Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

JOURNALISTI
14.11.2019

Janne Zareff
Twitter: @JanneZareff

Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Some-keskustelussa ymmärretään tarkoituksella asioita väärin ja liioitellaan sitä, mitä vastapuoli sanoo. Tämä ei ole kovin uniikki havainto, kuten ei sekään, että myös toimittajilla on toisinaan taipumusta tähän – itsensä brändäämisessä kärkevä kannanottaminen on kätevä keino.

Toisinaan kärkevät tulkinnat tunkeutuvat jopa journalistisiin teksteihin, kuten kolumneihin. Jos tarkoituksena kuitenkin on saada huomiota ja hyväksyntää jollekin näkökulmalle, voi kärjistäminen olla huono keino, jopa somessa.

 

Overtonin ikkuna on teoreettinen ajatelma, jonka mukaan se, millaisia ehdotuksia pidetään mahdollisina ja maltillisina, millaisia taas täysin mahdottomina ja liian radikaaleina, muuttuu kaiken aikaa. Jos yhteiskunnassa esimerkiksi puhutaan jatkuvasti jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi.

Ajatus ei ole vain teoreettinen. Tiedämme, että mitä enemmän tietystä ehdotuksesta julkisuudessa puhutaan, sitä todennäköisemmin ehdotusta aletaan pitää ainakin harkitsemisen arvoisena. Väitteen tai ehdotuksen toisteleminen julkisessa keskustelussa antaa sille uskottavuutta.

Kyseessä on samanlainen ilmiö kuin mainonnassa: mitä useammin törmäämme tuotteen nimeen, sitä todennäköisemmin valitsemme sen muiden joukosta. Tuttuus tuo uskottavuutta.

 

Tältä pohjalta voidaan hahmotella hieman arkiajattelusta poikkeava malli sille, miten omaa näkökulmaa voisi keskustelussa parhaiten edistää. Ajatellaan esimerkiksi keskustelijat L. Iberaali ja K. Onservatiivi. L on sanonut jotain, esimerkiksi ”kannabiksen rangaistavuuden poistamista tulisi harkita”.

Jos K nyt vastaa ”tarkoitat varmastikin, että kaikki huumeet tulee jatkossa laillistaa”, hän tulee esitelleeksi julkiseen keskusteluun radikaalin puheenvuoron, joka voi ajan kuluessa osaltaan siirtää Overtonin ikkunaa nimenomaan suuntaan, jota K vastustaa.

Jos K sitä vastoin tekee L:n sanomisista mahdollisimman ymmärtävän ja hyväntahtoisen tulkinnan, voi efekti olla toinen. Jos K esimerkiksi sanoo ”tarkoitat varmastikin, että meidän tulee jatkossakin keskittyä huumevalistukseen ja ennaltaehkäisevään työhön, mutta samalla käydä keskustelua siitä, ovatko rangaistukset joissain yksittäistapauksissa kohtuuttomia”, hän ei tule esittäneeksi radikaalia puheenvuoroa, eikä näin ollen aiheuta lisäpainetta ikkunan siirtymiseen.

 

Sama pätee monenlaisiin puheenvuoroihin ja niihin reagoimiseen.

Ajatellaan lausetta ”Suomen täytyy jatkossa valvoa tarkemmin sitä, keitä tänne tulee turvapaikanhakijoina”. Se voidaan kärjistää hyvin radikaaliksi, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuden hyväntahtoiseen tulkintaan.

On huomattava ero sillä, vastataanko lauseeseen ”Tahdot varmaan, että turvapaikkajärjestelmä poistetaan kokonaan ja Suomeen otetaan vain valkoihoisia kristittyjä” vai ”Tarkoitat varmasti, että hakemusten käsittelyä ja ihmisten tunnistamista on hyvä kehittää, että voimme varmistaa, ettei ketään apua tarvitsevaa käännytetä vahingossa pois”.

Mikäli uskomme Overtonin ikkunan todella toimivan, hyväntahtoinen tulkinta tuntuisi olevan se, joka humaaneja arvoja kannattavan kannattaa yrittää tehdä.

 

Näin toimiminen sotii kuitenkin usein intuitiota vastaan. Lähtökohtaisesti ajattelemme, että toimimalla moraalisesti kestävimmällä tavalla tapahtuu parhaita asioita. Moraalisesti kestävin tapa reagoida moraalittomina pitämiimme väitteisiin ja ehdotuksiin on niiden mahdollisimman jyrkkä tuomitseminen. Näin ollen moraalittomien puheiden tulkitseminen hyväntahtoisesti tuntuu meistä yksinkertaisesti väärältä.

Voi kuitenkin olla, että hyväntahtoisuus olisi paras tapa muuttaa maailmaa toivomaamme suuntaan, olipa tuo suunta sitten mikä tahansa.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta