Suomen ensimmäiset naistoimittajat olivat alipalkattuja

JOURNALISTI
14.11.2019

Juha Matias Lehtonen, teksti

Tuore väitöskirja kertoo, kuinka Helsingin Sanomat palkkasi maailmansotien välisenä aikana useita naistoimittajia. Naiset joutuivat kuitenkin kamppailemaan arvostuksesta ja rahasta miehiä enemmän.

Helsingin yliopistolla tarkastettiin syyskuussa väitöskirja aiheesta “naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana”. Väitöskirjassaan historioitsija Reetta Hänninen analysoi ensimmäisen polven naistoimittajien asemaa suomalaisessa sanomalehtitoimituksessa.

Ennen toista maailmansotaa suomalaiset sanomalehdet alkoivat vähitellen julkaista yhä enemmän naisten kirjoittamaa tekstiä houkutellakseen lukijoiksi naisia, jotka vastasivat yleensä kodin kulutuksesta. Naisia palkkaamalla Helsingin Sanomat pyrki profiloitumaan puolueettomaksi koko perheen lehdeksi.

Toisaalta lehdet rekrytoivat naisia myös säästääkseen palkkakuluissa. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat maksoivat toimittajilleen muutenkin huonompaa palkkaa kuin monet kilpailijansa, mutta naisille rahaa tarvitsi antaa vielä vähemmän.

1900-luvun alkupuolella naisia kannustettiin osallistumaan yhteiskunnallisesti lähinnä tietyillä feminiinisiksi katsotuilla aloilla. Tällaisia olivat muun muassa terveysvalistus ja sosiaaliset kysymykset. Myös Helsingin Sanomissa naisten kirjoittamat jutut painottuivat feminiinisinä pidettyihin aiheisiin. Osa naisista joutui jopa pelkän sukupuolensa vuoksi kirjoittamaan raportteja muotinäytöksistä.

Monet Helsingin Sanomien varhaiset naistoimittajat asettuivat luontevasti heille tarjottuun rooliin. Esimerkiksi näytelmäkirjailijana tunnettu Seere Salminen julkaisi pirteitä matkareportaaseja ja kevyitä pakinoita entisaikojen arjesta. Hän oli 1930-luvun lopulla ainoa nainen, jolla oli toimituksen keskiarvoa korkeampi palkka.

Naiselle tarjottua roolia onnistui osittain väistämään nuori Vappu Roos, joka teki nopeatahtista reportterin työtä. “Järki-ihmiseksi” luonnehdittu Roos kirjoitti monista aikansa suurista aiheista, kuten raskaudenehkäisystä ja rotuhygieenisestä sterilisaatiosta, sekä laati jopa uutisia taloudesta ja sodankäynnistä, jotka perinteisesti olivat miesten alaa.

Journalistiliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan liiton työsuhteisten miesten keskimääräinen kokonaisansio vuonna 2018 oli 3 898 euroa ja naisten 3 734 euroa.

Lue Reetta Hännisen väitöskirja “Kevyt ja pirteä kynä? Naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana“.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta