Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

JOURNALISTI
14.11.2019

Hanne Aho

Kirjoittaja on Journalistiliiton puheenjohtaja

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Teidän työehdoistanne käydään parhaillaan neuvotteluja – suljetuin ovin, kuten tapana on. Enää harvoin kuitenkaan yötä myöten, väsynein silmin ja mielin.

Yksi perinne on silti säilynyt: neuvotteluvaiheessa keskustelujen ja esitysten sisällöt jäävät pääosin vain neuvottelijoiden tietoon. Niistä ei hiiskuta jäsenille, saati julkisuuteen. Ulkopuolisten on lähes mahdoton hahmottaa, mitä osapuolet ovat toisilleen tarjonneet, mitkä ovat kiistakapuloita tai missä on päästy eteenpäin.

 

Mistä tällainen salailun perinne? Neuvottelut ovat peliä, jossa lyödään pöytään esityksiä ja vastaesityksiä. Niissä mietitään myös sitä, miten joku asia tuodaan neuvottelupöytään – tai sitten ei tuoda, ainakaan juuri nyt. Esitykset voivat olla rajuja ja niissä voidaan esittää hiuksianostattavia vaatimuksia. Neuvottelijat tuntevat pelin.

Jos neuvotteluja käytäisiin julkisesti, keskustelu ja eteneminen vaikeutuisivat. Eniten vaikeutuisi neuvottelutulokseen pääseminen: online-seuraajat voisivat ymmärtää ensiesitykset lopullisiksi vaatimuksiksi ja kompromissien tekeminen näyttäisi arvovaltatappiolta.

Suljettujen ovien takana neuvotteleminen on kuitenkin alkanut tuntua koko ajan turhemmalta. Neuvottelutilanne on aina asetelmiltaan epätasainen: toisella puolella pöytää on usein koko työnantajaleiri, kun taas työntekijäpuolella tuhansia jäseniä edustaa kourallinen neuvottelijoita. Työnantaja on näin helposti paremmin informoitu kuin työntekijät.

 

Viime vuosina asetelma työmarkkinoilla on myös kääntynyt niin, että hiuksianostattavia esityksiä tekee lähinnä työnantaja. Vai mitä sanotte tänä syksynä tehdyistä esityksistä?

Palkankorotus nolla prosenttia. Kikytunnit jäävät työehtosopimuksiin, lomarahat puolitetaan, helatorstai ja loppiainen sekä kolme lauantaita muutetaan työpäiviksi. Sairausajan palkka laskee, lakko-oikeutta rajataan merkittävästi ja työnantaja lopettaa ay-jäsenmaksujen perimisen. Muutamia mainitakseni.

 

Miksiköhän se on juuri työnantaja, joka usein vaatii neuvottelua radiohiljaisuudessa? Ja miksi me ainakin tähän asti olemme suostuneet siihen? Siksi, että neuvottelukumppania tulee kunnioittaa ja näin osoitetaan myös luottamusta.

Me neuvottelijat olemme teidän luottamuksenne varassa. Suljettujen ovien neuvottelu perustuu teiltä saatuun luottamukseen siitä, että me ajamme teidän etujanne, vaikka ette yksityiskohtia neuvotteluista tietäisikään.

Ja luottamus on toiminut, kiitos siitä. Sen avulla käydään myös tämän syksyn ja talven neuvottelut. Radiohiljaisuudessa tai ei.

Seuraa, miten oman alasi tes-neuvottelut etenevät: journalistiliitto.fi/tes-neuvottelut.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta