”Julkisuusperiaate on avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan ydintä, joka on turvattava päivittämällä laki vastaamaan nykytilannetta”, tutkivien toimittajien yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ville Eklund sanoo.

Uutta julkisuuslakia kirjoitetaan huolella – kuntayhtiöihin halutaan lisää avoimuutta

JOURNALISTI
17.10.2019

Tommy Pohjola, teksti l Heli Saarela, kuva

Viranomaisella on pienempi riski olla luovuttamatta asiakirjaa kuin vahingossa luovuttaa jotain, joka myöhemmin katsotaan salaiseksi. Rangaistus salatun tiedon antamisesta on kovempi kuin toisinpäin. Luottamushenkilönkin voi olla mahdoton saada tietoa kunnan omistamasta yhtiöstä. Viranomainen taas saattaa periä julkisia asiakirjoja koskevan tietopyynnön aiheuttamasta työstä korvausta, johon tietoa kysyvällä toimittajalla ei ole varaa.

Muun muassa nämä asiat halutaan korjata julkisuuslakia uudistettaessa. Oikeusministeriön käynnistämän hankkeen lausuntokierros päättyi syyskuussa.

Mikään nykyinenkään laki ei estä kunnan tai valtion liikelaitosta toimimasta avoimesti, mutta julkisuuslain tulkinnat mahdollistavat ne käytännöt, joista nyt halutaan eroon. Jahkailu ja tietojen salaaminen eivät edistä julkisen rahan käytön ja päätösvallan vahtimista.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) vaatii selkeämpää ohjeistusta.

”Yhteiskunta on muuttunut paljon viime vuosikymmenten aikana. Digitalisaatio on edennyt ja asioita hoidetaan kunnissa eri tavalla kuin ennen. Moni julkinen ja kunnallinen toiminta on yhtiöitetty ja se tarkoittaa, että kun ennen oli asioita, joista päätettiin kunnan lautakunnissa, niin nyt päätökset tehdään yhtiöiden johtokunnissa.”

Henriksson pitää lakia niin tärkeänä ja keskeisenä, että valmistumisaikataulusta on vaikea sanoa mitään varmaa.

”Kaikkien muutosten tulee olla kunnolla ja asiallisesti valmisteltuja. Meidän on kuunneltava asiantuntijoita ja arvioitava vaikutukset. Sen jälkeen voimme tehdä johtopäätöksiä.”

 

Journalistiliitto toivoo oikeusministeriön kiinnittävän huomiota siihen, että julkisuusperiaatteeseen sisältyy oikeus saada tietoa myös viranomaiselle mahdollisesti kiusallisista seikoista. Myös eri toimittajayhdistykset antoivat oikeusministeriölle lausuntoja uudesta julkisuuslaista.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kaipaa myös selkeyttä. Oikeuskanslerin lausunnon mukaan julkisuuslain jatkovalmistelussa on tarpeen katsoa erityisen huolellisesti julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain ja julkisuuslain soveltamisalojen määrittelyn yhtenäisyys. Lakitekstin pitää olla ymmärrettävää ja perusteltua.

Myös Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää toivoo, että uusi laki olisi helppokäyttöisempi ja sallisi hiukan nykyistä lievemmän suhtautumisen salaisuuksiin.

”Julkisuuslain uudistaminen vaatii tarkkuutta. On hyvä, että oikeusministeriö kiinnittää huomiota tähän yhtiöasiaan, mutta on nykyisessä laissa muutakin uudistettavaa. Esimerkiksi se, että julkisuuslaki on neljännesvuosisadan vanha. Sitä valmisteltiin silloin, kun paperidokumentti oli voimissaan.” 



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta