Uuden päätoimittajan mielestä on hyvä, että myyjät esittävät mielipiteitä Ison Numeron kannesta

Veera Vehkasalo, 35, aloitti lokakuussa Ison Numeron päätoimittajana. Vehkasalo on valtiotieteiden maisteri. Hän siirtyy päätoimittajan rooliin viestintäalan tehtävistä Suomen YK-liitosta. Iso Numero on aikakauslehti, jota vähävaraiset ja kodittomat myyvät kadulla saadakseen lisätuloja. Lehteä myydään pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan suurimmissa kaupungeissa. Sen voi myös tilata kotiin.

JOURNALISTI
14.11.2019

Tommy Pohjola, teksti

Mihin asioihin haluat lehden kiinnittävän huomiota?

Teemat ovat aika lailla samat kuin ne, joita Isossa Numerossa jo käsitellään. Eritaustaisten ihmisten kohtaamisesta kirjoitamme varmasti enemmän. Tärkeitä aiheita ovat eriarvoisuus, köyhyys, ihmisten liikkuvuus ja katukulttuuri.

Minkälaisia uutisia luet itse?

Ajankohtaisia! Kansainväliset asiat ja ulkopolitiikka kiinnostavat kovasti. Silmiin osuvat monesti kaikenlaiset kuriositeetit. Myös positiivisia, kivoja uutisia luen mielelläni.

Koetko olevasi journalisti, tiedottaja vai avustustyöntekijä?

Avustustyöntekijä tuskin olen. Kysymys identiteetistä on kyllä hyvä ja vaikea. Uskon, että minulla on monia identiteettejä. Ajattelen, että olen aina hakeutunut tärkeäksi kokemieni asioiden ja ihmisten pariin. Että saan tehdä jotain, jolla on merkitystä.

Minkälaista kokemusta olet saanut aikaisemmista töistä?

Olen oppinut paljon siitä, miten tärkeää ihmisten kuunteleminen on niin maailmanpolitiikassa kuin arjessakin. Ehkä joustavuus on lisääntynyt ja uskon, että siitäkin on hyötyä, että tekee hyvin erilaisia hommia.

Miten aiot kehittää lehteä?

Iso Numero kirjoittaa erilaisten ihmisten yhteiselosta. Tätä on tärkeä pitää esillä jatkossakin.

Miten Ison Numeron tekeminen eroaa muiden aikakauslehtien tekemisestä?

Ehkä siinä, miten käsittelemme aiheita ja miten niistä kirjoitamme. Se kaikki liittyy näkökulmien valitsemiseen.

Miten lehden tekemisessä huomioidaan jakelutapa?

Pyrimme nostamaan esiin myös myyjämme ja heidän elämänsä. Pitää miettiä, miten lehti vaikuttaa myyjiin. Lehden pitää samalla näyttää sellaiselta, että sen haluaa ostaa.

Miten ihmiset saadaan ostamaan enemmän Isoa Numeroa?

Lehteä myydään enemmän kuin aikaisemmin. Osin se varmasti johtuu siitä, että myyjiä on enemmän. Hyvä niin. Tarkoitus on totta kai myös tehdä entistä kiinnostavampaa lehteä. On mahdollista, että myyjät myös kirjoittaisivat juttuja. Kansainvälisiä esimerkkejä löytyy.

Miten järjestökumppaninne vaikuttavat lehden sisältöön?

Teemme monien tahojen kanssa yhteistyötä, mutta eivät he lehden sisältöön vaikuta. Iso Numero on journalistisesti itsenäinen julkaisu, jonka sisältö tuotetaan journalistisin perustein.

Onko aiheita, joista Iso Numero ei kirjoita?

Kaikesta voi kirjoittaa. Tärkeää on se, miten kirjoitetaan.

Onko lehden tekemisessä jo tullut yllätyksiä?

Eipä juuri, Ison Numeron tekijät ja myyjät ovat tuttuja. Itsekin olen aikaisemmin kirjoittanut lehteen. Mielenkiintoista on, että lehden myyjät esittävät mielipiteitä etenkin sen kannesta. Se on ymmärrettävää. Hehän sitä myyvät.

Veera Vehkasalo, 35, aloitti lokakuussa Ison Numeron päätoimittajana. Vehkasalo on valtiotieteiden maisteri. Hän siirtyy päätoimittajan rooliin viestintäalan tehtävistä Suomen YK-liitosta. Iso Numero on aikakauslehti, jota vähävaraiset ja kodittomat myyvät kadulla saadakseen lisätuloja. Lehteä myydään pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan suurimmissa kaupungeissa. Sen voi myös tilata kotiin.



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta