Uutistoimisto SPT:n vt. toimitusjohtaja ja päätoimittaja Ari Sundberg kehuu yhtiön työntekijöitä. ”Yt-neuvottelut ovat kurjat, mutta työntekijöillä on ollut todella luovia vastaehdotuksia hallitukselle. Toivon, että neuvottelut sujuvat mahdollisimman kivuttomasti.” Kuvassa vasemmalla toimittaja Sofie Fogde ja oikealla toimittaja Erik Sandström.

Uutistoimisto SPT:n vaikea taival salaisesta perustamisesta yt-neuvotteluihin - ”Revitään laastari kerralla pois”

Nyhetsbyrån SPT

Suomenruotsalainen uutistoimisto, joka aloitti toimintansa 1. 11. 2017.

Asiakkaina ovat KSF Media, (lehtiä muun muassa Hufvudstadsbladet, Östnyland ja Västra Nyland), HSS Media Ab (lehtiä muun muassa Vasabladet ja Österbottens Tidning) ja Förlags Ab Sydvästkusten (lehtiä muun muassa Åbo Underrättelser).

SPT perustettiin, koska KSF Media ja HSS Media olivat tyytymättömiä STT:n ruotsinkieliseen uutistoimistoon FNB:hen. Asiakkaiden lähdettyä FNB lakkautettiin loppuvuodesta 2017.

Nyhetsbyrån SPT:tä pyörittää yhtiö nimeltä Svensk Presstjänst Ab, jonka omistaa Svensk Presstjänst -yhdistys.

Yhdistyksen suurimmat jäsenet ovat KSF Media Ab, HSS Media Ab ja Förlags Ab Sydvästkusten.

Svensk Presstjänst Ab:n liikevaihto oli viime vuonna 415 000 euroa ja tulos 191 000 euroa. Tulos selittyy ulkopuolisilla tuilla. Yhtiö sai 400 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja 300 000 euroa Svenska Kulturfondenilta.

SPT:llä on yhteistyösopimus ruotsalaisen uutistoimisto TT:n kanssa.

Svensk Presstjänst Ab ilmoitti syyskuussa 2019 aloittavansa yt-neuvottelut.

JOURNALISTI
17.10.2019

Lina Laurent, teksti
Karl Vilhjálmsson, kuva

Siitä piti tulla innovatiivinen uutistoimisto, joka ei tarvitsisi toimitiloja ja jossa toimisto kulkisi mukana työntekijöiden repuissa. Siitä piti tulla uutisikkuna Pohjoismaihin samalla tapaa kuin STT:n lakkautettu ruotsinkielinen Nyhetsbyrån FNB oli ollut. Sen tuotteilla piti olla valtavasti kysyntää niin Ylellä kuin kaupallisellakin puolella.

Suomenruotsalaisen sanomalehdistön oma uutistoimisto Nyhetsbyrån SPT viettää 2-vuotissyntymäpäiviään, mutta juhlatunnelma on kaukana. Uutistoimisto on yhä riippuvainen valtion tuesta, toimituksessa on käyty yt-neuvotteluita ja johdossa on jo kolmas päätoimittaja. Alun korkealentoisista suunnitelmista on jäljellä vain rippeet. Lisäksi näyttää siltä, että toimiston johdossa on kiusallinen eturistiriita, josta kysyminen aiheuttaa vihaisen reaktion.

 

Syyskuussa 2017 suomenruotsalaisella mediakentällä levisi valtava uutinen. KSF Median ja HSS Median lehdet, muun muassa Hufvudstadsbladet ja Vasabladet, kertoivat perustavansa uuden uutistoimiston, Nyhetsbyrån SPT:n.

Tähän saakka ruotsinkielisiä uutisia oli toimittanut STT:n omistama Nyhetsbyrån FNB. Uusi toimisto oli kuolinisku FNB:lle, jonka suurimmat asiakkaat olivat olleet juuri KSF Media ja HSS Media. Lehtitalot olivat tyytymättömiä FNB:hen ja halusivat ottaa ohjat omiin käsiinsä.

Journalisti-lehden selvitysten mukaan uuden uutistoimiston perustamiseen liittyi salailua ja selän takana toimimista.

Uutistoimisto perustettiin Svensk Presstjänst Ab -yhtiön nimissä, ja sen toimintaan haettiin valtion tukea. Perustamista ei kuitenkaan käsitelty yhtiön hallituksessa eikä yhtiökokouksessa. Ei, vaikka uusi uutistoimisto merkitsi valtavaa muutosta Svensk Presstjänst Ab:n taloudelle ja toiminnalle. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että FNB:n toimituspäällikkö Jan Snellman oli Svensk Presstjänst Ab:n hallituksen jäsen. Asiaa ei käsitelty kokouksessa, koska Snellmanin – ja sitä kautta FNB:n ja STT:n – ei haluttu saavan etukäteen vihiä suunnitelmista.

”Usein yhtiöt sekä tekevät yhteistyötä että kilpailevat keskenään, ja silloin kolmatta osapuolta koskevia tietoja ei jaeta. On normaalia pitää salassa asiakaskohtaisia tietoja”, KSF Median silloinen toimitusjohtaja Svante Wahlbeck sanoi vuonna 2017.

Toimituksissa tilanne herätti epävarmuutta: mitä tulisi FNB:n tilalle? FNB:n kymmenhenkinen toimitus oli nojautunut STT:n toimitukseen, sen verkostoihin sekä yhteistyöhön muiden pohjoismaisten uutistoimistojen kanssa. SPT aloitti kahdella työntekijällä, päätoimittaja Anna Backilla ja urheilutoimittaja Sebastian Backmanilla. Syksyn aikana oli tarkoitus palkata neljä toimittajaa lisää. Aikataulu oli tiukka.

 

SPT aloitti toimintansa suunnitellusti marraskuun 2017 alussa. Pieni toimitus teki vimmatusti töitä. Asiakkaat kiittelivät avointa ja helpoksi koettua viestintää, mutta Hufvudstadsbladetissa kaivattiin luvattuja uutisia Turun seudulta sekä Pohjanmaalta. ”Repputoimitus” vaihtui ensin pieneen työhuoneeseen Hufvudstadsbladetin tiloissa, sitten toimistohotelliin Helsingin Postitalossa. Työntekijät tarvitsivat sittenkin kiinteän paikan, jossa tehdä töitä.

Syksyllä 2018 SPT:n toiminta näytti vakiintuneen. Sen talous nojasi vahvasti valtion tukeen. Kuten perustajat olivat toivoneet, SPT oli ”perinyt” FNB:n valtiontuen, joka myönnetään valtakunnallisille vähemmistökielisille sanomalehdille ja julkaisuille. Sen lisäksi Svensk Presstjänst Ab sai 370 000 euroa lisätukea, pääosin Svenska Kulturfondenilta, joka oli luvannut kolmen vuoden ”starttirahan”.

Lokakuussa 2018 tuli seuraava uutispommi. Svensk Presstjänst Ab oli valinnut toimitusjohtajaksi Pär Landorin. Pian hänet nimitettiin myös SPT:n päätoimittajaksi. Haku ei ollut avoin, vaan tehtävä räätälöitiin Landorille. Landor oli aiemmin työskennellyt muun muassa Åbo Underrättelserin ja Turkulaisen päätoimittajana. Hän oli aiemmin ollut myös Svensk Presstjänst Ab:n hallituksen jäsen.

Uusi työ ei ollut ainoa ilonaihe Landorin elämässä. Samoihin aikoihin hän meni naimisiin Hufvudstadsbladetin päätoimittajan Susanna Landorin (ent. Ilmoni) kanssa. Ilmoni oli Svensk Presstjänst Ab:n hallituksen jäsen. Kun Journalisti kysyi mahdollisesta jääviydestä Pär Landor, Susanna Landor tai Svensk Presstjänst Ab:n muut hallituksen jäsenet eivät nähneet asetelmassa mitään ongelmallista.

 

Pär Landor oli tehtävästään innostunut. Hän kuvaili yhtiötä startup-yritykseksi, jolle omistajat olivat antaneet kolme vuotta aikaa saada toiminta pyörimään. Landorin tehtävä oli löytää lisää asiakkaita.

”SPT:n tuotteilla on valtava kysyntä”, hän sanoi Journalistin haastattelussa joulukuussa 2018.

Tuolloin Journalisti nosti esiin myös kysymyksen siitä, oliko valtion tukea haettu rehellisin perustein. SPT kuvaili hakemuksessaan Svenska Yleä keskeiseksi yhteistyökumppaniksi, mutta yhtään juttua sille ei ole myyty.

Myös budjetissa esitetyt henkilöstökulut perustuivat todellista suurempaan työntekijämäärään. Hallituksen silloinen puheenjohtaja Patrik Stenvall sanoi, että Svensk Presstjänst Ab sai enemmän rahaa kuin mitä oli odottanut, ja että laskelmat olivat hieman yläkanttiin, ”jos tuijottaa papereita eikä todellisuutta”.

 

Tänä syksynä alkoi Nyhetsbyrån SPT:n kolmas toimintavuosi. Jälleen toimistosta kuului uutisia. Svensk Presstjänst Ab ilmoitti syyskuussa aloittavansa yt-neuvottelut. Yhtiö kertoi myös Pär Landorin jättäneen tehtävänsä toimitusjohtajana ja päätoimittajana, koska ”hänellä on muita suunnitelmia”.

Yt-neuvottelujen tavoitteena on toisaalta pienentää toimitusta, toisaalta saada lisää toimittajia Vaasaan ja Turkuun. SPT:n hallitus on esittänyt, että uutistoimistolla olisi Vaasassa kaksi, Turussa kaksi ja Helsingissä viisi toimittajaa, joista yksi hoitaisi hallinnon. 

Yt-neuvottelujen tulos varmistui hallituksen esityksen mukaiseksi tiistaina 15. lokakuuta: uutistoimisto irtisanoo kaksi toimittajaa Helsingistä ja Ruotsin-kirjeenvaihtajan. Aiheesta voi lukea lisää jutusta: Tre sägs upp på Nyhetsbyrån SPT – anställd kallar samarbetsförhandlingarna ett spel för gallerierna (Journalisti 15.10.2019)

 Entä mahdolliset intressiristiriidat? Susanna Landor jätti hallituksen tämän vuoden keväällä, kun yhtiö päätti pienentää hallitusta siten, että se koostuisi enää asiakasyhtiöiden toimitusjohtajista.

”Se meni ihan suunnitelmien mukaan”, Landor sanoo.

Hän ei halua kommentoida, oliko vuoden aikana mahdollisesti tilanteita jotka johtivat intressiristiriitoihin.

”Se on ollutta ja mennyttä. En vastaa siihen kysymykseen, eikä se ole enää ajankohtainen”, hän totesi Journalistin haastattelussa syyskuussa.

Pär Landor ei vastannut Journalistin haastattelupyyntöön.

 

Entä tulevaisuus? SPT:n vt. toimitusjohtaja ja päätoimittaja Ari Sundberg tervehtii Postitalon toimistohotellissa. Sundberg aloitti SPT:ssä toimittajana syksyllä 2017 ja päätti ottaa vt. toimitusjohtajan tehtävän vastaan, koska ei halunnut, että kukaan ulkopuolinen tulee päättämään, miten asiat hoidetaan.

”Koen, että minulla on hyvä yhteys työntekijöihin, tunnen heidät ja toiminnan.”

Yt-neuvottelut tulivat Sundbergille yllätyksenä. Hän toteaa, että tilanne on ikävä, mutta parasta mitä tässä vaiheessa voi tehdä on katsoa eteenpäin.

Yhtiön hallitus on linjannut, että Nyhetsbyrån SPT keskittyy vastedes kolmeen olemassa olevaan asiakkaaseensa eikä enää panosta uusien asiakkaiden etsimiseen. Myös pohjoismainen ulottuvuus on pudotettu pois. SPT:n tehtävä on tarjota kotimaan uutisia suomenruotsalaisille sekä suomenruotsalaisia uutisia, jotka kiinnostavat Suomen ruotsinkielisiä.

Mikä sitten on suomenruotsalainen uutinen?

”Sen määritteleminen on suuri haaste”, Sundberg sanoo.

Hänen mukaansa SPT keskustelee aiheista ja näkökulmista asiakkaiden kanssa päivittäin.

”Joku voi kysyä, olemmeko uutistoimisto vai yhteistoimitus, mutta mielestäni olemme sekä että.”

Taloudellisesti valtion tuella on ratkaiseva merkitys. Tänä vuonna tuki avattiin hakuun poikkeuksellisen myöhään. Ari Sundberg työstää hakemusta parhaillaan. Jos tuki myönnetään, rahat riittävät vuoden 2020 toimintaan. Silloin myös Svenska kulturfonden maksaa kolmivuotisen tukensa viimeisen erän.

”Vuodesta 2021 tulee haasteellinen. Siksi yhtiö haluaa jo tässä vaiheessa pienentää toimitusta samalla kun osa työpaikoista siirtyy muualle. Revitään laastari kerralla pois.”

Lue lisääTre sägs upp på Nyhetsbyrån SPT – anställd kallar samarbetsförhandlingarna ett spel för gallerierna

Toim. huom. Juttu on julkaistu myös Journalistin 8/2019 printtilehdessä.Verkkoversioon on kuitenkin päivitetty tiedoilla yt-neuvottelujen tuloksista.

Oikaisu 17.10. kello 7.50: Toisin kuin jutussa kerrottiin, Pär Landor ei toimitusjohtajaksi valintansa aikaa ollut Svensk Presstjänstin hallituksen jäsen, vaan hän oli ollut sen jäsen aiemmin.

Nyhetsbyrån SPT

Suomenruotsalainen uutistoimisto, joka aloitti toimintansa 1. 11. 2017.

Asiakkaina ovat KSF Media, (lehtiä muun muassa Hufvudstadsbladet, Östnyland ja Västra Nyland), HSS Media Ab (lehtiä muun muassa Vasabladet ja Österbottens Tidning) ja Förlags Ab Sydvästkusten (lehtiä muun muassa Åbo Underrättelser).

SPT perustettiin, koska KSF Media ja HSS Media olivat tyytymättömiä STT:n ruotsinkieliseen uutistoimistoon FNB:hen. Asiakkaiden lähdettyä FNB lakkautettiin loppuvuodesta 2017.

Nyhetsbyrån SPT:tä pyörittää yhtiö nimeltä Svensk Presstjänst Ab, jonka omistaa Svensk Presstjänst -yhdistys.

Yhdistyksen suurimmat jäsenet ovat KSF Media Ab, HSS Media Ab ja Förlags Ab Sydvästkusten.

Svensk Presstjänst Ab:n liikevaihto oli viime vuonna 415 000 euroa ja tulos 191 000 euroa. Tulos selittyy ulkopuolisilla tuilla. Yhtiö sai 400 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja 300 000 euroa Svenska Kulturfondenilta.

SPT:llä on yhteistyösopimus ruotsalaisen uutistoimisto TT:n kanssa.

Svensk Presstjänst Ab ilmoitti syyskuussa 2019 aloittavansa yt-neuvottelut.

SPT on ollut Hufvudstadsbladetille herkkä aihe

Kun suomenruotsalainen instituutio on uhattuna, suomenruotsalaiset lehdet tarttuvat aiheeseen yleensä herkästi. Kysymys FNB:n alasajosta on ollut kuitenkin niille vaikea. Kun HBL:stä aiemmin irtisanoutunut toimittaja Staffan Bruun kysyi FNB:n kohtalosta HBL:n yleisöosastolla ”Miksi FNB:n kuolemasta vaietaan” (6.10.2017) päätoimittaja Susanna Ilmoni (nyk. Landor) vastasi, että FNB:stä tullaan julkaisemaan laajempi reportaasi FNB:n yt-neuvottelujen päätyttyä. Sitä reportaasia ei ole edelleenkään julkaistu.

Toinen esimerkki on kolumni, jota ei koskaan julkaistu. Olav S. Melin, HBL:n pitkäaikainen kolumnisti kirjoitti marraskuussa 2017 kolumnin siitä, kuinka yli 130-vuotiaan kulttuuri-instituution lakkauttaminen on tuntuva isku suomenruotsalaisille. Melinin kolumnia ei julkaistu päätoimittaja Susanna Ilmonin  (nyk. Landor) päätöksestä. 

Susanna Landor ei vastaa suoraan kysymykseen, miksi Melinin kolumnia ei julkaistu. Hän toteaa, että ”jos päätetään olla julkaisematta kolumnia, se liittyy useimmiten siihen, että siinä on faktavirheitä. Melinille tarjottiin mahdollisuus saada teksti julkaistua mielipidekirjoituksena, mutta hän kieltäytyi.”

Melin sanoo, ettei hänelle kerrottu mitä asiavirheitä tekstissä olisi ollut. 

”Lehden kolumnistina oletan, että saan myös kritisoida. Miksi olisin yhtäkkiä tyytynyt mielipidekirjoitukseen?”

Melin ehti kirjoittaa vielä yhden kolumnin, sitten lehdestä soitettiin ja ilmoitettiin, että se oli viimeinen.

”Siitä jäi huono maku. Aihe sensuroitiin, vaikka siitä olisi pitänyt keskustella. Sinänsä minulle oli ok lopettaa, koska olin kirjoittanut kolumneja todella monta vuotta. Mutta asia olisi voitu hoitaa tyylikkäämmin”, Melin sanoo nyt. 

Lina Laurent



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta