Suomen ensimmäiset naistoimittajat olivat alipalkattuja

JOURNALISTI
14.11.2019

Juha Matias Lehtonen, teksti

Tuore väitöskirja kertoo, kuinka Helsingin Sanomat palkkasi maailmansotien välisenä aikana useita naistoimittajia. Naiset joutuivat kuitenkin kamppailemaan arvostuksesta ja rahasta miehiä enemmän.

Helsingin yliopistolla tarkastettiin syyskuussa väitöskirja aiheesta “naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana”. Väitöskirjassaan historioitsija Reetta Hänninen analysoi ensimmäisen polven naistoimittajien asemaa suomalaisessa sanomalehtitoimituksessa.

Ennen toista maailmansotaa suomalaiset sanomalehdet alkoivat vähitellen julkaista yhä enemmän naisten kirjoittamaa tekstiä houkutellakseen lukijoiksi naisia, jotka vastasivat yleensä kodin kulutuksesta. Naisia palkkaamalla Helsingin Sanomat pyrki profiloitumaan puolueettomaksi koko perheen lehdeksi.

Toisaalta lehdet rekrytoivat naisia myös säästääkseen palkkakuluissa. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat maksoivat toimittajilleen muutenkin huonompaa palkkaa kuin monet kilpailijansa, mutta naisille rahaa tarvitsi antaa vielä vähemmän.

1900-luvun alkupuolella naisia kannustettiin osallistumaan yhteiskunnallisesti lähinnä tietyillä feminiinisiksi katsotuilla aloilla. Tällaisia olivat muun muassa terveysvalistus ja sosiaaliset kysymykset. Myös Helsingin Sanomissa naisten kirjoittamat jutut painottuivat feminiinisinä pidettyihin aiheisiin. Osa naisista joutui jopa pelkän sukupuolensa vuoksi kirjoittamaan raportteja muotinäytöksistä.

Monet Helsingin Sanomien varhaiset naistoimittajat asettuivat luontevasti heille tarjottuun rooliin. Esimerkiksi näytelmäkirjailijana tunnettu Seere Salminen julkaisi pirteitä matkareportaaseja ja kevyitä pakinoita entisaikojen arjesta. Hän oli 1930-luvun lopulla ainoa nainen, jolla oli toimituksen keskiarvoa korkeampi palkka.

Naiselle tarjottua roolia onnistui osittain väistämään nuori Vappu Roos, joka teki nopeatahtista reportterin työtä. “Järki-ihmiseksi” luonnehdittu Roos kirjoitti monista aikansa suurista aiheista, kuten raskaudenehkäisystä ja rotuhygieenisestä sterilisaatiosta, sekä laati jopa uutisia taloudesta ja sodankäynnistä, jotka perinteisesti olivat miesten alaa.

Journalistiliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan liiton työsuhteisten miesten keskimääräinen kokonaisansio vuonna 2018 oli 3 898 euroa ja naisten 3 734 euroa.

Lue Reetta Hännisen väitöskirja “Kevyt ja pirteä kynä? Naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana“.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta