Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

JOURNALISTI
14.11.2019

Hanne Aho

Kirjoittaja on Journalistiliiton puheenjohtaja

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Teidän työehdoistanne käydään parhaillaan neuvotteluja – suljetuin ovin, kuten tapana on. Enää harvoin kuitenkaan yötä myöten, väsynein silmin ja mielin.

Yksi perinne on silti säilynyt: neuvotteluvaiheessa keskustelujen ja esitysten sisällöt jäävät pääosin vain neuvottelijoiden tietoon. Niistä ei hiiskuta jäsenille, saati julkisuuteen. Ulkopuolisten on lähes mahdoton hahmottaa, mitä osapuolet ovat toisilleen tarjonneet, mitkä ovat kiistakapuloita tai missä on päästy eteenpäin.

 

Mistä tällainen salailun perinne? Neuvottelut ovat peliä, jossa lyödään pöytään esityksiä ja vastaesityksiä. Niissä mietitään myös sitä, miten joku asia tuodaan neuvottelupöytään – tai sitten ei tuoda, ainakaan juuri nyt. Esitykset voivat olla rajuja ja niissä voidaan esittää hiuksianostattavia vaatimuksia. Neuvottelijat tuntevat pelin.

Jos neuvotteluja käytäisiin julkisesti, keskustelu ja eteneminen vaikeutuisivat. Eniten vaikeutuisi neuvottelutulokseen pääseminen: online-seuraajat voisivat ymmärtää ensiesitykset lopullisiksi vaatimuksiksi ja kompromissien tekeminen näyttäisi arvovaltatappiolta.

Suljettujen ovien takana neuvotteleminen on kuitenkin alkanut tuntua koko ajan turhemmalta. Neuvottelutilanne on aina asetelmiltaan epätasainen: toisella puolella pöytää on usein koko työnantajaleiri, kun taas työntekijäpuolella tuhansia jäseniä edustaa kourallinen neuvottelijoita. Työnantaja on näin helposti paremmin informoitu kuin työntekijät.

 

Viime vuosina asetelma työmarkkinoilla on myös kääntynyt niin, että hiuksianostattavia esityksiä tekee lähinnä työnantaja. Vai mitä sanotte tänä syksynä tehdyistä esityksistä?

Palkankorotus nolla prosenttia. Kikytunnit jäävät työehtosopimuksiin, lomarahat puolitetaan, helatorstai ja loppiainen sekä kolme lauantaita muutetaan työpäiviksi. Sairausajan palkka laskee, lakko-oikeutta rajataan merkittävästi ja työnantaja lopettaa ay-jäsenmaksujen perimisen. Muutamia mainitakseni.

 

Miksiköhän se on juuri työnantaja, joka usein vaatii neuvottelua radiohiljaisuudessa? Ja miksi me ainakin tähän asti olemme suostuneet siihen? Siksi, että neuvottelukumppania tulee kunnioittaa ja näin osoitetaan myös luottamusta.

Me neuvottelijat olemme teidän luottamuksenne varassa. Suljettujen ovien neuvottelu perustuu teiltä saatuun luottamukseen siitä, että me ajamme teidän etujanne, vaikka ette yksityiskohtia neuvotteluista tietäisikään.

Ja luottamus on toiminut, kiitos siitä. Sen avulla käydään myös tämän syksyn ja talven neuvottelut. Radiohiljaisuudessa tai ei.

Seuraa, miten oman alasi tes-neuvottelut etenevät: journalistiliitto.fi/tes-neuvottelut.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta