Johanna Lemström on KSF Median pääluottamusmies. Toimittajan työtään hän tekee Västra Nyland -lehdessä, jonka toimitus on Tammisaaressa.

Ikäviäkin päiviä on, mutta mukavia on enemmän, sanoo luottamusmies Johanna Lemström

JOURNALISTI
14.11.2019

Tommy Pohjola, teksti
Emilia Nyberg, kuva

Lehdistön ja kustannustoimittajien työehtosopimukseen kuuluvilla työpaikoilla käytiin lokakuussa vaalit pääluottamusmiesten valitsemiseksi. Eri mediatalojen toimituksissa heitä on tällä hetkellä yli 70.

Luottamushenkilön tehtävä avaa uusia näkymiä toimituksen ja mediatalon toimintaan. Näin sanoo ainakin KSF Median pääluottamusmies Johanna Lemström.

Lemström aloitti Raaseporissa ilmestyvän Västra Nyland -lehden luottamusmiehenä 15 vuotta sitten. Hän ei väitä, että aina olisi kivaa. On aikoja, jolloin työtä ja harmia on enemmän kuin tarpeeksi.

”Nythän konsernissa ei ole ollut yt-neuvotteluja muutamaan vuoteen. Silloin kun niitä oli, oli luottamusmiehelläkin kiire”, hän sanoo.

 

Johanna Lemström ei ajautunut luottamusmieheksi sattumalta. Hänen isänsä oli aikoinaan luottamusmiehenä Rautaruukin Lappohjan tehtaalla Hangossa. Kotona on aina puhuttu työoikeuksista.

”Koen vahvasti, että henkilökunnan pitää voida hyvin työssään. Se on tärkeää.”

Lemström suostui aikanaan luottamusmiehen tehtävään, kun häntä pyydettiin.

”Ei kaduta. Tehtävä on mielenkiintoinen. Luottamusmiehenä saan yhtiöstä paljon sellaista tietoa, jota muuten ehkä olisi hankalaa saada. Tietysti välillä on asioita, jotka koskevat työtovereita ja jotka ovat salassa pidettäviä. Se voi olla raskasta.”

KSF Mediassa on toimitusten pääluottamusmiehen lisäksi varapääluottamusmies HBL:ssä ja yt-edustaja Östnylandissa. Konserniin kuuluu lisäksi Hangötidningen – Hangonlehti. Toimittajia on noin 60.

”Minusta tapaamisia toimitusten ja yhtiön johdon kanssa on tarpeeksi paljon. Se auttaa, että toimitusjohtaja pitää säännöllisesti aamunavauksia toimituksissa. Silloin keskustellaan taloudesta ja toiminnasta yleensä. Se lisää avoimuutta.”

Ei ole tavatonta, että luottamusmies pohtii, kuinka työt jakaantuvat, kun hän hoitaa luottamustehtäväänsä. Johanna Lemström kertoo olleensa huolestunut siitä, että joku muu joutuisi tekemään hänen journalistiset työnsä.

”Mutta eihän se niin mene. Ja se auttaa, että lähin esimieheni suhtautuu luottamustehtävään hyvin ja asiallisesti.”

 

Luottamusmiesten koulutuksesta vastaava Journalistiliiton työehtoasiamies Terhi Tarvainen iloitsee siitä, että tehtävä kiinnostaa monia.

”Se harmittaa, että niin moni kokee, että ei ehdi koulutuksiin, koska työt sitten kaatuvat jonkun muun niskaan”, Tarvainen sanoo.

Hän muistuttaa, että kyseessä on tehtävä, josta myös työnantaja hyötyy.

”Luottamusmies tuntee työoikeutta, työaika- ja työsuhdelakia ja osaa neuvotella. Tätä kaikkea työnantajakin arvostaa.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta