitä aiheita ovat eriarvoisuus, köyhyys, ihmisten liikkuvuus ja katukulttuuri.

Minkälaisia uutisia luet itse?

Ajankohtaisia! Kansainväliset asiat ja ulkopolitiikka kiinnostavat kovasti. Silmiin osuvat monesti kaikenlaiset kuriositeetit. Myös positiivisia, kivoja uutisia luen mielelläni.

Koetko olevasi journalisti, tiedottaja vai avustustyöntekijä?

Avustustyöntekijä tuskin olen. Kysymys identiteetistä on kyllä hyvä ja vaikea. Uskon, että minulla on monia identiteettejä. Ajattelen, että olen aina hakeutunut tärkeäksi kokemieni asioiden ja ihmisten pariin. Että saan tehdä jotain, jolla on merkitystä.

Minkälaista kokemusta olet saanut aikaisemmista töistä?

Olen oppinut paljon siitä, miten tärkeää ihmisten kuunteleminen on niin maailmanpolitiikassa kuin arjessakin. Ehkä joustavuus on lisääntynyt ja uskon, että siitäkin on hyötyä, että tekee hyvin erilaisia hommia.

Miten aiot kehittää lehteä?

Iso Numero kirjoittaa erilaisten ihmisten yhteiselosta. Tätä on tärkeä pitää esillä jatkossakin.

Miten Ison Numeron tekeminen eroaa muiden aikakauslehtien tekemisestä?

Ehkä siinä, miten käsittelemme aiheita ja miten niistä kirjoitamme. Se kaikki liittyy näkökulmien valitsemiseen.

Miten lehden tekemisessä huomioidaan jakelutapa?

Pyrimme nostamaan esiin myös myyjämme ja heidän elämänsä. Pitää miettiä, miten lehti vaikuttaa myyjiin. Lehden pitää samalla näyttää sellaiselta, että sen haluaa ostaa.

Miten ihmiset saadaan ostamaan enemmän Isoa Numeroa?

Lehteä myydään enemmän kuin aikaisemmin. Osin se varmasti johtuu siitä, että myyjiä on enemmän. Hyvä niin. Tarkoitus on totta kai myös tehdä entistä kiinnostavampaa lehteä. On mahdollista, että myyjät myös kirjoittaisivat juttuja. Kansainvälisiä esimerkkejä löytyy.

Miten järjestökumppaninne vaikuttavat lehden sisältöön?

Teemme monien tahojen kanssa yhteistyötä, mutta eivät he lehden sisältöön vaikuta. Iso Numero on journalistisesti itsenäinen julkaisu, jonka sisältö tuotetaan journalistisin perustein.

Onko aiheita, joista Iso Numero ei kirjoita?

Kaikesta voi kirjoittaa. Tärkeää on se, miten kirjoitetaan.

Onko lehden tekemisessä jo tullut yllätyksiä?

Eipä juuri, Ison Numeron tekijät ja myyjät ovat tuttuja. Itsekin olen aikaisemmin kirjoittanut lehteen. Mielenkiintoista on, että lehden myyjät esittävät mielipiteitä etenkin sen kannesta. Se on ymmärrettävää. Hehän sitä myyvät.

Veera Vehkasalo, 35, aloitti lokakuussa Ison Numeron päätoimittajana. Vehkasalo on valtiotieteiden maisteri. Hän siirtyy päätoimittajan rooliin viestintäalan tehtävistä Suomen YK-liitosta. Iso Numero on aikakauslehti, jota vähävaraiset ja kodittomat myyvät kadulla saadakseen lisätuloja. Lehteä myydään pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan suurimmissa kaupungeissa. Sen voi myös tilata kotiin.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta