”Julkisuusperiaate on avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan ydintä, joka on turvattava päivittämällä laki vastaamaan nykytilannetta”, tutkivien toimittajien yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ville Eklund sanoo.

Uutta julkisuuslakia kirjoitetaan huolella – kuntayhtiöihin halutaan lisää avoimuutta

JOURNALISTI
17.10.2019

Tommy Pohjola, teksti l Heli Saarela, kuva

Viranomaisella on pienempi riski olla luovuttamatta asiakirjaa kuin vahingossa luovuttaa jotain, joka myöhemmin katsotaan salaiseksi. Rangaistus salatun tiedon antamisesta on kovempi kuin toisinpäin. Luottamushenkilönkin voi olla mahdoton saada tietoa kunnan omistamasta yhtiöstä. Viranomainen taas saattaa periä julkisia asiakirjoja koskevan tietopyynnön aiheuttamasta työstä korvausta, johon tietoa kysyvällä toimittajalla ei ole varaa.

Muun muassa nämä asiat halutaan korjata julkisuuslakia uudistettaessa. Oikeusministeriön käynnistämän hankkeen lausuntokierros päättyi syyskuussa.

Mikään nykyinenkään laki ei estä kunnan tai valtion liikelaitosta toimimasta avoimesti, mutta julkisuuslain tulkinnat mahdollistavat ne käytännöt, joista nyt halutaan eroon. Jahkailu ja tietojen salaaminen eivät edistä julkisen rahan käytön ja päätösvallan vahtimista.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) vaatii selkeämpää ohjeistusta.

”Yhteiskunta on muuttunut paljon viime vuosikymmenten aikana. Digitalisaatio on edennyt ja asioita hoidetaan kunnissa eri tavalla kuin ennen. Moni julkinen ja kunnallinen toiminta on yhtiöitetty ja se tarkoittaa, että kun ennen oli asioita, joista päätettiin kunnan lautakunnissa, niin nyt päätökset tehdään yhtiöiden johtokunnissa.”

Henriksson pitää lakia niin tärkeänä ja keskeisenä, että valmistumisaikataulusta on vaikea sanoa mitään varmaa.

”Kaikkien muutosten tulee olla kunnolla ja asiallisesti valmisteltuja. Meidän on kuunneltava asiantuntijoita ja arvioitava vaikutukset. Sen jälkeen voimme tehdä johtopäätöksiä.”

 

Journalistiliitto toivoo oikeusministeriön kiinnittävän huomiota siihen, että julkisuusperiaatteeseen sisältyy oikeus saada tietoa myös viranomaiselle mahdollisesti kiusallisista seikoista. Myös eri toimittajayhdistykset antoivat oikeusministeriölle lausuntoja uudesta julkisuuslaista.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kaipaa myös selkeyttä. Oikeuskanslerin lausunnon mukaan julkisuuslain jatkovalmistelussa on tarpeen katsoa erityisen huolellisesti julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain ja julkisuuslain soveltamisalojen määrittelyn yhtenäisyys. Lakitekstin pitää olla ymmärrettävää ja perusteltua.

Myös Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää toivoo, että uusi laki olisi helppokäyttöisempi ja sallisi hiukan nykyistä lievemmän suhtautumisen salaisuuksiin.

”Julkisuuslain uudistaminen vaatii tarkkuutta. On hyvä, että oikeusministeriö kiinnittää huomiota tähän yhtiöasiaan, mutta on nykyisessä laissa muutakin uudistettavaa. Esimerkiksi se, että julkisuuslaki on neljännesvuosisadan vanha. Sitä valmisteltiin silloin, kun paperidokumentti oli voimissaan.” 



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta