”Julkisuusperiaate on avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan ydintä, joka on turvattava päivittämällä laki vastaamaan nykytilannetta”, tutkivien toimittajien yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ville Eklund sanoo.

Uutta julkisuuslakia kirjoitetaan huolella – kuntayhtiöihin halutaan lisää avoimuutta

JOURNALISTI
17.10.2019

Tommy Pohjola, teksti l Heli Saarela, kuva

Viranomaisella on pienempi riski olla luovuttamatta asiakirjaa kuin vahingossa luovuttaa jotain, joka myöhemmin katsotaan salaiseksi. Rangaistus salatun tiedon antamisesta on kovempi kuin toisinpäin. Luottamushenkilönkin voi olla mahdoton saada tietoa kunnan omistamasta yhtiöstä. Viranomainen taas saattaa periä julkisia asiakirjoja koskevan tietopyynnön aiheuttamasta työstä korvausta, johon tietoa kysyvällä toimittajalla ei ole varaa.

Muun muassa nämä asiat halutaan korjata julkisuuslakia uudistettaessa. Oikeusministeriön käynnistämän hankkeen lausuntokierros päättyi syyskuussa.

Mikään nykyinenkään laki ei estä kunnan tai valtion liikelaitosta toimimasta avoimesti, mutta julkisuuslain tulkinnat mahdollistavat ne käytännöt, joista nyt halutaan eroon. Jahkailu ja tietojen salaaminen eivät edistä julkisen rahan käytön ja päätösvallan vahtimista.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) vaatii selkeämpää ohjeistusta.

”Yhteiskunta on muuttunut paljon viime vuosikymmenten aikana. Digitalisaatio on edennyt ja asioita hoidetaan kunnissa eri tavalla kuin ennen. Moni julkinen ja kunnallinen toiminta on yhtiöitetty ja se tarkoittaa, että kun ennen oli asioita, joista päätettiin kunnan lautakunnissa, niin nyt päätökset tehdään yhtiöiden johtokunnissa.”

Henriksson pitää lakia niin tärkeänä ja keskeisenä, että valmistumisaikataulusta on vaikea sanoa mitään varmaa.

”Kaikkien muutosten tulee olla kunnolla ja asiallisesti valmisteltuja. Meidän on kuunneltava asiantuntijoita ja arvioitava vaikutukset. Sen jälkeen voimme tehdä johtopäätöksiä.”

 

Journalistiliitto toivoo oikeusministeriön kiinnittävän huomiota siihen, että julkisuusperiaatteeseen sisältyy oikeus saada tietoa myös viranomaiselle mahdollisesti kiusallisista seikoista. Myös eri toimittajayhdistykset antoivat oikeusministeriölle lausuntoja uudesta julkisuuslaista.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kaipaa myös selkeyttä. Oikeuskanslerin lausunnon mukaan julkisuuslain jatkovalmistelussa on tarpeen katsoa erityisen huolellisesti julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain ja julkisuuslain soveltamisalojen määrittelyn yhtenäisyys. Lakitekstin pitää olla ymmärrettävää ja perusteltua.

Myös Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää toivoo, että uusi laki olisi helppokäyttöisempi ja sallisi hiukan nykyistä lievemmän suhtautumisen salaisuuksiin.

”Julkisuuslain uudistaminen vaatii tarkkuutta. On hyvä, että oikeusministeriö kiinnittää huomiota tähän yhtiöasiaan, mutta on nykyisessä laissa muutakin uudistettavaa. Esimerkiksi se, että julkisuuslaki on neljännesvuosisadan vanha. Sitä valmisteltiin silloin, kun paperidokumentti oli voimissaan.” 



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta