Eliisa Alatalon käyttäisi jutuissa sateenkaaritermejä, vaikka kaikki lukijat eivät heti ymmärtäisi, mitä ne tarkoittavat. Kuten muissakin aiheissa, termit täytyy selittää, hän sanoo.

Sateenkaaritermien kanssa on hyvä olla tarkkana. Näin välttää virheet ja kunnioittaa ihmisarvoa.

Täsmällisyyttä translain käsittelyyn

Sukupuolen vaihtaminen ≠ sukupuolen lääketieteellinen korjausprosessi. Transsukupuolinen henkilö ei vaihda sukupuoltaan, vaan voi korjauttaa kehoaan vastaamaan sukupuoli-identiteettiään. Lisäksi sukupuolen voi vahvistaa juridisesti.

Translaki ≠ hoitoasetus. Translaki – eli laki transsukupuolisen sukupuolen vahvistamisesta – koskee sukupuolen oikeudellista vahvistamista. Lääketieteellisen hoidon järjestämistä säätelee erillinen hoitoasetus.

Transihminen ≠ transsukupuolinen. Transihminen on kattokäsite, joka pitää sisällään esimerkiksi transsukupuoliset ja transvestiitit. 

Lähteet: Setan Sateenkaari journalismissa -opas (2019), Eliisa Alatalon haastattelu


Täältä saat lisätietoa

Sateenkaari journalismissa -opas ja sateenkaarisanasto: seta.fi

Vuosittainen Rainbow Europe -vertailu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien toteutumisesta: ilga-europe.org

Ohjeita eettisesti kestävään kuvankäyttöön: stt.fi

JOURNALISTI
14.11.2019

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Liisa Huima ja Aleksi Lumme, kuvat

Translain uudistus, sateenkaarisertifikaatit, seksuaalivähemmistöjen oikeudet – sateenkaariaiheita käsitellään mediassa entistä enemmän. Esimerkiksi uutismediassa translaki on pinnalla, sillä hallitus on luvannut uudistaa sitä.

Sateenkaaritermistö tuottaa kuitenkin toimittajille päänvaivaa. Esimerkki yleisestä mokasta: toimittaja käyttää termiä homoliitto kertoessaan yleisesti samaa sukupuolta olevien liitoista. Se on virhe. Liiton voi hyvin solmia esimerkiksi kaksi biseksuaalia.

 

Setan tiedottaja Eliisa Alatalo ja Kansainvälisen sateenkaarijärjestön ILGA-Euroopan toinen vt. puheenjohtaja Viima Lampinen toivovat toimittajilta paitsi tarkkuutta termien kanssa, myös yleistä harkintaa. Lampinen nostaa esiin tilanteet, joissa esimerkiksi poliitikko sanoo haastattelussa jotain ilmiselvän homovihamielistä ja toimittaja kirjaa sen juttuun sellaisenaan.

”Toivoisin, että toimittajat uskaltaisivat toteuttaa ammattitaitoaan ja osaamistaan sen sijaan, että pelkistävät itsensä sanelukoneiksi”, Lampinen sanoo. Hänestä toimittajien tulisi jo haastattelutilanteessa haastaa poliitikon homovihamielistä kommenttia jatkokysymyksillä.

Alatalon ja Lampisen mukaan sateenkaariaiheiden käsittelemiseen ei sinänsä tarvita mitään kommervenkkejä. Riittää, että toimittajat käyttävät ammattitaitoaan, noudattavat Journalistin ohjeita ja kunnioittavat ihmisoikeuksia.

Jos kuitenkin tarvitsee kättä pidempää, Seta tarjoaa avuksi esimerkiksi Alatalon kirjoittamaa toimittajaopasta, josta ilmestyi syyskuussa neljäs versio Sateenkaari journalismissa.

 

Mihin Journalistin ohjeiden kohtiin sitten kannattaa kiinnittää erityishuomiota? Ilmiselvä kohta on 26, jonka mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava ja sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Lisäksi Setan Alatalo mainitsee muun muassa kohdan 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

Oppaassa hän kirjoittaa, että usein esimerkiksi pride-uutisoinnissa mainitaan otsikossa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, mutta jutuissa kerrotaan vain seksuaalivähemmistöjen tilanteesta, jolloin otsikoinnille ei löydy sisällöstä vastinetta.

 

JSN:n puheenjohtajan Elina Grundströmin mielestä aiheellista mediakritiikkiä on se, että sukupuolivähemmistöt eivät näy riittävän monipuolisesti mediassa. Sen sijaan Journalistin ohjeet eivät edellytä, että otsikko on tyhjentävä ja yksiselitteinen. Käsitteitä voi otsikossa käyttää laajemmin tai suppeammin kuin itse jutussa.

Grundström ei ole lukenut Setan uusinta toimittajaopasta, mutta pitää tämän tyyppisiä oppaita lähtökohtaisesti hyödyllisinä palveluina toimittajille. Opas voi tuoda esiin journalismin vinoumia ja puutteita ja auttaa pohtimaan, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää aihetta voisi käsitellä tai mitä termejä kannattaisi käyttää.

Hän kuitenkin muistuttaa, että tiedotusvälineillä on velvollisuus tehdä sisältöä koskevat ratkaisut journalistisin perustein, eikä päätösvaltaa saa luovuttaa toimitusten ulkopuolelle.

”Mutta varmasti tällaiset oppaat voivat auttaa journalistista päätöksentekoa”, Grundström sanoo.

JSN kävi viime vuoden lopulla läpi kaikki neuvostossa käsitellyt, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin liittyvät ja ohjeeseen 26 kohdistuvat kantelut koko 2000-luvulta. Niitä oli kahdeksan, ja vain kahdessa oli tullut langettava – joskin Grundströmin mukaan vanhimmat vapauttavat päätökset eivät ehkä vastaa täysin nykyistä ajattelutapaa.

Grundström korostaa, että JSN:n tehtävä on puolustaa sananvapautta.

”Sananvapautta joudutaan puolustamaan sellaisissakin tilanteissa, joissa journalismi on huonoa”, Grundström sanoo. JSN ei ota kantaa journalismin laatuun.

Grundström toteaa, että päätöksiä tehdessä harkitaan kokonaisuutta ja punnitaan Journalistin ohjeiden eri kohtien painoarvoa. Esimerkiksi toukokuussa Syd-Österbotten sai vapauttavan päätöksen julkaisemastaan mielipidekirjoituksesta, jossa paikallisen seurakunnan kappalainen puolusti seurakuntansa kirkkoherran aiemmin esittämiä jyrkkiä ja syrjiviä mielipiteitä seksuaalivähemmistöistä.

JSN totesi päätöksessään, että mielipidekirjoituksessa vähintäänkin kyseenalaistettiin seksuaalivähemmistöjen ihmisarvo ja käytettiin halventavia ilmaisuja heidän elämäntavastaan. Vapauttava päätös tuli muun muassa sillä perusteella, että paikallisella yleisöllä on oikeus tietää seurakunnan pappien syrjivistä näkemyksistä.

Viima Lampisen mielestä huoli termien vaikeudesta on lukijoita aliarvioivaa. Vieraan termin merkityksen voi tuoda ilmi kontekstissa.

Palataan vielä termeihin. Kannattaako toimittajan puhua esimerkiksi intersukupuolisista, jos lukija ei ymmärrä, mitä sana tarkoittaa?

Setan Alatalon mielestä kannattaa, koska siten voi antaa yleisölle tietoa maailmasta, monipuolistaa kuvaa ihmisyydestä ja purkaa normeja ja stereotypioita. Tarvittaessa termit täytyy selittää, kuten muissakin aiheissa.

”Miten joku vakausmekanismi on selitetty ihmisille ensimmäisen kerran”, Alatalo ottaa esimerkin.

ILGA-Euroopan Lampisen mielestä huoli termien vaikeudesta on turhaa ja lukijoita aliarvioivaa. Vähiten käytetyt termit voivat toki olla vieraita, mutta niidenkin merkityksen voi tuoda ilmi kontekstissa. Lampinen haluaisi jo mennä eteenpäin siitä, että sateenkaarijuttujen kyljissä julkaistaan faktalaatikoissa juttuun liittymättömiä listauksia erilaisista sateenkaari-identiteeteistä ja termien selityksiä.

Jos toimittaja käsittelee jutussaan haastateltavan sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista, Lampisen mielestä olisi paras kysyä haastateltavalta itseltään, miten tämä ne määrittelee, ja käyttää sitten haastateltavan määritelmiä.

Täsmällisyyttä translain käsittelyyn

Sukupuolen vaihtaminen ≠ sukupuolen lääketieteellinen korjausprosessi. Transsukupuolinen henkilö ei vaihda sukupuoltaan, vaan voi korjauttaa kehoaan vastaamaan sukupuoli-identiteettiään. Lisäksi sukupuolen voi vahvistaa juridisesti.

Translaki ≠ hoitoasetus. Translaki – eli laki transsukupuolisen sukupuolen vahvistamisesta – koskee sukupuolen oikeudellista vahvistamista. Lääketieteellisen hoidon järjestämistä säätelee erillinen hoitoasetus.

Transihminen ≠ transsukupuolinen. Transihminen on kattokäsite, joka pitää sisällään esimerkiksi transsukupuoliset ja transvestiitit. 

Lähteet: Setan Sateenkaari journalismissa -opas (2019), Eliisa Alatalon haastattelu


Täältä saat lisätietoa

Sateenkaari journalismissa -opas ja sateenkaarisanasto: seta.fi

Vuosittainen Rainbow Europe -vertailu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien toteutumisesta: ilga-europe.org

Ohjeita eettisesti kestävään kuvankäyttöön: stt.fi



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta