”Julkisuusperiaate on avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan ydintä, joka on turvattava päivittämällä laki vastaamaan nykytilannetta”, tutkivien toimittajien yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ville Eklund sanoo.

Uutta julkisuuslakia kirjoitetaan huolella – kuntayhtiöihin halutaan lisää avoimuutta

JOURNALISTI
17.10.2019

Tommy Pohjola, teksti l Heli Saarela, kuva

Viranomaisella on pienempi riski olla luovuttamatta asiakirjaa kuin vahingossa luovuttaa jotain, joka myöhemmin katsotaan salaiseksi. Rangaistus salatun tiedon antamisesta on kovempi kuin toisinpäin. Luottamushenkilönkin voi olla mahdoton saada tietoa kunnan omistamasta yhtiöstä. Viranomainen taas saattaa periä julkisia asiakirjoja koskevan tietopyynnön aiheuttamasta työstä korvausta, johon tietoa kysyvällä toimittajalla ei ole varaa.

Muun muassa nämä asiat halutaan korjata julkisuuslakia uudistettaessa. Oikeusministeriön käynnistämän hankkeen lausuntokierros päättyi syyskuussa.

Mikään nykyinenkään laki ei estä kunnan tai valtion liikelaitosta toimimasta avoimesti, mutta julkisuuslain tulkinnat mahdollistavat ne käytännöt, joista nyt halutaan eroon. Jahkailu ja tietojen salaaminen eivät edistä julkisen rahan käytön ja päätösvallan vahtimista.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) vaatii selkeämpää ohjeistusta.

”Yhteiskunta on muuttunut paljon viime vuosikymmenten aikana. Digitalisaatio on edennyt ja asioita hoidetaan kunnissa eri tavalla kuin ennen. Moni julkinen ja kunnallinen toiminta on yhtiöitetty ja se tarkoittaa, että kun ennen oli asioita, joista päätettiin kunnan lautakunnissa, niin nyt päätökset tehdään yhtiöiden johtokunnissa.”

Henriksson pitää lakia niin tärkeänä ja keskeisenä, että valmistumisaikataulusta on vaikea sanoa mitään varmaa.

”Kaikkien muutosten tulee olla kunnolla ja asiallisesti valmisteltuja. Meidän on kuunneltava asiantuntijoita ja arvioitava vaikutukset. Sen jälkeen voimme tehdä johtopäätöksiä.”

 

Journalistiliitto toivoo oikeusministeriön kiinnittävän huomiota siihen, että julkisuusperiaatteeseen sisältyy oikeus saada tietoa myös viranomaiselle mahdollisesti kiusallisista seikoista. Myös eri toimittajayhdistykset antoivat oikeusministeriölle lausuntoja uudesta julkisuuslaista.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kaipaa myös selkeyttä. Oikeuskanslerin lausunnon mukaan julkisuuslain jatkovalmistelussa on tarpeen katsoa erityisen huolellisesti julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain ja julkisuuslain soveltamisalojen määrittelyn yhtenäisyys. Lakitekstin pitää olla ymmärrettävää ja perusteltua.

Myös Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää toivoo, että uusi laki olisi helppokäyttöisempi ja sallisi hiukan nykyistä lievemmän suhtautumisen salaisuuksiin.

”Julkisuuslain uudistaminen vaatii tarkkuutta. On hyvä, että oikeusministeriö kiinnittää huomiota tähän yhtiöasiaan, mutta on nykyisessä laissa muutakin uudistettavaa. Esimerkiksi se, että julkisuuslaki on neljännesvuosisadan vanha. Sitä valmisteltiin silloin, kun paperidokumentti oli voimissaan.” 



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta