Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

JOURNALISTI
14.11.2019

Hanne Aho

Kirjoittaja on Journalistiliiton puheenjohtaja

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Teidän työehdoistanne käydään parhaillaan neuvotteluja – suljetuin ovin, kuten tapana on. Enää harvoin kuitenkaan yötä myöten, väsynein silmin ja mielin.

Yksi perinne on silti säilynyt: neuvotteluvaiheessa keskustelujen ja esitysten sisällöt jäävät pääosin vain neuvottelijoiden tietoon. Niistä ei hiiskuta jäsenille, saati julkisuuteen. Ulkopuolisten on lähes mahdoton hahmottaa, mitä osapuolet ovat toisilleen tarjonneet, mitkä ovat kiistakapuloita tai missä on päästy eteenpäin.

 

Mistä tällainen salailun perinne? Neuvottelut ovat peliä, jossa lyödään pöytään esityksiä ja vastaesityksiä. Niissä mietitään myös sitä, miten joku asia tuodaan neuvottelupöytään – tai sitten ei tuoda, ainakaan juuri nyt. Esitykset voivat olla rajuja ja niissä voidaan esittää hiuksianostattavia vaatimuksia. Neuvottelijat tuntevat pelin.

Jos neuvotteluja käytäisiin julkisesti, keskustelu ja eteneminen vaikeutuisivat. Eniten vaikeutuisi neuvottelutulokseen pääseminen: online-seuraajat voisivat ymmärtää ensiesitykset lopullisiksi vaatimuksiksi ja kompromissien tekeminen näyttäisi arvovaltatappiolta.

Suljettujen ovien takana neuvotteleminen on kuitenkin alkanut tuntua koko ajan turhemmalta. Neuvottelutilanne on aina asetelmiltaan epätasainen: toisella puolella pöytää on usein koko työnantajaleiri, kun taas työntekijäpuolella tuhansia jäseniä edustaa kourallinen neuvottelijoita. Työnantaja on näin helposti paremmin informoitu kuin työntekijät.

 

Viime vuosina asetelma työmarkkinoilla on myös kääntynyt niin, että hiuksianostattavia esityksiä tekee lähinnä työnantaja. Vai mitä sanotte tänä syksynä tehdyistä esityksistä?

Palkankorotus nolla prosenttia. Kikytunnit jäävät työehtosopimuksiin, lomarahat puolitetaan, helatorstai ja loppiainen sekä kolme lauantaita muutetaan työpäiviksi. Sairausajan palkka laskee, lakko-oikeutta rajataan merkittävästi ja työnantaja lopettaa ay-jäsenmaksujen perimisen. Muutamia mainitakseni.

 

Miksiköhän se on juuri työnantaja, joka usein vaatii neuvottelua radiohiljaisuudessa? Ja miksi me ainakin tähän asti olemme suostuneet siihen? Siksi, että neuvottelukumppania tulee kunnioittaa ja näin osoitetaan myös luottamusta.

Me neuvottelijat olemme teidän luottamuksenne varassa. Suljettujen ovien neuvottelu perustuu teiltä saatuun luottamukseen siitä, että me ajamme teidän etujanne, vaikka ette yksityiskohtia neuvotteluista tietäisikään.

Ja luottamus on toiminut, kiitos siitä. Sen avulla käydään myös tämän syksyn ja talven neuvottelut. Radiohiljaisuudessa tai ei.

Seuraa, miten oman alasi tes-neuvottelut etenevät: journalistiliitto.fi/tes-neuvottelut.



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta