Suomen ensimmäiset naistoimittajat olivat alipalkattuja

JOURNALISTI
14.11.2019

Juha Matias Lehtonen, teksti

Tuore väitöskirja kertoo, kuinka Helsingin Sanomat palkkasi maailmansotien välisenä aikana useita naistoimittajia. Naiset joutuivat kuitenkin kamppailemaan arvostuksesta ja rahasta miehiä enemmän.

Helsingin yliopistolla tarkastettiin syyskuussa väitöskirja aiheesta “naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana”. Väitöskirjassaan historioitsija Reetta Hänninen analysoi ensimmäisen polven naistoimittajien asemaa suomalaisessa sanomalehtitoimituksessa.

Ennen toista maailmansotaa suomalaiset sanomalehdet alkoivat vähitellen julkaista yhä enemmän naisten kirjoittamaa tekstiä houkutellakseen lukijoiksi naisia, jotka vastasivat yleensä kodin kulutuksesta. Naisia palkkaamalla Helsingin Sanomat pyrki profiloitumaan puolueettomaksi koko perheen lehdeksi.

Toisaalta lehdet rekrytoivat naisia myös säästääkseen palkkakuluissa. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat maksoivat toimittajilleen muutenkin huonompaa palkkaa kuin monet kilpailijansa, mutta naisille rahaa tarvitsi antaa vielä vähemmän.

1900-luvun alkupuolella naisia kannustettiin osallistumaan yhteiskunnallisesti lähinnä tietyillä feminiinisiksi katsotuilla aloilla. Tällaisia olivat muun muassa terveysvalistus ja sosiaaliset kysymykset. Myös Helsingin Sanomissa naisten kirjoittamat jutut painottuivat feminiinisinä pidettyihin aiheisiin. Osa naisista joutui jopa pelkän sukupuolensa vuoksi kirjoittamaan raportteja muotinäytöksistä.

Monet Helsingin Sanomien varhaiset naistoimittajat asettuivat luontevasti heille tarjottuun rooliin. Esimerkiksi näytelmäkirjailijana tunnettu Seere Salminen julkaisi pirteitä matkareportaaseja ja kevyitä pakinoita entisaikojen arjesta. Hän oli 1930-luvun lopulla ainoa nainen, jolla oli toimituksen keskiarvoa korkeampi palkka.

Naiselle tarjottua roolia onnistui osittain väistämään nuori Vappu Roos, joka teki nopeatahtista reportterin työtä. “Järki-ihmiseksi” luonnehdittu Roos kirjoitti monista aikansa suurista aiheista, kuten raskaudenehkäisystä ja rotuhygieenisestä sterilisaatiosta, sekä laati jopa uutisia taloudesta ja sodankäynnistä, jotka perinteisesti olivat miesten alaa.

Journalistiliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan liiton työsuhteisten miesten keskimääräinen kokonaisansio vuonna 2018 oli 3 898 euroa ja naisten 3 734 euroa.

Lue Reetta Hännisen väitöskirja “Kevyt ja pirteä kynä? Naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana“.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta