Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

JOURNALISTI
14.11.2019

Hanne Aho

Kirjoittaja on Journalistiliiton puheenjohtaja

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Teidän työehdoistanne käydään parhaillaan neuvotteluja – suljetuin ovin, kuten tapana on. Enää harvoin kuitenkaan yötä myöten, väsynein silmin ja mielin.

Yksi perinne on silti säilynyt: neuvotteluvaiheessa keskustelujen ja esitysten sisällöt jäävät pääosin vain neuvottelijoiden tietoon. Niistä ei hiiskuta jäsenille, saati julkisuuteen. Ulkopuolisten on lähes mahdoton hahmottaa, mitä osapuolet ovat toisilleen tarjonneet, mitkä ovat kiistakapuloita tai missä on päästy eteenpäin.

 

Mistä tällainen salailun perinne? Neuvottelut ovat peliä, jossa lyödään pöytään esityksiä ja vastaesityksiä. Niissä mietitään myös sitä, miten joku asia tuodaan neuvottelupöytään – tai sitten ei tuoda, ainakaan juuri nyt. Esitykset voivat olla rajuja ja niissä voidaan esittää hiuksianostattavia vaatimuksia. Neuvottelijat tuntevat pelin.

Jos neuvotteluja käytäisiin julkisesti, keskustelu ja eteneminen vaikeutuisivat. Eniten vaikeutuisi neuvottelutulokseen pääseminen: online-seuraajat voisivat ymmärtää ensiesitykset lopullisiksi vaatimuksiksi ja kompromissien tekeminen näyttäisi arvovaltatappiolta.

Suljettujen ovien takana neuvotteleminen on kuitenkin alkanut tuntua koko ajan turhemmalta. Neuvottelutilanne on aina asetelmiltaan epätasainen: toisella puolella pöytää on usein koko työnantajaleiri, kun taas työntekijäpuolella tuhansia jäseniä edustaa kourallinen neuvottelijoita. Työnantaja on näin helposti paremmin informoitu kuin työntekijät.

 

Viime vuosina asetelma työmarkkinoilla on myös kääntynyt niin, että hiuksianostattavia esityksiä tekee lähinnä työnantaja. Vai mitä sanotte tänä syksynä tehdyistä esityksistä?

Palkankorotus nolla prosenttia. Kikytunnit jäävät työehtosopimuksiin, lomarahat puolitetaan, helatorstai ja loppiainen sekä kolme lauantaita muutetaan työpäiviksi. Sairausajan palkka laskee, lakko-oikeutta rajataan merkittävästi ja työnantaja lopettaa ay-jäsenmaksujen perimisen. Muutamia mainitakseni.

 

Miksiköhän se on juuri työnantaja, joka usein vaatii neuvottelua radiohiljaisuudessa? Ja miksi me ainakin tähän asti olemme suostuneet siihen? Siksi, että neuvottelukumppania tulee kunnioittaa ja näin osoitetaan myös luottamusta.

Me neuvottelijat olemme teidän luottamuksenne varassa. Suljettujen ovien neuvottelu perustuu teiltä saatuun luottamukseen siitä, että me ajamme teidän etujanne, vaikka ette yksityiskohtia neuvotteluista tietäisikään.

Ja luottamus on toiminut, kiitos siitä. Sen avulla käydään myös tämän syksyn ja talven neuvottelut. Radiohiljaisuudessa tai ei.

Seuraa, miten oman alasi tes-neuvottelut etenevät: journalistiliitto.fi/tes-neuvottelut.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta