Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

JOURNALISTI
14.11.2019

Maria Pettersson

Twitter: mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Lomarahoista puolet pois. Puolitoista tuntia lisätyötä viikossa palkatta. Palkankorotus pyöreä nolla. Kolme lauantaita, helatorstai ja loppiainen muutetaan työpäiviksi. Sairausajan palkka laskee, samoin varallaolokorvaus. Lakko-oikeutta rajataan. Ay-jäsenmaksua ei enää peritä suoraan palkasta, vaan se on maksettava itse laskulla. Kiky-tunteja ei poisteta eli ilmaistyö jatkuisi.

 

Journalistiliitossa käydään tänä syksynä työehtosopimusneuvotteluja. Osa on käynnissä, toiset vasta tulossa. Tällä kertaa työnantajan esitykset ovat ennennäkemättömän rajuja ja paikoin täysin järjettömiä. Yllä muutamia tässä vaiheessa kuultuja, aivan tosissaan annettuja esityksiä. Neuvotteluja käyvä liiton puheenjohtaja Hanne Aho kirjoittaa neuvottelujen sujumisesta ja niitä ympäröivästä hiljaisuuden muurista sivulla 43.

Journalistiliitto ei ole ainoa, jonka neuvotteluissa on tänä syksynä esitetty kohtuuttomia avauksia. Monella alalla neuvottelut seisovat, koska työnantajan vaatimukset ovat mahdottomia. Ja kyllä, kyse on nyt nimenomaan työnantajan kohtuuttomuudesta. Esimerkiksi Journalistiliitossa työntekijäpuoli on mennyt pöytään täysin säällisillä avauksilla – esimerkiksi esittämällä, että hankalassa taloudellisessa tilanteessa luovutettu lomaviikko palautettaisiin.

 

Neuvottelujen alussa saatetaan toki heitellä koviakin vaatimuksia, mutta nyt tilanne on todella poikkeuksellinen.

Työnantaja pyrkii, tietenkin, saamaan työntekijät työskentelemään enemmän ja maksamaan heille vähemmän. Tässä ei sinällään ole mitään uutta, nyt vaatimukset vain ovat monta kertaluokkaa entistä pöyristyttävämpiä.

Samaan aikaan työnantaja yrittää romuttaa työntekijöiden mahdollisuuden puolustaa oikeuksiaan. Lakko-oikeuden rajaaminen on yksi esimerkki. Oikeus lakkoiluun on perusoikeus, jota työnantaja ei voi viedä. Ammattiyhdistysten jäsenmaksujen perimisen lopettaminen on toisella tavalla vakavaa. Toiveissa on selvästi näivettää ammattiyhdistysliikettä jäsenkadolla. Työnantaja koordinoi keskenään tehokkaasti, ja koordinointi lisääntyy vuosi vuodelta. Työnantajapuoli tietää, mikä voima yhtenäisyydessä piilee, ja haluaa siksi parhaansa mukaan hajottaa työntekijäpuolen yhtenäisyyden.

Mitä tapahtuu, jos työnantaja toteuttaa haaveensa ay-liikkeen kaatamisesta? Esimakua saa tämän tekstin ensiriveiltä.

 

Työntekijäpuoli voisi toki marssia pöytään samanlaisin esityksin. Ylimääräinen viikko lomaa kaikille ja lomarahoihin puolet lisää. Palkankorotus 20 prosenttia ja sairausajalta tuplapalkka. Ay-jäsenmaksu työnantajan maksettavaksi.

Tähän asti työntekijäpuolella on kuitenkin arveltu, että järkevissä ehdotuksissa on enemmän mieltä kuin järjettömissä. Nyt näyttää siltä, että työnantaja on heittänyt järjenhippeet menemään ja päättänyt esittää asioita, joiden se tietää kaatuvan – kenties toivoen näin saavansa hiukan maltillisemmat esityksensä läpi täysin ongelmitta.

Aho kirjoittaa työnantajan toivovan, ettei sen esitysten sisällöstä kerrottaisi työntekijöille. On helppo ymmärtää, miksi. Työnantaja tietää erinomaisen hyvin, kuinka törkeiltä sen esitykset näyttävät omistautuneiden ja työnantajastaan tykkäävien työntekijöiden silmiin. Ne ovat pyllistys työntekijöille, jotka ovat istuneet läpi lukuisat yt:t, venyneet, paikanneet, korvanneet ja järjestelleet asiansa työnantajan parhaaksi. Meidän alallamme työntekijät ovat hyvin uskollisia työnantajalle – valitettavasti sama ei näytä pätevän toisin päin.

Neuvottelut eivät ole vielä maalissa, ja jos järjettömyys ei väisty, eivät ne sinne myöskään pääse. Toivoa kuitenkin on, sillä lakko ei olisi kenenkään etu. Toivotaan, että neuvotteluiden edetessä järki alkaa kulkea.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta