Du skall icke normalisera

JOURNALISTI
14.11.2019

Dan Lolax
dan.lolax@kuntaliitto.fi
Twitter: @danlolax

Redaktionschef på Kommuntorget

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Om man utgående från en samlad kritik mot journalister skrev tio budord tror jag att ett av dem skulle lyda ”Du skall icke normalisera”.

När Yle gör ett reportage (27. 10) om två unga finländare som, vore de inte rasister, kunde vara vilket par som helst, gör sig Yle då skyldigt till att normalisera rasism? Får Yle något som är förkastligt och oönskat att framstå som normalt, till och med önskvärt?

Sådan kritik är inte alltid ogrundad men jag har en känsla av att just det här ordet, ”normalisera”, används mer reflexmässigt än genomtänkt. Det är ett sätt att ventilera frustration över att journalister skriver om sådant som läsaren tar avstånd från.

 

Själv tycker jag inte att Yle normaliserade rasism. Men många tycks ha dragit motsatt slutsats, därför några följdfrågor. Handlar det om en medveten normalisering, eller har Yle naivt och omedvetet sprungit rasisternas ärende?

Påståenden om att vi har ett rundradiobolag med en rasistisk agenda kan inte tas på allvar. Samtidigt innebär kritiken att nyhetsmedier oavsiktligt normaliserar förkastliga åsikter ofta att journalister omyndigförklaras.

Det är klart att också de mest garvade murvlar gör misstag. Men står man i beråd att kritisera journalister för att göra människofientliga idéer salongsfähiga så är det vettigt att sätta kritiken i ett sammanhang. Det här innebär inte bara att man tittar på hur journalisterna visat sin kompetens tidigare, utan också att man funderar på vad de vill uppnå med reportaget.

 

Kritiken mot Yle samlas kring två ståndpunkter. Den ena gör gällande att reportaget om Venla och Miska inte borde ha gjorts över huvud taget, som vore mediers bevakning i sig en legitimering av det som bevakas. Själv har jag svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Upprördhet ska inte vara journalistikens ändamål men reaktionen kan vara del av en diskussion som är motsatsen till en enkelspårig normalisering. Också diskussionen är en del av sammanhanget.

Den andra ståndpunkten i kritiken handlar om hur Yles reportage gjordes. Den springande punkten verkar vara beskrivningen av huvudpersonernas vardag. Men att beskriva en vardag där hatfyllda ideologier förekommer är inte att normalisera. Snarare är det en påminnelse om hur nära inpå dessa ideologier finns. Det är också en påminnelse om den ytterst normala skepnad som ideologierna tar.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta