Zahra Karimy hakeutui Helsingin kaupungin Nuorten Ääni -toimitukseen ystävän suosituksesta. ”Ajattelen, että journalismi on tällä hetkellä hyvä keino tuoda ajatuksiani esiin, mutta en vielä tiedä miten kauan jatkan sen parissa. Nuorten Ääneen voi mennä mukaan kuka tahansa journalismista kiinnostunut nuori. Olen miettinyt, että tulevaisuuteni voisi olla myös politiikassa, mutta en ole tässä vaiheessa ihan varma. Tiedän, että haluan elämässäni edistää vähemmistöjen oikeuksia.”

Zahra Karimy liikuttui haastatellessaan Merja Ylä-Anttilaa ja Jan Vapaavuorta

Zahra Karimy, 17

Afganistanilaistaustainen vaikuttaja, juontaja, aktivisti ja lukiolainen

Juontanut mm. Suomi-areenassa, Tubeconissa, Ilmastolakko-tapahtumassa ja Pointti-kaupunkifestivaalilla

Kirjoittanut muun muassa blogia Suomen Kuvalehdelle

JOURNALISTI
17.10.2019

Manu Hapalainen, teksti
Anna Autio, kuva

”Olen tehnyt jo parin vuoden ajan juttuja Helsingin kaupungin Nuorten Ääni -toimituksen kautta. Yleisradio laittoi kesällä Nuorten Ääneen viestiä, olisiko siellä kiinnostuneita haastattelemaan Ylen toimitusjohtajaa Merja Ylä-Anttilaa ja Helsingin pormestaria Jan Vapaavuorta Pointti-kaupunkifestivaalilla. Minut ja kollegani Vita Davydova valittiin haastattelijoiksi”, kertoo 17-vuotias toimittaja-aktivisti Zahra Karimy.

Karimyn ja Davydovan juontamassa, festivaaliyleisön edessä kuvatussa haastattelussa Nuorten ääni tulevaisuudelle kuullaan Ylä-Anttilan ja Vapaavuoren ajatuksia sananvapaudesta, nuorten kokemasta stressistä ja ylikuormittumisesta sekä rasismista ja monikulttuurisesta Suomesta. Haastattelu on katsottavissa Yle Areenasta.

Nuorten Äänen toimintaideaan kuuluu, että juontajat saivat toteuttaa lähetyksen täysin oman näkemyksensä mukaisesti.

”Päätimme itse, mistä halusimme Ylä-Anttilan ja Vapaavuoren kanssa puhua, ja teimme itse myös lähetyksen ennakkosuunnittelun. Valitsimme yksinkertaisesti omasta mielestämme todella tärkeitä aiheita. Olen tehnyt vastaavia töitä aiemminkin. Olin esimerkiksi pari vuotta sitten Suomi-areenassa osana Cultura-säätiön järjestämää Medialeiriä juontamassa Mikä hiton uusi normaali? -paneelikeskustelun. Se käsitteli suomalaisnuorten monikulttuurisuutta.

Vaikka myös kirjoitan juttuja, tuntuu että live-haastatteluissa saan helpommin ja luontevammin ilmaistua itseäni. Vapaavuoren ja Ylä-Anttilan haastattelussa tavoitteenamme ei ollut olla neutraaleja toimittajia, vaan myös esittää omia näkemyksiämme, keskustella heidän kanssaan. Halusimme kysyä vaikeita kysymyksiä ja saada mahdollisimman konkreettisia vastauksia.

Itse esiintyminen ei minua jännittänyt, mutta jännitin kyllä etukäteen haastattelun loppupuolta. Tiesin, että haluan kysyä lopuksi vihapuheesta, ja mietin, alankohan itkeä. Sain Suomi-areena -esiintymisestäni 15-vuotiaana vihaviestejä, ja aihe on minulle herkkä. Pystyn hyvin puhumaan verkkovihasta yleisellä tasolla, mutta omien kokemusteni kertaaminen saa minut aina liikuttumaan.

Haastattelussa kävi juuri niin, että aloin hiukan itkeä. Olisin halunnut tilaisuuden loputtua vain jäädä istumaan lavalle ja itkeä ihan kunnolla. Halusin kuitenkin kysyä kysymykseni, koska minulle oli tärkeää kuulla, mitä Ylä-Anttila ja Vapaavuori vaikutusvaltaisina ihmisinä vihapuheesta ajattelevat.”

Zahra Karimy, 17

Afganistanilaistaustainen vaikuttaja, juontaja, aktivisti ja lukiolainen

Juontanut mm. Suomi-areenassa, Tubeconissa, Ilmastolakko-tapahtumassa ja Pointti-kaupunkifestivaalilla

Kirjoittanut muun muassa blogia Suomen Kuvalehdelle

Brigita Krasniqin valinta

Mitä vittua? -podcastin juontaja Brigita Krasniqi valitsi esiteltäväksi Yle Areenasta löytyvän ohjelman Nuorten ääni tulevaisuudelle. Siinä Nuorten Ääni -toimituksen Zahra Karimy ja Vita Davydova haastattelevat Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilaa ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuorta. Haastattelu on kuvattu Pointti-kaupunkifestivaalilla live-yleisön edessä 2. elokuuta.

”Maailma tarvitsee aktivisteja ja toimittajia, jotka kyseenalaistavat yhteiskunnallisia normeja ja rakenteita. Juuri sitä tässä ohjelmassa tehdään. On tärkeää, että meillä on ilmastoaktivisteja ja toimittajia, joka ovat omalla työllään tuomassa esille nuorten ääntä yhteiskunnassa. Aitoja ihmisiä, jotka eivät pelkää todeta asioita niin kuin ne ovat”, Krasniqi perustelee.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta