Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

JOURNALISTI
14.11.2019

Tommy Pohjola, teksti
Heli Saarela, kuva

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Häirinnälle halutaan selkeämpiä rajoja. Asia on mainittu hallitusohjelmassa, mutta lainsäädännön muuttaminen etenee hitaasti. Yhteneväistä ja täsmällistä lakitekstiä peräänkuuluttavat muun muassa poliisi, syyttäjät ja käräjäoikeuksien laamannit, jotka ovat vaatineet maalittamisen kriminalisointia.

Mitään selvitystä ei kuitenkaan ole käynnissä.

Oikeusministeriöstä ja sisäministeriöstä vahvistetaan Journalistille, että täsmällisiä lakitekstiin soveltuvia muotoiluja pohditaan edelleen.

”Maalittamiseen voivat soveltua useat rangaistussäännökset, ja eräät niistä ovat asianomistajarikoksia. Nyt arvioidaan sitä, tulisiko virallisen syytteen alaisuutta lähinnä laittoman uhkauksen osalta laajentaa. Eri toimintavaihtoehtoja ei ole suljettu pois”, sanoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Lena Andersson.

Sisäministeriön lainsäädäntöjohtaja Katriina Laitinen sanoo, että ainakaan heillä ei ole aloitettu mitään hanketta. Laitisen mukaan asiaa valmistellaan yhteistyössä eri ministeriöiden ja muiden tahojen kanssa.

”Kokonaisuus on laaja, mutta esimerkiksi rikoslakiin liittyvissä kysymyksissä päävalmisteluvastuu on oikeusministeriöllä.”

 

Lainmuutoksen tarpeellisuudesta on keskusteltu myös Helsingin hovioikeudessa niin sanotussa MV-oikeudenkäynnissä, jossa puidaan toimittaja Jessikka Aroon kohdistunutta häirintää.

Todistajana kuullun Ylen entisen päätoimittajan Atte Jääskeläisen mukaan muun muassa vihasivusto MV-lehdessä julkaistujen artikkelien tarkoitus on ollut horjuttaa ja mustamaalata yksittäistä toimittajaa ja sitä kautta muitakin journalisteja.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) sanoi Ylen haastattelussa 23. lokakuuta kannattavansa sitä, että virkamiehiin kohdistuva maalittaminen olisi yleisen syytteen alainen.

”Olemme erittäin vaarallisella tiellä, jos yritetään vaikuttaa syyttäjiin, tuomareihin ja toimittajiin. Heihin, joilla on keskeisiä rooleja oikeusvaltiossa. Hallitus haluaa nyt panostaa vihapuheen torjuntaan.”



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta