Uuden päätoimittajan mielestä on hyvä, että myyjät esittävät mielipiteitä Ison Numeron kannesta

Veera Vehkasalo, 35, aloitti lokakuussa Ison Numeron päätoimittajana. Vehkasalo on valtiotieteiden maisteri. Hän siirtyy päätoimittajan rooliin viestintäalan tehtävistä Suomen YK-liitosta. Iso Numero on aikakauslehti, jota vähävaraiset ja kodittomat myyvät kadulla saadakseen lisätuloja. Lehteä myydään pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan suurimmissa kaupungeissa. Sen voi myös tilata kotiin.

JOURNALISTI
14.11.2019

Tommy Pohjola, teksti

Mihin asioihin haluat lehden kiinnittävän huomiota?

Teemat ovat aika lailla samat kuin ne, joita Isossa Numerossa jo käsitellään. Eritaustaisten ihmisten kohtaamisesta kirjoitamme varmasti enemmän. Tärkeitä aiheita ovat eriarvoisuus, köyhyys, ihmisten liikkuvuus ja katukulttuuri.

Minkälaisia uutisia luet itse?

Ajankohtaisia! Kansainväliset asiat ja ulkopolitiikka kiinnostavat kovasti. Silmiin osuvat monesti kaikenlaiset kuriositeetit. Myös positiivisia, kivoja uutisia luen mielelläni.

Koetko olevasi journalisti, tiedottaja vai avustustyöntekijä?

Avustustyöntekijä tuskin olen. Kysymys identiteetistä on kyllä hyvä ja vaikea. Uskon, että minulla on monia identiteettejä. Ajattelen, että olen aina hakeutunut tärkeäksi kokemieni asioiden ja ihmisten pariin. Että saan tehdä jotain, jolla on merkitystä.

Minkälaista kokemusta olet saanut aikaisemmista töistä?

Olen oppinut paljon siitä, miten tärkeää ihmisten kuunteleminen on niin maailmanpolitiikassa kuin arjessakin. Ehkä joustavuus on lisääntynyt ja uskon, että siitäkin on hyötyä, että tekee hyvin erilaisia hommia.

Miten aiot kehittää lehteä?

Iso Numero kirjoittaa erilaisten ihmisten yhteiselosta. Tätä on tärkeä pitää esillä jatkossakin.

Miten Ison Numeron tekeminen eroaa muiden aikakauslehtien tekemisestä?

Ehkä siinä, miten käsittelemme aiheita ja miten niistä kirjoitamme. Se kaikki liittyy näkökulmien valitsemiseen.

Miten lehden tekemisessä huomioidaan jakelutapa?

Pyrimme nostamaan esiin myös myyjämme ja heidän elämänsä. Pitää miettiä, miten lehti vaikuttaa myyjiin. Lehden pitää samalla näyttää sellaiselta, että sen haluaa ostaa.

Miten ihmiset saadaan ostamaan enemmän Isoa Numeroa?

Lehteä myydään enemmän kuin aikaisemmin. Osin se varmasti johtuu siitä, että myyjiä on enemmän. Hyvä niin. Tarkoitus on totta kai myös tehdä entistä kiinnostavampaa lehteä. On mahdollista, että myyjät myös kirjoittaisivat juttuja. Kansainvälisiä esimerkkejä löytyy.

Miten järjestökumppaninne vaikuttavat lehden sisältöön?

Teemme monien tahojen kanssa yhteistyötä, mutta eivät he lehden sisältöön vaikuta. Iso Numero on journalistisesti itsenäinen julkaisu, jonka sisältö tuotetaan journalistisin perustein.

Onko aiheita, joista Iso Numero ei kirjoita?

Kaikesta voi kirjoittaa. Tärkeää on se, miten kirjoitetaan.

Onko lehden tekemisessä jo tullut yllätyksiä?

Eipä juuri, Ison Numeron tekijät ja myyjät ovat tuttuja. Itsekin olen aikaisemmin kirjoittanut lehteen. Mielenkiintoista on, että lehden myyjät esittävät mielipiteitä etenkin sen kannesta. Se on ymmärrettävää. Hehän sitä myyvät.

Veera Vehkasalo, 35, aloitti lokakuussa Ison Numeron päätoimittajana. Vehkasalo on valtiotieteiden maisteri. Hän siirtyy päätoimittajan rooliin viestintäalan tehtävistä Suomen YK-liitosta. Iso Numero on aikakauslehti, jota vähävaraiset ja kodittomat myyvät kadulla saadakseen lisätuloja. Lehteä myydään pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan suurimmissa kaupungeissa. Sen voi myös tilata kotiin.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta