Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén, 26, aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. Hän opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa journalismia ja viestintää ja on aiemmin ollut mukana liiton opiskelijayhteistyöryhmässä. Forsén on Turun amk:n monimediaopiskelijoiden MoMe-järjestön puheenjohtaja. Hän opiskelee myös Turun yliopistossa pääaineenaan filosofia.

JOURNALISTI
17.10.2019

Marja Honkonen, teksti

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Miksi halusit opiskelijalähettilääksi?

Olin mukana Journalistiliiton opiskelijayhteistyöryhmässä ja pääsin näkemään, kuinka edeltäjäni Martta Kallionpää ja ryhmä saivat vietyä eteenpäin tärkeitä asioita. Tässä työssä pääsee haastamaan itseään. Olen myös ollut muualla mukana opiskelijoiden edunvalvonnassa.

Mitä uutta aiot tuoda?

Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua ”boksin ulkopuolelta”. Taustani on filosofian opinnoista ja siitä voi olla hyötyä. Tehtävä on aika uusi eikä siihen ole vielä syntynyt rutiinia, joka pitäisi rikkoa. Aion jatkaa aiemmalla, hyvällä linjalla.

Työskentelet Turussa. Mitä hyötyä siitä on?

Se tuo työhön erilaista perspektiiviä. Media-ala on painottunut pääkaupunkiseudulle, mutta kaiken ei tarvitse olla Helsinki-keskeistä.

Onko liiton toiminta liian Helsinki-keskeistä?

Ei varmasti koko liiton. Opiskelijat ovat kuitenkin keskenään eriarvoisessa asemassa asuinpaikastaan riippuen. Helsingissä koulut voivat esimerkiksi vaatia, ettei harjoittelua saa tehdä palkatta. Kun mennään kauemmas, ei välttämättä ole muuta mahdollisutta. Turussa moni opiskelija tekee harjoittelunsa palkattomana.

Miten opiskelijat saadaan pysymään jäseninä?

Jäsenyyden joustavuus on tärkeää. Nykyinen maksujärjestelmä on vähän sekava. Kun opiskelijat harppaavat ilmaisen vuoden jälkeen maksulliseen jäsenyyteen, heille pitäisi olla esimerkiksi kohdistettu info.

Miksi ay-liikkeen jäsenyys ei kiinnosta nuoria?

Nykyään tehdään niin paljon erilaista työtä: pätkätöitä, montaa työtä yhtä aikaa, journalistista työtä samaan aikaa kuin viestintää. Silloin voi tuntua, ettei yksi ammattiliitto palvele omia tarpeita täydellisesti.

Miksi itse liityit liittoon?

Kun tajusin, että journalismi on juttuni ja että ensimmäisen vuoden opiskelija voi liittyä, se oli iso identiteettikysymys. Pääsin journalistiksi journalistien joukkoon, vaikken vielä journalisti ollutkaan. Minulle ammattillisessa järjestäytymisessä on kyse siitä, ettei aja vain omaa etuaan. Myös pressikortti ja liiton koulutukset ovat tärkeitä.

Mitä toivoisit liitolta?

Palkattomista harjoitteluista voisi tiedottaa enemmän. Liiton kannanottoihin voi vedota harjoittelupalkasta neuvotellessa, vaikkei opiskelijoilla usein paljon neuvotteluvaltaa olekaan.

Miksi valitsit media-alan?

Päiväni ei ala ilman sanomalehteä, eikä lopu ilman iltauutisia. Ja somekin on koko ajan mukana. Kyllästyin olemaan sivustakatsoja. Nykyisessä ilmapiirissä juuri tämä on ala, missä tapahtuu – ja siinä haluan olla mukana.

Laura Forsén, 26, aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. Hän opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa journalismia ja viestintää ja on aiemmin ollut mukana liiton opiskelijayhteistyöryhmässä. Forsén on Turun amk:n monimediaopiskelijoiden MoMe-järjestön puheenjohtaja. Hän opiskelee myös Turun yliopistossa pääaineenaan filosofia.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta